Opetus Jumalan sanasta

- Kirkon käsityksen mukaan Raamattu yksinänsä ilman perimätietoa, ilman elävää tulkitsijaansa, on riittämätön yksimielisen totuuden lähteeksi.

- Raamattu ja traditio eivät kumpikaan yksinään sisällä koko jumalallista ilmoitusta, vaan ne molemmat yhdessä muodostavat Kristuksessa jumalallisen ilmoituksen täyteyden. Metropoliitta Johannes: Kirkkoisien perintö.

- On kuitenkin huomattava ja voimakkaasti korostettava, että Raamattu ei ole kristillisen uskon ainoa lähde, vaan sen rinnalla on pyhä traditio. Traditio täydentää ja selventää Raamattua sekä auttaa ymmärtämään sitä oikealla tavalla. Metropoliitta Johannes: Kirkkoisien perintö.

Herra Jeesus sanoi ihmisten perinnäissääntöjen laatijoiden ja niiden noudattajien palvelevan turhaa Jumalaa, koska Jumalaa ei voi palvella ihmiskäskyjen eikä ihmisten tekemien perinnäissääntöjen kautta. Ortodoksinen kirkko halveksuu Jumalan sanaa ja nostaa sen rinnalle omat isien perinnäissäännöt. Raamattu ei opeta mitään pyhästä traditiosta, vaan että Jumalan sana on kokonansa totuus, ainoa ilmoitus ja totuus Jumalan seurakunnalle.

Mark 7:7,8 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä’. Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä."

Ps 119:160  Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti

Vesikaste

- "Pyhä kaste ja mirhavoitelu ovat porttina Kristuksen kirkon jäsenyyteen ja Herran pyhä ehtoollinen on tämän jäsenyyden kruunaus

- Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen veteen upottamisen kautta kastettava kuolee synnille ja syntyy uudelleen Kristuksessa."

- "Pyhän kasteen kautta ihminen kuolee yhdessä Kristuksen kanssa ja nousee yhdessä Hänen kanssaan uuden aikakauden elämään. Kasteen mysteeriossa yhdistyvät kuolema ja elämä, herran hauta ja ylösnousemus. Sen tähden kastetta kutsutaankin, Jumalasta syntymiseksi, uudesti syntymisen pesoksi, ensimmäiseksi ylösnousemiseksi. Se tuottaa ihmiselle täyden sielun puhdistumisen kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta, pyhityksen ja täydellisyyden, katoamattomuuden ja kuolemattomuuden, tiedon jumalallisesta totuudesta. Sen välityksellä entinen jumalan kuva luodaan uudelleen ihmisen sisimmässä, ihminen yhdistyy Kristukseen, tulee Jumalan lapseksi, osalliseksi jumalallisesta luonnosta ja armon kautta tapahtuvasta jumaloitumisesta.

- Kaste tarkoittaa ortodoksisessa kirkossa uudelleen syntymistä, uudelleen aloittamista, kuolemista vanhalle elämäntavalle ja syntymistä uudelle elämäntavalle. Kasteessa ihminen osallistuu pääsisäistapahtumaan, joka on uudestisyntyminen vedestä ja Pyhästä Hengestä, uudestisyntyminen Jumalan valtakuntaan.

Kaste on ortodoksikirkon ensimmäinen pelastustie, joka avaa kastettavalle taivaan portit. Ortodoksisen kirkon kasteopetus tekee tyhjäksi ristinsanoman ja evankeliumin julistamisen. Jokainen joka uskoo ortodoksisen kirkon kasteopetukseen on ulkopuolella Raamatullisen pelastuksen, sillä Herra Jeesus itse opetti, että tulee ensin tehdä parannus ja uskoa evankeliumiin.  Raamattu ei aseta vesikastetta pelastuksen ehdoksi, vaan uskon Herraan Jeesukseen.

Linkki: Vesikaste

Selvennän sitä mitä tarkoitan väärän kasteopin takia pelastuksen ulkopuolelle joutumista. Kun ortodoksikirkko opettaa vesikasteen uudestisynnyttävän Jumalan valtakuntaan, eli tuovan pelastuksen, niin ihminen joka uskoo vesikasteen tuovan pelastuksen on eksynyt väärään evankeliumiin vaikutuspiiriin. Raamattu opettaa ehdottoman selvästi, että ihminen voi pelastua vain tekemällä parannuksen ja uskomalla evankeliumin Herrasta Jeesuksesta. Mitään muuta tapaa Raamattu ei tunne pelastuksen vastaanottamiseen. Vesikaste ja uskominen Jeesukseen ei voi pelastaa yhtä aikaa, koska silloin on kyseessä kaksi erilaista pelastustietä, sillä Jumalan sana opettaa vain yhdestä pelastustiestä uskon kautta Heraan Jeesukseen.

Raamattu ei tunne kahta tietä pelastukseen, eli että sylivauva pelastuisi vesikasteen kautta ja toinen ihminen pelastuu uskon kautta Herraan Jeesukseen. Raamatussa on vain yksi tapa pelastua, joka on uskon kautta Herraan Jeesukseen. Ortodoksikirkko lisää pelastukseen muita tekijöitä Pelastaja Herran Jeesuksen rinnalle. Raamatun mukaan Jumalan valmistama pelastus on yksin Herran Jeesuksen sovitustyön ansiota, eikä siihen voi lisätä enää muita pelastajia tai pelastustekijöitä.  Kukaan ihminen ei voi pelastua uskomalla sekä Jeesukseen Pelastajana ja sakramenttien pelastavan kadotuksesta, koska näin uskoen on monia erilaisia pelastusteitä, sillä Raamattu opettaa vain yhdestä pelastustiestä, joka on Herrassa Jeesuksessa ja Hänen sovitustyössään.

Jos ihminen uskoo Herraan Jeesukseen ja sen lisäksi uskoo sylivauvan kasteen olevan raamatullinen kaste, mutta hän ei anna vesikasteelle pelastavaa merkitystä, niin siinä tapauksessa tietenkin tällainen uskova on pelastunut. Väärä vesikaste opetus ei vie pelastusta pois jos vesikasteelle ei anneta pelastavaa merkitystä.

Raamattu opettaa, että Herran Jeesuksen vanhurskauden tähden ja lunastusuhrin kautta tarjotaan ihmiselle syntien anteeksiantamusta. Syntien anteeksiantamus luetaan niiden hyväksi, jotka Jumalan armovaikutuksen kautta tekevät parannuksen sekä uskovat Herraan Jeesukseen ja vastaanottavat Jeesuksen elämänsä Herraksi ja Vapahtajaksi.

Mark 1:15  ja sanoi (Jeesus): "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Kasteen kaava lyhyesti (ort.kirkko):
 

Kun tutkit Raamattua, niin missään kohtaa Raamattu ei opeta nimenantamisesta kastetulle eikä kummeista, eikä kiertämisestä kasteastian ympäri. Edellä olevat ortodoksikirkon opetukset ovat kirkon perinteitä, eli epäraamatullisia opetuksia, ei Raamatun opetus.

Raamatun alkutekstistä ei missään kohdasta löydy sanaa kummi. Ortodoksisen kirkon kummiopetus on syntynyt siksi, että sylivauvaa ei kyetä kastamaan ilman toisen ihmisen apua. Koska vauva ei voi omin jaloin omasta halusta kävellä kastettavaksi, niin siksi on syntynyt epäraamatullinen kummijärjestelmä. Raamatussa kaikki vesikasteella kastetut uskoivat henkilökohtaisesti Herraan Jeesukseen ja kävelivät omin jaloin kasteelle. Raamatussa ei ole yhtään mainintaa, että vesikasteen vastaanottaja istuisi kastehetkellä toisen ihmisen sylissä. Ortodoksikirkon vesikaste opetus on ihmisten uskonnollinen perinnäissääntö, ei Raamatun opetus.

Ehtoollinen

- Otettuaan … käteensä kirkkoleivän … pappi … leikkaa tästä … kuutionmuotoisen osan … irrotettuaan osan, jota nyt sanotaan Karitsaksi, pappi asettaa sen keskelle diskosta ja teurastaa Karitsan … samalla pappi lukee sanat: Teurastetaan Jumalan Karitsa…Vielä tapahtuu karitsan lävistäminen; keihäällä pappi lävistää karitsan oikean puolen. Taivasaho Dimitri: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset.

- Leipä ja viini … kuvauksena Kristuksen Ruumiista ja Verestä nyt edeskannetaan eli uhrataan kaiken edestä eli kaiken sen vastaanottamiseksi, minkä Jumala lahjoittaa Golgatan uhrin tähden. Arkkipiispa Paavali: Uskon pidot.

Ehtoollinen on ortodoksikirkon toinen pelastuksen välittäjä. Ortodoksinen ehtoollinen muistuttaa hyvin paljon katolista ehtoollista, jossa Jeesus uhrataan uudestaan, joka kerta katolisessa messussa. Ortodoksikirkko opettaa kirkon ehtoollisessa teurastettavan Jeesuksen ja ehtoollisen vastaanottamalla Jumala lahjoittaa ihmiselle pelastuksen. Jeesuksen Golgatan uhri on ainoa pelastustie ja Jeesus itse on ainoa pelastuksen välittäjä. Ortodoksikirkon evankeliumi on toista evankeliumia.

Ehtoollinen on muistoateria eikä syntien anteeksiantamuksen sakramentti. Ehtoollinen on muistoateria Jeesuksen ristin kuolemasta ja Hänen ylösnousemuksestaan, jonka kautta annetaan syntien anteeksiantamus niille, jotka parannuksen teon jälkeen ottavat uskossa vastaan Herran Jeesuksen. Leipä ja viini kuvaavat Golgatalla tapahtunutta lunastustyötä, jossa on syntien anteeksiantamus. Kun Israelin kansa oli Egyptin orjuudessa, niin Jumala päätti vapauttaa kansansa tästä orjuudesta. Ennen tuota vapautumista asetettiin pääsiäinen, jonka tehtävä oli muistuttaa Israelin kansaa, siitä kun Jumala vapautti kansansa egyptiläisten orjuudesta. Pääsiäiseen kuului myös pääsiäisateria, jossa syötiin teurastettu karitsa, joka oli esikuvaa Jeesuksen Golgatan uhrista, jossa sovitettiin koko ihmiskunnan synnit. Johannes kastaja tiesi tämän, sillä kun hän näki Jeesuksen hän sanoi Pyhässä Hengessä: ” Katso, Jumalan karitsa, joka pois ottaa maailman synnin.”

Vanhan liiton pääsiäinen ei ollut se tapahtuma, jossa Israelin kansa vapautettiin egyptiläisten orjuudesta, vaan pääsiäinen viettiin tämän vapautumisen muistoksi. Samoin on myös Uudessa Liitossa. Ehtoollisessa ei uhrata Jeesusta, koska Jeesus antoi kertakaikkisen uhrin Golgatalla. Ehtoollinen vietetään Jeesuksen kuoleman muistoksi, jossa muistellaan ja julistetaan Herran kuolemaa. Ehtoollinen ei ole syntien anteeksisaamisen sakramentti, koska syntien anteeksisaaminen tapahtui Golgatalla, jota ehtoollisella muistellaan Herran Jeesuksen  kunniaksi.

Ikoni

- Ikonin tarkoituksena siis on itsessään olla – niin paljon kuin se on inhimillisesti mahdollista – visuaalista kauneutta välittävä esine. Sellaisena sillä on jo luontainen hengellinen arvo; se ilmaisee Jumalan ihmiselle ja ottaa osaa maailman lunastukseen ja transfiguraatioon. Isä Sergei Bulkakov (1871- 1944).

- Näkyvän ja ulkonaisen kauneutensa nojalla ikoni – kuten muut taideteokset – siis osallistuu luomakunnan pelastukseen. Kallistos Ware: Pyhä Henki kristityn elämässä. Ortokirja 1984.

- Pyhän Stefanos nuoremman elämän esiintyvän ilmauksen mukaan ”ikoni on portti” Se on keino astua sisään näkymättömään maailmaan, maanpäällisen seurakunnan ja riemuitsevan seurakunnan välinen kohtauspaikka. Ikoni siirtää meidät pyhän paikan ja ajan ulottuvuuksiin ja meistä siinä kuvatun tapahtuman aikalaisia – eikä vain tuon tapahtuman tarkkailijoita vaan siihen osallistujia. Näin ikoni toimii välittäjänä, se tuo keskuuteemme ne, jotka siihen on kuvattu, ja antaa meille mahdollisuuden päästä rukouksen avulla yhteyteen heidän kanssaan. Kallistos Ware: Pyhä Henki kristityn elämässä. Ortokirja 1984.

- Ikonit…välittävät rukoilijalle tai katsojalleen ortodoksisen uskon oppia ja sanomaa samalla tavalla kuin kirjoitettu sanakin. ikoneja kunnioitetaan evankeliumin ja ristin kanssa samanarvoisina todistajina Kristuksen suorittamasta pelastusteosta. Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto.

Ikoni on ortodoksille kolmas pelastuksen välittäjä. Evankeliumi on pahasti vääristetty, ortodoksille ikoni on välittäjä, joka osallistuu lunastukseen. Tällainen on hirveätä Jumalan pilkkaamista ja kaikki, jotka tällä tavoin eksyttävät ihmiskuntaa, julistavat toista evankeliumia omaksi kadotuksekseen. Ikoni sanaa ei edes esiinny UT:n kreikkalaisessa alkutekstissä. Ikoni-oppi juontaa juurensa pakanuskonnoista, joissa ihmiset olivat tottuneet kunnioittamaan ja palvomaan jumalan kuvia. Vuonna 787 jKr. Nikean kirkolliskokouksessa kumottiin Raamatun opettama kuvien tekokielto, jossa määrättiin sallituiksi pyhät kuvat, joita kirkko käyttää jumalanpalvelus elämässään. Ortodoksikirkossa ikoni otetaan käyttöön yleensä pyhitetyn veden vihmonnan ja rukouksen kautta. Mutta kun luemme Raamattua, niin ei siellä opeteta mitään pyhistä kuvista, ikoneista, joita otettaisiin käyttöön pyhitetyn veden sekä rukouksen kautta.

Golgatalla Herran Jeesuksen antama lunastusuhri on ainut pelastuksen lähde. Herran Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta on vain lunastus voimassa. Kaikki muut lunastukseen osallistumisopit ovat epäraamatullisia ja toista evankeliumia.

Room 3:
23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

Ef 1:
5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,
6 sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa,
7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.
8 Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi,
9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä-
10 siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, -oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.
11 Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,
12 että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen.
13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi-hänen kirkkautensa kiitokseksi.

Lunastuksen kautta saatava pelastus on Jumalan lahja, jonka Jumala lahjoittaa ihmiselle uskon kautta Herraan Jeesukseen. Herran Jeesuksen sovitusveri puhdistaa ja tuo syntien anteeksiantamuksen vain niille jotka uskovat Herraan Jeesukseen.

Raamattu asettaa lunastuksen yksin Herran Jeesuksen ansioon ja lunastustyöhön. Ortodoksisen kirkon ikonien osallistumisen oppi lunastukseen ja pelastukseen on epäraamatullista harhaoppia.

Ortodoksikirkon perimätieto

Ortodoksinen kirkko opettaa perimätietoa ("Pyhää Traditiota"), jonka se uskoo Jeesuksen antaneen apostoleille, joka kulkee suullisesti sukupolvelta toiselle. Ortodoksisen kirkon opetuksen mukaan Traditiosta tärkein on Raamattu, jonka jälkeen tulevat seuraavat kirkon Traditiot; kirkon liturginen elämä ja kikron rukoukset, kirkolliskokousten dogmaattiset päätökset, kirkkoisien kirjoitukset, pyhien elämät, kanoniset säädökset sekä ikonograafinen perimätieto yhdessä luovien taiteiden kanssa kuten musiikki ja arkkitehtuurin ilmaus.

Ortodoksinen kirkko opettaa seuraavien Raamatun kohtien puoltavan ortodoksikirkon Traditiota:

(Joh.21:25): "Paljon muutakin Jeesus teki. Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa."
(Apt.1:3): "Heille hän myös monin kiistattomin todistein osoitti kuolemansa jälkeen olevansa elossa. Hän näyttäytyi heille neljänkymmenen päivän aikana useasti ja puhui Jumalan valtakunnasta."
(2.Tim.1:13'): "Pidä esikuvanasi niitä terveitä opetuksia, jotka olet minulta kuullut, ja säilytä se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan."

Edellä olevien Raamatun kohtien kautta ortodoksinen kirkko koittaa puolustella perinnäissääntöjään (kirkon Traditio). Raamatun sanan todistuksen valossa ortodoksisen kirkon Traditio on toista evankeliumia, koska kirkon Traditio kumoaa monessa kohdin Raamatun opetukset.

Raamattu opettaa, että Herraan Jeesukseen tulee uskoa ainoastaan siten kuinka Raamattu opettaa. Herra Jeesus sanoi itse ettei Häneen saa uskoa millään muulla tavalla kuin Raamatun opettamalla tavalla. Herran Jeesus sanoi, että Häneen tulee uskoa niin kuin Raamattu opettaa. Tämä sulkee pois kokonaan ortodoksisen kirkon Tradition raamatullisuuden ja osoittaa kirkon Tradition toiseksi evankeliumiksi, eli vääräksi ja eksyttäväksi opetukseksi.

Petri Paavola

Muita lähteitä:
Ortodoksin käsikirja: Ilomantsin ortodoksinen seurakunta diakoniatyö ortodoksi.net/tietopankki/sakramentit/kaste
ortodoksi.net/index.php/Armeija_ja_ortodoksinen_kirkko
ortodoksi.net/index.php/Traditio
personal.inet.fi/koti/rossi/orto