Joka uskoo ja kastetaan, se
pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
Mark 16:16
Eikä yksikään, joka elää ja
uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" Joh 11:26
Joh
1:
1 Alussa oli Sana, ja
Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. 2 Hän oli alussa Jumalan tykönä.
3 Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt
mitään, mikä syntynyt on. 4 Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus.
5 Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.
6 Oli mies, Jumalan lähettämä; hänen nimensä oli Johannes. 7 Hän tuli
todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen
kauttansa. 8 Ei hän ollut se valkeus, mutta hän tuli valkeudesta todistamaan.
9 Totinen valkeus, joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. 10
Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma
ei häntä tuntenut. 11 Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet
häntä vastaan. 12 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi
voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, 13 jotka
eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan
Jumalasta. 14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me
katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella
Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. 15 Johannes
todisti hänestä ja huusi sanoen: "Tämä on se, josta minä sanoin: se, joka
minun jälkeeni tulee, on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin
minä." 16 Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon
päälle. 17 Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut
Jeesuksen Kristuksen kautta. 18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt;
ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. 19 Ja tämä on
Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista
pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: "Kuka sinä olet?" 20 Ja hän tunnusti
eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus". 21 Ja he kysyivät
häneltä: "Mikä sitten? Oletko sinä Elias?" Hän sanoi: "En ole". "Se
profeettako olet?" Hän vastasi: "En".22 Niin he sanoivat hänelle: "Kuka olet,
että voisimme antaa vastauksen niille, jotka meidät lähettivät? Mitä sanot
itsestäsi?" 23 Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa: ‘Tehkää tie
tasaiseksi Herralle’, niinkuin profeetta Esaias on sanonut." 24 Ja lähetetyt
olivat fariseuksia; 25 ja he kysyivät häneltä ja sanoivat hänelle: "Miksi
sitten kastat, jos et ole Kristus etkä Elias etkä se profeetta?" 26 Johannes
vastasi heille sanoen: "Minä kastan vedellä; mutta teidän keskellänne seisoo
hän, jota te ette tunne. 27 Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka
kengänpaulaa minä en ole arvollinen päästämään."
28 Tämä tapahtui Betaniassa, Jordanin tuolla puolella, jossa Johannes oli
kastamassa. 29 Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja
sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!
30 Tämä on se, josta minä sanoin: ‘Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut
minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä’. 31 Ja minä en tuntenut
häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut
vedellä kastamaan." 32 Ja Johannes todisti sanoen: "Minä näin Hengen
laskeutuvan taivaasta alas niinkuin kyyhkysen, ja se jäi hänen päällensä. 33
Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan,
sanoi minulle: ‘Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän
on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä’. 34 Ja minä olen sen nähnyt ja olen
todistanut, että tämä on Jumalan Poika." 35 Seuraavana päivänä Johannes taas
seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa. 36 Ja kiinnittäen katseensa
Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!" 37
Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen näin puhuvan ja seurasivat Jeesusta.
38 Niin Jeesus kääntyi ja nähdessään heidän seuraavan sanoi heille: "Mitä te
etsitte?" He vastasivat hänelle: "Rabbi" -se on käännettynä: opettaja-"missä
sinä majailet?" 39 Hän sanoi heille: "Tulkaa ja katsokaa". Niin he menivät ja
näkivät, missä hän majaili, ja viipyivät hänen tykönään sen päivän. Silloin
oli noin kymmenes hetki. 40 Andreas, Simon Pietarin veli, oli toinen niistä
kahdesta, jotka olivat kuulleet, mitä Johannes sanoi, ja seuranneet Jeesusta.
41 Hän tapasi ensin veljensä Simonin ja sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet
Messiaan," se on käännettynä: Kristus. 42 Ja hän vei hänet Jeesuksen tykö.
Jeesus kiinnitti katseensa häneen ja sanoi: "Sinä olet Simon, Johanneksen
poika; sinun nimesi on oleva Keefas," joka käännettynä on Pietari. 43
Seuraavana päivänä Jeesus tahtoi lähteä Galileaan; ja hän tapasi Filippuksen
ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". 44 Ja Filippus oli Beetsaidasta, Andreaan ja
Pietarin kaupungista. 45 Filippus tapasi Natanaelin ja sanoi hänelle: "Me
olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet,
Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista". 46 Natanael sanoi hänelle: "Voiko
Nasaretista tulla mitään hyvää?" Filippus sanoi hänelle: "Tule ja katso". 47
Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: "Katso, oikea
israelilainen, jossa ei vilppiä ole!" 48 Natanael sanoi hänelle: "Mistä minut
tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui,
kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut". 49 Natanael vastasi ja sanoi
hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas". 50
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sentähden, että minä sanoin sinulle: ‘minä
näin sinut viikunapuun alla’, sinä uskot. Sinä saat nähdä suurempia, kuin nämä
ovat." 51 Ja hän sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: te
saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan
alas Ihmisen Pojan päälle."
Tein tämän sivun rakkaan uskon ystäväni Ojalan Petrin muistoksi,
joka kuoli 13.7.2005 liikenneonnettomuuden uhrina Uudessakaarlepyyssa.
Sain tuntea sinut tässä ajassa vain vähän
aikaa, mutta tulit minulle erittäin rakkaaksi uskonveljeksi. Saimme
kulkea monet matkat yhdessä Venäjällä evankeliumia julistaen sekä
myöskin Suomessa saimme yhdessä julistaa evankeliumia.
Olit aina innokas todistamaan ja kertomaan
ihmisille Jeesuksesta Kristuksesta. Kasvoillasi oli niin monesti
kaunis hymy, kun kerroit Jeesuksesta, jota niin paljon rakastit ja
rakastat.
Muistan aina sen kun kerroit Jeesuksesta
eräässä pienessä venäläiskylässä. Sinä itkien kerroit rakkaasta
Vapahtajastasi. Sinulla oli herkkä sydän, joka niin monessa kohden
tuli esille. Olit pohjanmaan poikia. Olit luonteeltasi suora ja
avoin, joskus tulinenkin. Mutta sydämesi oli herkkä, joka antoi aina
anteeksi. Muistan kuinka niin monesti syvästi kaduit omaa
vajavaisuuttasi (niin kuin itse sen minulle näin kerroit). Olit aina valmis antamaan anteeksi sekä pyytämään
anteeksi.
Sinun sydämesi näki lähimmäisesi tarpeita,
joita aina niin innokkaasti autoit. Olimme työpari
Jumalan johdattamana. Olit minulle lahja Häneltä. Opin sinulta myös
paljon, siitä kiitos Herralle. Sydämeni iloitsee siitä, että pääsit
perille rakkaan Jeesuksemme luo ennen minua. Mutta pienenä ihmisenä
sydämeni vuodattaa surun kyyneliä vuoksesi, koska en saa olla enää
kanssasi tässä ajassa. Mutta jos Jumalan armosta pääsen Jeesuksen
luokse, niin saamme olla yhdessä Jeesuksen kanssa iankaikkisesti.
Elämäsi ja todistuksesi kosketti
monia ihmisiä. Sinun elämäsi täällä maan päällä oli suunniteltu
tarkoin Jumalan toimesta. Sinä olit Herran Jeesuksen todistaja
niille, jotka eivät Häntä tunteneet. Mutta olit myös meille
uskoville rohkea todistaja ja herättäjä.
Sinun työsi ja ahkera uurastuksesi Herran
elovainiolla ei ollut turha, vaan niitti satoa ja tulee niittämään
satoa taivaallisiin aittoihin.
Sinulla oli taivaskaipuu, niin monta kertaa
puhuit halustasi päästä kotiin Jeesuksen luokse. Kipuilit terveellä
tavalla itsesi kanssa, koska halusit koko ajan oppia tuntemaan
Jeesusta syvällisemmin. Sinua ahdisti myös synnin vallassa oleva
maailma. Jumalan seurakunnan hajaannus ahdisti myös sinun sydäntäsi.
Nyt olet Herran Jeesuksen kanssa iankaikkisesti.
Nuo seuraavat kuvat ovat minulle aina
muistoina sinusta. Autoit aina avuntarpeessa olevia. Annoit
tuhansille ihmiselle lahjaksi Jumalan sanan eli Raamatun. Todistit
tuhansille ihmisille Herrastasi Jeesuksesta Kristuksesta.
Annoit niille, joilla oli jano ja
nälkä
Uhrasit paljon omaasi Jumalan sanaan
Todistit Herrasta Jeesuksesta
tuhansille ihmisille
Minä jään kaipaamaan sinua ystäväni. Olkoon
sivullasi se sanoma, joka oli juurtunut sydämeesi:
Niin minä sanoin: ‘Kuka olet, herra?’ Ja
Herra sanoi: ‘Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Mutta nouse
ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt,
että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä
varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä
sinulle vastedes ilmestyn. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi
että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän avaamaan
heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja
saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit
anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’ Sentähden, kuningas
Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä, vaan
saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten
koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan
puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja. Tämän
tähden juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä ja yrittivät
surmata minut. Mutta Jumalan avulla, jota olen saanut tähän päivään
asti, minä seison ja todistan sekä pienille että suurille, enkä puhu
mitään muuta, kuin minkä profeetat ja Mooses ovat sanoneet tulevan
tapahtumaan, että nimittäin Kristuksen piti kärsimän ja kuolleitten
ylösnousemuksen esikoisena julistaman valkeutta sekä tälle kansalle
että pakanoille." Apt 26: 15-23
Rakkaudella
muistan ja kaivaten ystäväsi Petri Paavola. Tämä sivu on viimeinen
yhteinen evankeliointitehtävämme tässä ajassa nähdään Jumalan
armosta iankaikkisuudessa!