Etusivulle

Raamatunopetuksia

 

Raamatun opetus sielusta

 

 

Jotta saamme totuuden siitä, mitä Raamattu opettaa sielusta, meidän on tutustuttava Raamatun omaan ilmoitukseen tässä asiassa.

 

 

1 Moos 2:7: Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen hyx (chai),  ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.

 

Ensin Jumala teki maan tomusta ihmisen ruumiin ja sitten puhalsi ihmiseen elämän ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. Ruumis oli ensin, joka oli eloton ilman elämää. Kun Jumala puhalsi elämän sieraimiin niin silloin vasta ihmisestä tuli elävä sielu. Huomaa nyt, mitä Raamattu sanoo ensin ruumis eli keho, josta Raamattu käytti nimitystä ihminen, jolla ei ollut sielua ja joka ei vielä ollut sielu, kun Jumala puhalsi elämän niin vasta silloin ihmisestä tuli elävä sielu. Kun ihmisestä(adam) oli tullut elävä(nefesh) niin on luonnollista, että Raamattu käyttää elävästä ihmisestä molempia sanoja eli adam ja nefesh. 

 

Käännös hebreasta: Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän ja ihmisestä tuli elävä.

 

Käännös: Jay. B. Green literal translation:  And Jehovah God formed the man out of dust from the ground, and blew into his nostrils the breath of life; and man became a living soul.

 

1 Moos 2:7:ssa ei esiinny sanaa ruah (Henki). Tästä Raamatun kohdasta käy ilmi, että Raamattu erottaa ruumiin ja sielun toisistaan. Ensin oli ruumis (adam-ihminen), josta tuli elävä (nefesh) vasta kun Jumala puhalsi elämän ihmiseen.

 

Nefesh tarkoittaa sellaista, että jossakin( ihminen tai eläin) on elämä tai tämä joku on elävä, koska ilman nefeshiä ei ruumiissa ole elämää ja ruumis kuolee. Hebreankielessä on ns. juurikirjaimisto, joka tarkoittaa sitä, että tavallisesti kolme konsonanttia muodostaa sananjuuren, josta sitten muodostuu lisää sanoja. Nefesh sanan juurikirjaimet ovat Nun, Pe eli Fe ja chet, josta muodostuu sana Nafach(puhallus, henkäys). Jumalan puhaltaessa (henkäys) elottomaan ihmiseen (ruumiiseen, adam), ihmiseen tuli elämä ja hänestä tuli elävä.

 

Raamattuun on kirjoitettu 1 Moos 2:7: elävä sielu = le:nefesh chai = tuli elävä tai elämän henki. Sana nefesh tarkoittaa, että joku on elävä ja hänessä on elämä. Hebrean kielessä chai  tarkoittaa elävä, elämä, elää ja tuore.

 

Sanakirjat antavat sanalle nefesh seuraavia merkityksiä:

 

Nefesh= Henki, sielu, ihminen; Hebrea – Suomi sanakirja: Karmel – yhdistys ry, Ari – paino, Saarijärvi 1981.

 

Nefesh= hengitys, henkäys, hengittävä olento, sielu, ihminen; Iso Raamatun sanahakemisto, Hebrea – Suomi, Aramea – Suomi,

 Aika oy  kristilliset Kirjat, Saarijärven – Offset Oy  1999.

 

nephesh neh'-fesh ; from 05314; properly, a breathing creature, i.e. animal of (abstractly) vitality; used very widely in a literal, accommodated or figurative sense (bodily or mental):--any, appetite, beast, body, breath, creature, X dead(-ly), desire, X [dis-]contented, X fish, ghost, + greedy, he, heart(-y), (hath, X jeopardy of) life (X in jeopardy), lust, man, me, mind, mortally, one, own, person, pleasure, (her- , him- , my- , thy-)self, them (your)-selves, + slay, soul, + tablet, they, thing, (X she) will, X would have it. Strong’s concordance

 

nephesh {neh'-fesh}  (Kuinka monta kertaa sana esiintyy näissä muodossa King James Version’ssa )AV - soul 475, life 117, person 29, mind 15, heart 15, creature 9, body 8, himself 8, yourselves 6, dead 5, will 4, desire 4, man 3, themselves 3, any 3, appetite 2, misc 47; 753

 

1) soul, self, life, creature, person, appetite, mind, living being, desire, emotion, passion

1a) that which breathes, the breathing substance or being, soul, the inner being of man

1b) living being

1c) living being (with life in the blood)

1d) the man himself, self, person or individual

1e) seat of the appetites

1f) seat of emotions and passions

1g) activity of mind

1g1) dubious

1h) activity of the will

1h1) dubious

1i) activity of the character

1i1) dubious

- Onlinebible dictionary

 

Ruumiin ja sielun erotus

 

Jumalan sana erotti ruumiin ja sielun 1 Moos 2:7:ssa. ensin ruumis ja sitten Jumala puhalsi elämän sieraimiin ja sitten ihmisestä tuli elävä sielu. Raamattu muuten erottaa sielun ja ruumiin mm.

 

1 Tess 5:23  Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen.

 

Kun ihminen kuolee niin ruumis on eloton, koska elämä poistuu ihmisestä, eikä ruumis enää ole elävä, koska eläväksi tekevä sielu poistuu ruumiista. Mutta ihmisen sielu ei kuole, vaan se menee tuonelaan niin kuin Jeesuskin sanoi, kun rikas mies kuoli ja haudattiin, hän nosti katseensa tuonelassa.  Raamattu itse todistaa sen monessa kohtaa ettei sielu, nefesh, psykhe kuole.

 

Jaak 5:20  niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa(psykhe) kuolemasta ja peittää syntien paljouden.

 

Tässä opetetaan, että  sielu pelastuu kuolemasta. Ruumiillisesta kuolemasta emme pelastu jos uskomme Jeesukseen, mutta toisesta kuolemasta (tulinen järvi) pelastumme, jos uskomme Jeesukseen. JT:n oppi joutuu tässä koville, koska JT:t opettavat sielun lakkaavan olemasta, mutta Raamattu opettaa sen sielun pelastuvan kuolemasta, joka uskoo Jeesukseen.

 

1 Piet 1:9  sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen (psykhe)  pelastuksen.

 

Uskon päämäärä on sielun pelastus, ei ruumiin.

 

Matt 10:28: Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua (psykhe); vaan ennemmin peljätkää häntä,  joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

 

Kreikan kielisessä Raamatussa kohdassa; eivät voi tappaa sielua, sielu sana on psykhe. Sielua ei voi tappaa, koska sielu ei kuole, mutta ruumiin voi tappaa, koska se kuolee. Tässäkin on erotettu toisistaan ruumis(soma) ja sielu( psykhe). JT:t opettavat, että psykhe ja nefesh sana viittaa koko ihmiseen,  ruumineen päivineen, mutta Raamattu erottaa sielun ja ruumiin tässäkin kohdassa. Ruumis kuolee, mutta sielu jää eloon.

 

Sielu sekä ruumis voidaan hukuttaa helvettiin. Tuo helvetti tarkoittaa toista kuolemaa, joka on tulinen järvi, jonne heitettiin kaikki, joiden nimet eivät olleet kirjoitettu elämän kirjaan. Raamattu ei sano, että tulinen järvi on vertauskuvaa, vaan Raamattu sanoo, että kaikki joiden nimet eivät olleet kirjoitettu elämään kirjaan heitettiin tuohon tuliseen järveen. Raamattu puhuu vanhurskaiden ja vääräin ylösnousemuksesta, vanhurskaat pääsevät uuteen Jerusalemiin. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitetään tuliseen järveen. Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."

 

1 Moos 3:4:  Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuolemalla kuole;

Näin tämä jae on hebr. tekstissä.

 

Kuolemalla kuoleminen tarkoittaa ensin ruumiin kuolemaa ja sitten toista kuolemaa eli tulijärveä.

 

Jehovan todistajat on eksytetty sellaiseen oppiin, että sielu kuolee eli lakkaa olemasta, jos sinä tämän uskot niin sinulla ei ole koko evankeliumia, koska Raamattu puhuu iankaikkisesta tuomiosta eli toisesta kuolemasta, joka on tulinen järvi ja kaikki, jotka eivät uudestisynny ylhäältä, heitetään tuliseen järveen. Sitä en osaa sanoa onko tulisen järven tuli samanlaista kuin nykyinen tuli, mutta sen uskallan sanoa, että Raamattu opettaa, että joka pahaa tekee niin sen sielulle tulee tuska ja ahdistus. Tuo tuska ja ahdistus on iankaikkinen niin kuin Raamattu opettaa. Huorintekijöiden osa on tuossa tulisessa järvessä, kun huorintekijä tekee huorin ei hän koe siinä tuskaa eikä ahdistusta, vaan päinvastoin hän kokee siinä seksuaalisen nautinnon, hyvää oloa, siksi hän tekeekin niin. Raamattu opettaa, että synnistä saa lyhyt aikaista nautintoa ja sen tähden ihmiset tekevät syntiä. Huorintekijä tässä maailmassa tehdessään huorin kokee hyvän olon ja nautinnon. Mutta huorintekeminen on synti ja synnin palkka on kuolema. Ensin ruumiin kuolema ja sitten toinen kuolema, jossa huorintekijän sielu kokee tuskan ja ahdistuksen niin kuin Raamattu opettaa.

 

Katolinen kiirastulioppi niin kuin itämaiset sielunvaellus opit ovat myös epäraamatullisia harha oppeja, joita ei Raamattu tunne.

 

 

Raamattu siis opettaa, ettei sielua voi tappaa. Käyn vielä lyhyesti läpi Raamatun kohdat, joissa ruumiin kuoleman jälkeen sielu elää.

 

Joh 11:25  Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

 

Joka uskoo Jeesukseen ei ikinä kuole, vaikka olisi kuollut. Jeesus sanoi, että se, joka uskoo Häneen elää, vaikka olisi kuollut. Jeesus myös sanoi; ettei yksikään, joka uskoo Häneen ikinä kuole.  Jeesus ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa, vaan kukaan kuka uskoo Jeesukseen ei todellakaan ikinä kuole. Ruumis kuolee ja maatuu, mutta sielu elää, koska sielua ei voi tappaa. Eikä yksikään, Joka elää ja uskoo Jeesukseen ikinä kuole, koska sielua ei voi tappaa, vaan sielu elää. Jeesus kysyi vielä; uskotko sen?

 

 

Mark 9:4  Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa.

 

Elia ja Mooses eivät voineet puhua Jeesuksen kanssa jos uskoo JT:n oppia. Mutta Raamattu kertoo selvästi Jeesuksen puhuneen heidän kanssaan, koska sielua ei voi tappaa, koska se elää, joka uskoo Jeesukseen, uskotko sen? Raamattu ei kerro, että tämä kohta on vertauskuvaa, vaan tämä on todellinen tapahtuma, jonka opetuslapset näkivät omin silmin. Eliaan ja Mooseksen ruumiit olivat kuolleet ja maatuneet, mutta heidän sielunsa olivat elossa. Tämä Raamatun kohta myös todistaa sielun tietoisen olemassaolon ruumiillisen kuoleman jälkeen.

 

Luuk 16:19-26: Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti.  Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita  ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa.  Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.  Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan .Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'  Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.  Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.'

 

 

 

Tässä Raamatun kohdassa Jeesus kertoi, mitä ihmiselle tapahtuu kun hän kuolee. Rikas mies ensin kuoli, hänen ruumiinsa kuoli. Hänen ruumiinsa haudattiin eli laitettiin hautaan. Rikas mies oli siis kuollut. Mutta hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan ja näki Aabrahamin ja Lasaruksen. Tässä ovat tietoisen tilan tunnusmerkit, hän oli vaivoissa ja näki Aabrahamin ja Lasaruksen. Raamattu opettaa tuskan ja ahdistuksen sille sielulle, joka pahaa tekee.  Rikas mies teki syntiä, josta hän nautti täysin siemauksin, eikä kärsinyt tuskaa elämässään. Mutta kuoltuaan hänen sielunsa kokee tuskan ja ahdistuksen niin kuin Raamattu opettaa: Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.

 

Jeesus yleensä selitti vertaukset tai Hän sanoi, että kerron vertauksen, mutta tässä kohdassa Jeesus ei sanonut, että tämä on vertaus, eikä Hän selittänyt tätä asiaa, koska se on tosiasia, mitä ihmiselle käy hänen kuollessaan. Tämä Raamatun kohta on myös sopusoinnussa edellisiin Raamatun kohtiin, jotka käsittelevät kuolemaa.

 

Ilm 6.9-11Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut(psykhe) jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?" Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.

 

Alttarin alla oli niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden. Ja he huusivat suurella äänellä. Sielua ei voi tappaa, koska se ei kuole. Nämä sielut puhuivat Totiselle ja Pyhälle Valtiaalle. Raamatussa on selvä todiste sielun tietoisesta olotilasta. Nämä sielut olivat surmatut eli tapetut Jumalan sanan tähden. Mutta nämä sielut olivat kuitenkin elossa  niin kuin vesiselvästi tästä kohdasta asia ilmenee. Heidän ruumiinsa olivat kuolleet, mutta sielu oli elossa ja tietoisessa tilassa eikä muistohaudassa tai missään lakkaamattomassa tilassa. Raamatun johdonmukainen opetus on sielun olemassaolo ruumiillisen kuoleman jälkeen.

 

Fil 1:21-24; Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto. Mutta jos minun on eläminen täällä lihassa, niin siitä koituu hedelmää työlleni, ja silloin en tiedä, minkä valitsisin. Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi;  mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni tarpeellisempi.

 

Paavali oli Jumalan voitelema ja hänkin opettaa, ettei sielua voi tappaa, koska hänellä oli halu päästä pois tästä ajasta, jotta pääsisi Kristuksen luokse, koska se olisi monin verroin parempi Paavalille, mutta hän näki, että uskovien tähden hänen lihassa viipyminen on kuitenkin tarpeellisempaa. Paavali ymmärsi myös, että ruumiin kuoleman jälkeen sielu elää.

 

 

 

Saar 9: 5-10:  Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu. Myös heidän rakkautensa, vihansa ja intohimonsa on jo aikoja mennyt, eikä heillä ole milloinkaan enää osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla. Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi. Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi. Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla - kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla. Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.

 

Tämä on JT:n lempiopetus, johon nojaa heidän sielun kuolemisoppinsa. Mutta tämä raamatun kohta opettaa, että kuolleet eivät tiedä mitään, mitä maan päällä tapahtuu, eikä heillä olekaan enää osaa siitä , mitä tapahtuu auringon alla.

 

 

 

Raamatun selvää opetusta iankaikkisesta rangaistuksesta ja tulisesta järvestä ei pysty selittämään vertauskuviksi tai olankohautuksella. Ne ovat Raamatun selvää opetusta ja jos jotkut uskonnot opettavat samansuuntaisesti, mutta ei kuitenkaan samalla tavalla kuin Raamattu, ei se tee tyhjäksi Raamatun opetusta. Opettaahan Islamilaisuus, että on olemassa vain yksi Jumala, joka on Allah. Allah ei ole Kaikkivaltias, eikä Jumala ja vaikka Islam opettaa, että Jumala on yksi niin ei se tee tyhjäksi, Raamatun ilmoittamaa yhtä Jumalaa(JHWH).

 

Paavi opettaa ihmisiä rakastamaan lähimmäisiään niin kuin Raamattukin opettaa. Emme voi hylätä tätä opetusta sen tähden, kun pakanallisen epäjumalanuskonnon päämies opettaa samoin. Meidän tehtävä on rakastaa lähimmäisiämme niin kuin Raamattu opettaa. Voisin jatkaa listaa loputtomiin. Meidän tulee katsoa, mitä Raamattu opettaa ja ojentautua sen mukaan. Se on tärkeintä, mitä Raamattu Jumalan sana opettaa, eikä mikään muu.

 

Mitä meille tapahtuu kun kuolemme.  On Jehovan todistajien vihkonen, jossa he opettavat sielusta.

 

Vihko.s. 20 on todella huolimattomasti ja epätarkasti ja väärin tulkittu opetus sielusta. Tämä artikkeli opettaa nefesh:in merkitsevän koko ihmistä, eikä aadamilla ollut mitään erillistä sielua. Raamattuhan opetti, että ensin oli ruumis eli ihminen ja sitten, kun Jumala puhalsi sieraimiin elämän niin ihmisestä tuli elävä. Artikkeli on suuressa ristiriidassa Raamatun alkeisopetuksen kanssa ihmisen sielusta.

 

Vihko.s 22. Mitä sielulle tapahtuu kuollessa:  Kuolleet ovat tiedottomia oppi perustellaan saarnaajan kirjan 9 luvun perusteella. Kaikki kymmenet muut kohdat, jotka selvästi todistavat asian olevan päinvastoin on jätetty käsittelemättä. Yksipuolista asioiden käsittelyä sanoisin, niinhän se on aina kaikissa harhaopeissa, niissä tukeudutaan ja pidetään kiinni muutamasta tai yhdestä Raamatun kohdasta ja niiden perusteella sitten selitetään kaikki muut Raamatun kohdat, jotka käsittelevät kyseistä aihetta. Raamattua tulee tutkia kaikkien kohtien valossa, jotka käsittelevät jotakin tiettyä aihetta, tällä tavalla vain löytyy Raamatullinen totuus.

 

Vihko. s. 22. Sielu voi kuolla: Hes 18:4; Katso, kaikki sielut ovat minun: niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu-ne ovat minun. Se sielu(nefesh), joka syntiä tekee-sen on kuoltava. 

 

Raamatun johdonmukaisenopetuksen valossa tämän kohdan ymmärtäminen ei ole ongelma. Ensin tulee ruumiin kuolema ja sitten toinen kuolema, johon heitettiin kaikki, joiden nimet eivät olleet kirjoitettu elämän kirjaan. Ruumiin kuolema on ensimmäinen kuolema ja sielun kuolema on toinen kuolema. Raamattu opettaa, että toinen kuolema on iankaikkinen.

 

Vihko. s. 22. Vihkoon on painettu: ” 1 Kun 19:4:ssä Syvästi ahdistunut Elia, alkoi pyytää, että hänen sielunsa kuolisi.” 

         

Jos ymmärrämme tämän niin kuin JT:t opettavat on meillä suuri ristiriita sovittaa se Jeesuksen opetukseen, jossa Hän sanoi; ”ruumiin voi tappaa, mutta sielua (psykhe) ei voi tappaa. Niin kuin olemme tutkineet, että ruumis kuoli ja sielu elää. Joudut hylkäämään jommankumman opetuksen sielu kuolee tai sielu elää ruumiin kuoleman jälkeen, mutta Raamatun opetuksen mukaan tähän tulee sopusointu. Elia tuli Mooseksen kanssa puhumaan Jeesukselle, jos Elian sielu olisi kuollut niin silloin tätä Raamatun kohtaa, jossa Elia ja Mooses puhuivat Jeesukselle ei voisi olla Raamatussa. Tämä kohtahan ei ollut vertauskuvaa, vaan todellisten Raamatun tapahtumien kerrontaa. Koko palapeli pitää kuvan koossa!

         

 

Vihkoon on painettu: ” Joona pyysi pyytämistään, että hänen sielunsa kuolisi…”   Niin hän toivotti itsellensä(nefesh) kuolemaa ja sanoi: "Parempi on minulle kuolema kuin elämä".

 

Joudut taas ristiriitaan jos ymmärrät tämän niin kuin JT:t opettavat on sinulla suuri ristiriita sovittaa se Jeesuksen opetukseen, jossa Hän sanoi; ”ruumiin voi tappaa, mutta sielua (psykhe) ei voi tappaa. Joudut hylkäämään jommankumman opetuksen, mutta Raamatun opetuksen mukaan tähän tulee sopusointu. Joona koki ruumiin kuoleman, muttei sielun kuolemaa, muuten Jeesus olisi valehdellut sanoessaan, ettei sielua voi tappaa. 

 

Vihko.s. 22.”Jeesus käytti ilmausta tappaa sielu.”  Jeesus sanoi todella tässä kohdassa: pelastaako henki(psykhe) vai tappaa se? 

 

Oliko Jeesus ristiriidassa itsensä kanssa, kun toisessa kohdassa sanoi ettei sielua(Psykhe) voi tappaa ja kun hän itse keskusteli Elian ja Mooseksen kanssa? Jeesus ei ollut ristiriidassa itsensä kanssa, koska hän tiesi, että ihmisen sielu menee tuonelaan hänen kuollessaan. Niinhän Jeesus itse kertoi tämän asian olevan. Kaikkien näiden tosiasioiden valossa Jeesus käytti psykhe sanaa tässä kohdassa, tarkoittaen ruumiin kuolemaa. Olihan Raamatun alkulehdilläkin ihmisen ruumis eloton ja  ilman elämää, kyllähän Jeesus tämän tiesi, koska Hän oli luomassa Isänsä kanssa taivasta ja maata ja kaikkea, mitä niissä on.

 

Vihko. s. 22-23. vihkoon on painettu: ” Kun hänen sielunsa oli lähtemäisillään – sillä hän kuoli – ….” vihko opettaa ettei Raakelissa ollut jotain sisäistä olentoa, joka poistui hänestä hänen kuollessaan…. tässä tapauksessa Raakelin ”sielu” tarkoitti vain hänen elämäänsä, näin oli kirjoitettuna vihkoon. 

 

Tämä Raamatun kohta kuuluu näin: ” Mutta kun hänen henkensä(Nefesh) oli lähtemäisillään(Yatsa), sillä hänen oli kuoltava, antoi hän hänelle nimen Benoni, mutta hänen isänsä antoi hänelle nimen Benjamin. auy yatsa= tulla ulos, lähteä johonkin.

 

Alkukielen todistus on vakuuttava, sillä Raakelin sielu oli tulossa ulos ruumiista hänen kuolleessaan. Yatsa sana selvittää ja ratkaisee sielu-opetuksen Raamatun kokonaisopetuksen mukaiseksi. Kertaus on opintojen äiti. Raakel kuoli ja hänen sielunsa tuli pois ruumiista Raamatun kokonaisopetuksen mukaisesti, koska vain ruumis kuolee, mutta sielu elää.

 

 

 

Vihko. s. 23.” Elian rukoillessa pienen pojan yllä, Jehova kuunteli Elian ääntä, niin että lapsen sielu palasi palasi häneen, ja hän heräsi eloon… sana sielu merkitsee jälleen kerran ’elämää’.” Näin on kirjoitettuna vihkoon.

 

Raamatussa tämä kohta kuuluu näin: ” Ja Herra kuuli Eliaa, ja pojan sielu tuli(shuw) häneen(qereb) takaisin, ja hän virkosi henkiin.”

 

bwv shuw= palata takaisin, palauttaa entiselleen. brq qereb= sisäelimet, sisäosa, keskusta.

 

JT:t vaihtelevat nefesh sanan merkitystä sieluksi, elämäksi tai ihmiseksi aina kun se on heidän oppinsa mukaista. Pojan sielu palasi hänen sisimpäänsä, niin kuin Adamkin oli eloton ilman nefesh:iä, mutta tuli eläväksi nefesh:in tultua häneen, koska sielussa on elämä. Niin samoin oli myös tämän pojan kohdalla. Palapeli pysyy koossa!

 

Vihko. s. 24. vihkoon on painettu: ” Sielu on yksinkertaisesti ihminen…. kun ihminen kuolee, sielu kuolee, näin opettaa vihkonen. 

 

Raamattu opettaa, että ensin oli ihminen ja Jumalan sieraimiin puhalluksen(henkäys) jälkeen ihmisestä tuli elävä(nefesh). JT:t opettavat väärin sielusta, koska ennen Nefesh:in (sielun) puhaltamista oli jo ihminen ja sieraimiin puhalluksen jälkeen ihmisestä vasta tuli elävä (nefesh).

 

Vihko. s. 24. vihkoon on painettu: ” Jeesus sanoi Lasarus nukkuu… Jeesus uskoi selvästikin, että Lasarus oli tiedoton, ettei häntä ollut olemassa, näin opetti vihkonen.

 

Jeesus joka kertoi, mitä ihmiselle tapahtuu hänen kuollessaan tiesi, että Lasaruksen ruumis oli vain eloton, koska sielu oli poistunut hänestä. Jeesus tiesi, että Lasarus oli olemassa ja siksi Hän huusi: ”Lasarus tule ulos” ja Lasarus, joka oli olemassa tuli ulos.

 

Vihko. s. 24. vihkoon on painettu: ” Ihmisen kuollessa hänen henkensä lakkaa pitämästä ruumiin soluja elossa. Se ei jätä ruumista siirtyäkseen johonkin toiseen maailmaan. Ps 104:29, näin kirjoitti vihkonen.  

 

33/38: Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois(asaf) niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.

 

Poa=asaf= koota, kerätä, kutsua, ottaa suojaan, siirtää pois.

 

Jumala siirtää pois ihmisen hengen eli elämän ihmisen kuollessa ja eloton ruumis palaa maan tomuun. Alkukielen sana antaa meille taas johdonmukaisen Raamatullisen opetuksen.

 

 

Vihko. s. 24. vihkoon on painettu: ” Saarnaajan 12:7:ssä sanotaan, että ihmisen kuollessa, henki palaa tosi Jumalan luo, joka sen antoi? Tarkoittaako tämä, että henki kulkee kirjaimellisesti avaruuden halki Jumalan läsnäoloon?  

 

33/38: Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa(shuw) Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.

 

Shuw= palata takaisin, palauttaa entiselleen. Tomu eli ruumis palaa takaisin maan tomuun ja henki missä on elämä ja persoonallisuus palaa entiselleen tai palaa takaisin Jumalan luo. Jeesus kertoi tuonelasta missä oli kaksi ”osastoa” toinen niille joilla oli tuska ja ahdistus ja toinen niille, jotka pelastuvat  Jumalan luokse. Elia ja Mooses puhuivat Jeesuksen kanssa, vaikka heillä ei ollut liharuumiista, mutta heidän sielunsa oli elossa niin kuin Raamattu johdonmukaisesti kertoo. Mihin oli Elian ja Mooseksen henki palannut?

 

Vihko. s. 25. vihkoon on painettu: ” Sana ylösnousemus on käännös kreikkalaisesta sanasta anastasis, joka merkitsee kirjaimellisesti ’jälleen ylös nousemista’…sanan anastasis vastineenaon hebrean sanat tehijat hammetim ’kuolleiden herääminen, näin kirjoitti vihkonen.

 

Anastasis tarkoittaa tarkasti ottaen: nouseminen (ylös)nousemus. Raamattu opettaa, että Danielille kerrottiin, että hänen kansansa pelastuisi aikojen lopulla, mutta Danielin tuli levätä(kuolla) ja nousta osaansa päivien lopulla. Tässä kohdassa puhutaan kuolleiden ylösnousemisesta ja kuoleman levosta. jota seuraavaksi tutkimme.

 

33/38: Dan 12:13:Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää(Nuach), ja nouse(amad) osaasi päivien lopussa.” .

 

xwn nuach= rauha, lepo, mukava, helppo, sopiva, hyvä, miellyttävä. dme amad= seisoa, olla pystyssä, nousta pystyyn, olla paikoillaan, olla olemassa, aikoa.

 

Kuoleman lepo on Jumalaan uskovalla näiden hebr. sanojen valossa miellyttävän rauhaisaa ja kuoleman levossa sielu on olemassa. Raamatun opetus on johdonmukainen ja alkukielet vielä vahvistavat sielun olemassa olon ruumiin kuoleman jälkeen. Sen tähden Jeesuskin kertoi sielun olemassa olosta tuonelassa. JT:n opetus, että sielu kuolee ja lakkaa olemasta on harhaoppi. 

 

Vihko. s. 26. vihkoon on painettu: ” tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa(Mnemeion) olevat kuulevat hänen (Jeesuksen) äänensä ja tulevat esiin.” mnhmeion mnemeion= hauta, muistomerkki.

 

JT:t opettavat muistohaudoista, jossa ihmiset ovat Jumalan muistissa, mutta eivät tietoisessa tilassa. Jeesus opetti, että kun ihmisen ruumis kuolee ja haudataan niin sielu nostaa katseensa tuonelassa ja on tietoisessa tilassa. Jeesus ei opettanut muistohauta- oppia. Mnemeion sanan alkujuuri on mneia= muisti, muisto. Kuolleiden haudat ovat eläville muistomerkkejä kuolleista ja kuolleet ihmiset jäävät ihmisten muistiin ja he muistavat heille rakkaat ihmiset, jotka ovat kuolleet. Mutta kuolleet ovat tuonelassa tietoisessa tilassa niin kuin Jeesus ja monet Raamatun kohdat selvästi osoittavat. Jeesuksen ristin kuolema avasi tien tuonelasta paratiisiin, niin kuin Jeesuskin sanoi ristin ryövärille, jotta ryöväri on pääsevä paratiisiin.

 

Vihko. s. 27. vihkoon on painettu: ” kuolema ja Haades heitettiin tulijärveen. tämä tarkoittaa toista kuolemaa, tulijärvi. Ajattele mitä tämä merkitsee! Kaikki Jumalan muistissa olevat kuolleet vapautetaan Haadeksesta eli Seolista, ihmiskunnan yhteisestä haudasta. Sitten kuolema ja haades heitetään ”tulijärveen”, joka on täydellisen tuhon vertauskuva Ihmiskunnan yhteinen hauta lakkaa olemasta,” näin vihkonen.

 

Tämä JT:n opetus on täysin vääristetty opetus ilmestyskirjan 20 luvusta.

 

Ilm 20:12-15: Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.

 

Kuolleet ihmiset seisoivat Jumalan valtaistuimen edessä ja kirjat avattiin; ja elämän kirja avattiin; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Kuolema ja tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Kuolema ja tuonela heitettiin tuliseen järveen ja kaikki ihmiset, joiden nimeä ei oltu kirjoitettu elämän kirjaan heitettiin tulisen järveen selvän Raamatun opetuksen mukaan.

 

 

 

Petri Paavola



eXTReMe Tracker