Etusivulle
Raamatunopetuksia
Anna palautetta


              

Ajatuksia Raamatullisesta paimenuudesta

 

Paikallisseurakunnan paimenuus on ratkaisevassa asemassa siihen nähden millä tavalla paikallinen seurakunta toimii ja tekee hengellistä työtä. Kun tutkimme Raamatun sanasta paimenutta ja siihen liittyvää johtajuutta, niin joudumme toteamaan, että iso osa nykyisten seurakuntien paimenuudesta ei perustu Raamatun sanan opetukseen, vaan ihmiskäskyihin ja epäraamatullisiin opetuksiin. Toki se on totta ja meidän tulee nähdä, että tietenkin on olemassa sellaisia seurakuntia, joissa paimenuus toimii aikalailla Raamatun opetuksen mukaisesti.

Kirjoituksessani käyn läpi mitä Raamattu opettaa paimenuudesta ja millaisia vääristymiä vaikuttaa liian monissa seurakunnissa koskien paimenuutta ja seurakunnan johtamista. Kirjoitukseni pääpaino on siinä millaista on Raamatun totuuden sanan opetus paimenuudesta. Pääpaino on siis Jumalan tahdon ja asetusten mukaisessa seurakunnan johtamisessa, mutta sen ohessa joudun ottamaan esille vääristymiä liittyen seurakunnan johtamiseen. Nykyään monissa seurakunnissa sen johtajilta puuttuu hengellinen näkökyky, jonka seurauksena he kutsuvat eksyttäjiä puhumaan seurakuntiin, tämä on erittäin iso ongelma nykyisin, jota myös käsittelen jonkin verran. Kirjoitukseni ei ole kaikenkattava, vaan käsittelee tätä aihetta tietyistä näkökohdista käsin. Kehotan sinua tutkimaan ja koettelemaan kirjoitukseni Jumalan sanan avulla rukouksen kera.

 

Sisällys:
Vierailevat sananjulistajat
Jumalan voima ja sielunvihollisen petollisuus
Jumalan totuus ja vihollisen valhe
Jumalan johdatus ja vihollisen eksytys
Jumalan varjelus ja vihollisen väijytys
Jumalan seurakunta ja seurakunnattomuus
Rohkaisu ja pelottelu
Valo ja pimeys
Oman sydämen puhtaus ja lähimmäisen virheet
Positiivisuus ja negatiivisuus
Raamatullinen paimenuus ja ihmistekoinen paimenuus


Vierailevat sananjulistajat

Monilla paikkakunnilla seurakunnat tekevät erilaisia arvioita siitä keitä he kutsuvat puhumaan ja vierailemaan seurakuntiinsa. Nämä erilaiset arviot voivat koostua seuraavanlaisista asioista (Arviot kirjoitan kursiivilla ja sen jälkeen tavallisella tekstillä oman arvioni):

Pyritään etsimään puhujia seurakunnan hengelliseen tarpeeseen siinä merkityksessä edesauttaako puhuja viemään seurakuntaa eteenpäin uskossa. Seurakunnan vanhimmisto arvioi yhdessä kuinka puhujan persoona ja armoitus palvelisi seurakuntaa.

Ensimmäiseksi tulisi tutkia sitä mitä Raamattu opettaa uskosta sekä seurakunnan paimenten (vanhimmat) tulisi rukoilla Jumalan johdatusta siihen ketä Hän haluaa lähettää opettamaan ja varustamaan seurakuntaa kasvamaan uskossa eteenpäin. Tämän päivän iso ongelma on ihmispäätökset seurakunnissa. Rukouksessa ei kysytä sitä mikä on Herran tahto ja ketä Herra suosittelee. Sen sijaan turvaudutaan ihmisten tekemiin arvioihin ja päätöksiin.

Seurakunnat toimivat suosituksen pohjalta etsiessään ja valitessaan seurakuntaan puhujia ja sananjulistajia. Suositusten perusteina ovat julistajan oman seurakunnan tai uskonyhteisön suositus, julistajan työn hedelmä suosittelee (josta seurakunta tunnistaa oikean hedelmän), joku tuttu henkilö tai hänen tuntevan henkilön suositus, henkilökohtainen keskustelu sananjulistajan kanssa.

Raamatun ensimmäinen kriteeri sananjulistajan ja Herran palvelijan suositukseen tulee tulla Herralta (2 Kor 10:18). Seurakunnan paimenten tulee olla niin lähellä Herraa rukouksessa ja paastossakin, että he kykenevät tunnistamaan sen ketä Herra suosittelee. Jos hengellisestä työstä puuttuu kaikkein tärkein asia, eli Herran kanssa neuvottelu ja Herran suositus, niin silloin ajaudutaan tekemään vääriä ratkaisuja ihmismielen mukaan, jotka palvelevat ainoastaan ihmisen korvasyyhyä, mutta ei todellista totuuden tuntemista.

Silloin kun seurakunnan paimenet ovat Herran neuvottelussa ja kuulevat sen ketä Herra suosittelee, niin he voivat saada sen suoraan rukouksessa tai jonkun luotettavan uskovan ja seurakunnan kautta, joka vahvistaa sen mitä Herra on puhunut paimenille. Eräs iso ongelma tämän päivän seurakunnan työssä ovat monenlaiset palaverit, tapahtumat ja niiden järjesteleminen, eli monenlainen touhu ja toiminta, mutta läheinen suhde Jumalaan ja siihen ketä Herra suosittelee puuttuu.

Jos läheinen suhde Jumalan kanssa puuttuu eikä paimenet kuule Herran ääntä ketä Hän suosittelee, niin se paljastaa sen etteivät paimenet elä lähellä Herraa. Tämän seurauksena he eivät myöskään kykene ymmärtämään Jumalan sanan totuutta ja opetusta niin kuin se tulisi ymmärtää. Tämä johtaa siihen, että tällaiset "paimenet" erehtyvät myös kutsumaan seurakuntaan puhumaan kaikenlaisia eksyttäjiä. Liian monissa seurakunnissa "paimenet" ovat ihmisten valitsemia, ei Jumalan. Todelliset paimenet kykenevät kuulemaan Jumalan äänen sekä sen ketä Herra suosittelee, eivätkä he kutsu seurakuntaan eksyttäjiä, jotka saastuttavat ja turmelevat opetuksellaan seurakunnan uskovien sydämiä.

Todelliset paimenet käyttävät runsaasti aikaa tutkiakseen sitä mikä on Jumalan tahto sekä millaiset ovat puhujien taustat ja opetukset. Jos näin ei tehdä, niin se osoittaa paimenen olevan ihmisen valitsema, ei Jumalan asettama.

Yleensä aina paimenet sanovat kaikkein tärkeimmän suosituksen perustuvan Jumalan johdatukseen ja ohjaukseen, koska seurakunta ja paimenet sanovat olevansa avoimia Pyhälle Hengelle ja Jumalan johdatukselle.

Jos seurakunta kutsuu eksyttäjiä puhumaan seurakuntaan, niin puheet Jumalan johdatuksesta ovat vain puheita, mutta ei todellisuutta, sillä Jumala ei johdata eksyttäjiä saastuttamaan seurakunnan uskovia. Silloin kun paimenet sanovat olleensa Jumalan johdatuksessa kutsuessaan puhujia, jotka ovat kuitenkin eksyttäjiä, niin kyseessä on ollut joko ihmisen oma lihallinen arvio tai sielunvihollisen hengen valheellinen kuiskuttelu, jota paimenet ovat luulleet Jumalan ääneksi.

Useat nykyajan (eivät kaikki) seurakunnat ja niiden "paimenet" ovat ajautuneet luopumukseen ja eksymykseen, jonka seurauksena he kutsuvat puhumaan julistajia, jotka opettavat muun muassa seuraavanlaisia vääriä opetuksia: he opettavat juopumista Pyhässä Hengessä; voitelun hakeminen kuolleilta ja hautausmailta; menestysteologia, joka opettaa positiivista tunnustamista, uskovan synnittömyyttä, JDS-oppia, ihmisestä tulee pikku-jumala, maallisen omaisuuden tavoitteleminen, väärä opetus sairauksista, jonka mukaan uskova ei voi sairastaa minkäänlaisia sairauksia; Jeesuksen Jumaluus kielletään sanomalla ettei Jeesus tehnyt ihmeitä Jumalana, vaan pelkkänä ihmisenä; vääränlainen ihmeiden ja merkkien korostaminen; uskovan sydämessä voi asua riivaajahenkiä jne.

2 Kor 4:
1 ¶ Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu,
2 vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.

Ef 4:
11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,

Tiit 1:
7 Sillä seurakunnan kaitsijan on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä,
8 vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen;
9 hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet.

Raamatun opetuksen mukaan kaikenlainen Jumalan sanan väärentäminen ja väärä opetus tulee pysyä poissa seurakunnasta. Seurakunta voi eksyä opettamaan väärin, mutta kun se on tunnistettu, niin silloin seurakuntana tulee tehdä parannusta ja hylätä väärä opetus. Seurakunta on kutsuttu totuutta noudattaen rakkaudessa juurtumaan Herraan Jeesukseen, joka tarkoittaa sitä ettei seurakunta saisi kutsua eksyttäjiä saastuttamaan seurakunnan uskovien sydämiä.

Seurakunnan paimenten tulee kyetä ymmärtämään Jumalan sanan totuuden mukainen opetus sekä neuvomaan ja ohjaamaan uskovia pois epäraamatullisista opetuksista. Jos paimenet yhä uudelleen kutsuvat eksyttäjiä puhumaan seurakuntaan, niin se paljastaa sen etteivät paimenet ole Jumalan valitsemia tai sen että he ovat eksyneet pois Raamatullisesta paimenuudesta. On erittäin huolestuttavaa, että useassa seurakunnassa paimenuus ei ole Jumalan valitsemaa, vaan ihmisen oma asetus ja valinta. Todellinen paimenuus ei yhä uudelleen kutsu eksyttäjiä saastuttamaan seurakunnan uskovien sydämiä.

Seuraavissa otsikoissa käyn läpi erilaisia ajatuksia, joita esitetään kun pyritään puolustamaan omia valintoja seurakunnan toiminnassa. Nämä puoltavat ajatukset puhuvat enemmän uskonnollisuudesta kuin Jumalan voiman ja totuuden sanan tuntemisesta kun ja jos toiminta ei perustu Jumalan sanan totuuteen. Jos ja kun usko perustuu uskonnollisuuteen eikä Jumalan voiman ja totuuden sanan tuntemiseen, niin silloin ihminen on kavalien eksytyksien vietävissä. Tällainen ihminen luulee tuntevansa totuuden ja siksi hän puolustelee uskoansa uskonnollisilla fraaseilla ymmärtämättä koko Jumalan sanan totuutta.

Jumalan voima ja sielunvihollisen petollisuus

Uskonnollisuus uskottelee itselleen uskovansa enemmän Jumalan voimaan kuin sielunvihollisen petollisuuteen.

Seurakunnan paimenet, jotka luulevat uskovansa enemmän Jumalan voimaan kuin sielunvihollisen petollisuuteen eivät voi kutsua seurakuntaan eksyttäjiä puhumaan, eivätkä voi kannattaa eksyttäväisiä oppeja. Silloin kun uskova ihminen kannattaa eksyttäväisiä oppeja sekä kutsuu eksyttäjiä puhumaan seurakuntaan, niin hän on langennut sielunvihollisen petoksen pauloihin luullen sitä Jumalan voimaksi.

Jer 17:9 Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea?

Silloin kun paimenet eivät ole Herran neuvottelussa eivätkä kuule sitä ketä Herra suosittelee, niin he hyvin helposti luulevat eksytyksen olevan Jumalan voimaa. Miksi he eksyvät ja vääristävät Jumalan voiman? Kun et ole Herran neuvottelussa, vaan turvaat ihmisen sydämen arviointiin, niin synti ja eksytys pettää ihmisen sydämen. Raamatun sana sanoo ihmisen sydämen olevan petollinen ja siksi meidän tulee turvata Herraan kaikessa.

Mark 12:24 Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?

Room 1:16 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.

1 Kor 1:18 Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.

Totta kai meidän uskovien ihmisten tulee uskoa enemmän Jumalan voimaan kuin sielunvihollisen petollisuuteen. Silloin kun uskomme enemmän Jumalan voimaan kuin sielunvihollisen petollisuuteen, niin sen tulisi johtaa siihen ettemme itse lankea tukemaan eksyttäjiä sekä eksytyksiä ja pidä niitä Jumalan tekoina. Raamatun opetuksen mukaan Jumalan voima pitää yhtä Jumalan sanan totuuden kanssa.

Todellinen Jumalan voima ja Jumalan voiman tunteminen on kytketty pelastuksen evankeliumiin. Jos erehdymme pitämään eksytystä Jumalan voimana, niin se osoittaa ettemme ymmärrä pelastuksen evankeliumia oikealla tavalla, vaikka luulemme ymmärtävämme. Jumalan voiman ja evankeliumin väärin ymmärtäminen ajaa ihmisen valheen pauloihin tekemään tekoja, jotka eivät ole Jumalasta.

Olen huomannut sen että silloin kun uskova ihminen ei ymmärrä oikealla tavalla Jumalan armoa ja pelastuksen evankeliumia, niin hän usein eksyy pois totuudesta uskomaan valheita, eksyy pois Jumalan teoista tekemään lihallisia tekoja tai ajautuu tekemään tekoja, joita riivaajahenget sanovat ja valehtelevat Jumalan teoiksi. Uskova ihminen, joka ei ymmärrä Jumalan tekoja ja Jumalan tekojen vaikutuksia eksyy tukemaan ja toteuttamaan sielunvihollisen valheenvoimalla tehtyjä tekoja. Eksytykseen ajautumisen voimakkain tekijä on ettei ihminen ymmärrä Jumalan tekoja ja niiden vaikutuksia.   Välttääksesi eksytyksen ja sen tukemisen, sinun tulee ymmärtää evankeliumi, Jumalan armo ja Jumalan voima oikealla tavalla.

Jumalan totuus ja vihollisen valhe

Uskonnollisuus uskottelee itselleen uskovansa enemmän Jumalan totuuteen kuin vihollisen valheeseen.

Matt 24:
24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.

2 Tess 2:
 7 Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää,
8 niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä,
9 tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä
10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.
11 Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen,
12 että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.

Herra Jeesus sanoi monien väärien kristuksien (voideltujen) ja profeettojen nousevan vähän ennen Jeesuksen tulemusta ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä valheenvoiman kautta eksyttäen jos mahdollista, jopa valitutkin. Herra Jeesus sanoi, että Hän on sanonut opetuslapsilleen (kaikille opetuslapsille kaikkina aikoina Raamatun sanan kautta) tämän jo ennalta.

Meidän tulee ottaa vakavasti Herran Jeesuksen sanat sekä antaa Hänen juurruttaa itsemme Pyhässä Hengessä Jumalan sanan totuuteen, koska muuten tulemme eksymään pois totuudesta tässä lopunajassa. Eksytykseen lankeaminen ja sen hyväksyminen paljastaa sen ettei tällainen ihminen usko Jumalaan, Jumalan sanan totuuden mukaisesti, vaikka hän voi uskotella itselleen pitävänsä kiinni Jumalan sanan totuudesta.

Raamatun sana todistaa sen että uskova ihminen voi luulla uskovansa enemmän Jumalan totuuteen kuin vihollisen valheeseen, mutta hän elää kuitenkin valheessa ja eksytyksessä luullen sitä Jumalan totuudeksi. Koska hän ei ymmärrä Jumalan sanan totuutta, niin hän erehtyy ja eksyy luulemaan riivaajahenkien opetuksia ja valhevoiman tunnustekoja Jumalan teoiksi.

1 Tim 4:
1 ¶ Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja
2 valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty

Lopunajan luopumus on Herran sallimaa ja Raamatun opetuksen mukaan jotkut (valitettavastii todella monet) uskovat eksyvät pois totuudesta lopunaikana vähän ennen Herran Jeesuksen tulemusta. Ainoa asia joka estää meitä eksymästä on rakkaus Jumalaan Pyhässä Hengessä sekä Jumalan sanan totuudesta kiinni pitäminen uskossa kasvaen kohti syvempää Jumalan tuntemista. Jos edellä sanottu ei ole totta eikä tapahdu meidän elämässämme, niin silloin ajaudumme eksytyksen kavaliin pauloihin lopunajassa.

Monet tämän päivän seurakuntien paimenet eivät ymmärrä lopunajan olevan Jumalan sallimaa eksytyksen aikaa, jossa jokainen sellainen uskova ihminen tulee eksymään saatanan kavaliin juoniin, joka ei rakasta Herraa ja pysy Jumalan sanan totuudessa. Kyse on vakavasta asiasta, sillä lopunajan luopumus ja eksytys johdattaa siihen uskovat ihmiset lopulta iankaikkiseen kadotukseen elleivät he tee parannusta ja hylkää eksytystä ja luopumusta sydämestään ja palaa totuuden tielle.

Totta kai meidän tulee luottaa ja uskoa enemmän Jumalan totuuteen kuin vihollisen valheeseen, mutta meidän tulisi myös tutkia ja koetella omaa sydäntämme, että onko uskomme kiinni Jumalan sanan totuudessa vai olemmeko erehtyneet luulemaan vihollisen valhetta totuudeksi.

2 Kor 2:11 ettei saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat.

2 Tim 3:
13 Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen.
14 Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut,
15 ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.
16 Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,
17 että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.

Sinun ei tule pelätä eksytyksiä, mutta sinun tulee kuitenkin ymmärtää se että lopunajassa, jota elämme esiintyy paljon eksytyksiä, joita monet luulevat Jumalan teoiksi. Eksytyksessä ja luopumuksessa on sellainen piirre, että sen kautta ihminen eksyy yhä pidemmälle vääryydessä ja pahuudessa, jolloin he eksyttävät ja itse eksyvät koko ajan syvemmälle eksytyksen kavaliin juoniin.

Silloin kun sinä rakastat Jumalaa Pyhässä Hengessä ja haluat elää ja kasvaa totuudessa, niin sinä opit tuntemaan totuuden Jumalan sanan kautta. Samoin opit tuntemaan ja välttämään saatanan juonet, jotka eivät ole meille tuntemattomia jos tunnemme ja ymmärrämme Jumalan sanan totuuden opetuksen. Jos eksymme mukaan eksytykseen, niin silloin emme ole vielä oppineet tuntemaan Jumalan sanan totuutta, niin kuin se tulisi tuntea ja ymmärtää.

Luuk 18:8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"

Herra Jeesus sanoi löytäneekö Hän uskoa maan päältä kun Hän tulee takaisin. Jakeessa oleva usko sana tarkoittaa uskoa, varmuutta ja uskollisuutta. Jeesuksen sanojen mukaan todellista Raamatullista uskoa ei ole kovinkaan paljon kun Hän tulee takaisin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että lopunajan paimenuus on monin paikoin pahasti vääristynyttä sekä epäraamatullista.

Meidän tulisi uskovina ottaa todella vakavasti Herran Jeesuksen sanat ja tutkia Jumalan sanan edessä onko paimenuutemme, seurakuntaelämä sekä uskonelämämme Jumalan tahdon mukaista vai onko siihen päässyt vaikuttamaan epäraamatullisia opetuksia.

Silloin kun uskovan ihmisen sydämessä ei ole uskon varmuutta pelastuksesta ja kuinka Herraan Jeesukseen tulisi uskoa, niin uskova ei kykene olemaan uskollinen Jumalalle, vaan hän eksyy kaikenlaisiin eksytyksiin. Lopunajan iso ongelma uskovien keskuudessa on uskon varmuuden ja uskollisuuden puuttuminen.

Ps 111:10 Herran pelko on viisauden alku, hyvä ymmärrys kaikille, jotka sitä noudattavat. Hänen ylistyksensä pysyy iankaikkisesti.

Herran pelko, eli Herran kunnioittaminen, johon tietenkin yhdistyy Jumalan rakastaminen johdattaa uskovan ihmisen uskon varmuuteen ja uskollisuuteen Jumalaa kohtaan, koska Herran pelko antaa viisautta ja ymmärrystä ymmärtää Jumalan tahtoa.

Jumalan johdatus ja vihollisen eksytys

Uskonnollisuus uskottelee itselleen uskovansa enemmän Jumalan johdatukseen kuin vihollisen eksytykseen.

Eksyksissä olevat paimenet sanovat luottavansa enemmän Jumalan johdatukseen kuin vihollisen eksytykseen. Jos se olisi totta, että uskova uskoo enemmän Jumalan johdatukseen kuin vihollisen eksytykseen, niin hän ei tukisi eksytyksiä, eikä kutsu eksyttäjiä puhumaan seurakuntaan. Kun ja jos seurakunnan "paimenet" kutsuvat eksyttäjiä yhä uudestaan puhumaan seurakuntaan, niin se paljastaa heidän luulevan eksytystä Jumalan johdatukseksi.

Jes 48:
17 Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, Israelin Pyhä: Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä hyödyllistä on, johdatan sinua sitä tietä, jota sinun tulee käydä.
18 Jospa ottaisit minun käskyistäni vaarin, niin olisi sinun rauhasi niinkuin virta ja sinun vanhurskautesi niinkuin meren aallot;

Jer 31:9 Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni.

Jos uskova on ihan oikeasti Jumalan johdatuksessa, niin hän on suostunut olemaan Herran opetuksen (totuuden sanan) alaisuudessa ja silloin hän on kasvanut ja oppinut vaeltamaan Herran tiellä niin kuin sillä tulee vaeltaa. Jos hän tukee eksytyksiä, niin hän ei ole ollut Herran neuvottelussa, vaan on oman järkensä avulla arvioinut ja tutkinut asioita, jonka tähden hän on joutunut eksyksiin.

Silloin kun uskova on ottanut vaarin Jumalan käskyistä, niin hän kykenee olemaan Jumalan johdatuksessa. Jos hän ei ole ollut Herran neuvottelussa eikä ole ottanut vaarin Jumalan käskyistä, niin hän eksyy pois totuudesta, koska hän on luottanut ihmisen arviointiin enemmän kuin Jumalan sanan totuuteen.

Silloin kun uskova ihminen on Jumalan johdatuksessa, niin hän vaeltaa Jumalan Hengessä (Pyhä Henki) rukouksessa viipyen, jonka seurauksesta Jumalan sanan lupauksen mukaan hän ei kompastu (ei eksy). Jos uskova rukoilee ja eksyy, niin hän ei ollut rukouksessa ja Herran neuvottelussa, vaan hän on luonut omista toiveistaan ja haluistaan omatekoisen jumalan, jota hän rukoilee, ei kuitenkaan Pyhässä Hengessä, vaan uskonnollisuuden hengessä.

Uskova ihminen, joka ei tunne Jumalaa ja Jumalan sanan totuutta muodostaa sydämeensä omatekoisen jumalakuvan, joka innostuu valheenhengen voimalla tehdyistä teoista sekä epäraamatullisista opetuksista, koska hän on uskonnollisuuden ja lihallisuuden vallassa. Ihminen, joka ei tunne totuutta lihallisuuden ja uskonnollisuuden kautta eksyy kannattamaan riivaajien oppeja ja valheenvoiman tekoja.

Riivaajien opit vääristävät Jumalan sanan totuutta siten että se näyttäisi olevan Jumalan sanaa olematta kuitenkaan Jumalan sanan totuutta.

Jer 49:16 Sinun peljättävyytesi, sinun sydämesi ylpeys on pettänyt sinut, joka asut kallionrotkoissa, vallitset kukkulain korkeudet. Vaikka tekisit pesäsi korkealle niinkuin kotka, minä syöksen sinut sieltä alas, sanoo Herra.

Eräs eksytyksen ominaisuus on sydämen ylpeys, joka pettää ja eksyttää ihmisen pois totuudesta ja Jumalan tahdosta. Jokainen meistä uskovista voi eksyä pois totuudesta jossakin kohden. Jos uskova ei tunnusta eksymystään, niin hän sydämensä ylpeydessä eksyy yhä syvemmälle eksytyksen kavaliin juoniin. Kun teemme parannusta, niin Jumala antaa meille anteeksi eksymyksemme ja johdattaa meitä totuuden tiellä.

Hoos 13:
4 Mutta minä olen Herra, sinun Jumalasi, hamasta Egyptin maasta lähtien; muuta Jumalaa sinä et tunne kuin minut, eikä ole muuta auttajaa kuin minä.
5 ¶ Minä tunsin sinut erämaassa, kuivassa maassa.
6 Sen mukaan kuin heidän laitumensa olivat, he kylläisiksi tulivat. He tulivat kylläisiksi, ja heidän sydämensä tuli ylpeäksi; sentähden he unhottivat minut.

Eräs syy eksymykseen seurakunnan paimenten elämässä on kylläisyyden tunne, jossa ihminen on tyytyväinen Herran hyvyydestä, mutta ei enää tiedosta omaa asemaansa pienenä ja vajavaisena Herran palvelijana. Silloin kun et enää näe omaa asemaasi oikeassa valossa, niin sydämesi ylpistyy sen kaiken hyvän keskellä mitä Herra sinulle armostaan antaa ja siksi sinä unohdat Herran, vaikka luulet vielä palvelevasi Herraa ja siksi sinä eksyt pois totuudesta.

Kol 2:
6 Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä,
7 juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.
8 Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.

Silloin kun uskova Pyhässä Hengessä ja totuudessa juurtuu, rakentuu ja vahvistuu uskossa sekä elää kiitoksen mielellä Jumalaa kohtaan, niin eksytyksen on vaikeampi pettää häntä. Jos uskova ihminen eksyy kannattamaan eksytyksiä, niin hän ei ole antanut totuuden juurtua, rakentaa ja vahvistaa hänen sydäntään eikä hän ole elänyt kiitosmielellä Jumalaa kohtaan. Sellaisen ihmisen kiitoksen sanat ovat olleet sananhelinää, ei aitoa ja todellista kiitollisuutta.

Meidän tulee uskoa enemmän Jumalan johdatukseen kuin vihollisen eksytykseen ja kun niin teemme, niin silloin emme kannata, emmekä hyväksy eksytyksiä, emmekä kutsu eksyttäjiä puhumaan seurakuntaan, vaan elämme ja vaellamme totuudessa.

Jumalan varjelus ja vihollisen väijytys

Uskonnollisuus uskottelee itselleen uskovansa enemmän Jumalan varjelukseen kuin vihollisen väijytykseen.

Ps 31:23 Rakastakaa Herraa, kaikki hänen hurskaansa. Herra varjelee uskolliset, mutta ylpeileväisille hän kostaa monin kerroin.

Ps 40:11 Sinä, Herra, älä sulje minulta laupeuttasi, sinun armosi ja totuutesi varjelkoon minua aina.

Esra 8:31 Sitten me lähdimme liikkeelle Ahava-joelta ensimmäisen kuun kahdentenatoista päivänä mennäksemme Jerusalemiin. Ja meidän Jumalamme käsi oli meidän päällämme, ja hän pelasti meidät vihollisten käsistä ja väijytyksistä tiellä.

Herran varjelus eksytyksistä ja vihollisen väijytyksistä ei ole automaatio uskovan elämässä. Jumala on luvannut varjella uskolliset ja ne jotka Jumalaa rakastavat totuudessa, mutta jos uskova ihminen sydämensä ylpeydessä kannattaa eksytyksiä, niin silloin hän eksyy, koska hän on sydämensä ylpeydessä rajannut itsensä ulos Jumalan varjeluksesta.

Totta kai meidän tulee uskoa enemmän Jumalan varjelukseen kuin vihollisen väijytykseen, mutta silloin meidän myös tulee ojentautua Jumalan sanan totuuden mukaisesti.

Jumalan seurakunta ja seurakunnattomuus

Uskonnollisuus uskottelee itselleen uskovansa enemmän Jumalan seurakuntaan kuin seurakunnattomuuteen.

Raamattu opettaa yhdestä seurakunnasta maailmanlaajuisesti ja paikkakunnittain. Tämä yksi seurakunta on Jumalan seurakunta, joka tarkoittaa sitä, että kaikki uskovat paikkakunnalla kuuluvat yhteen ja samaan seurakuntaan Jumalan silmissä uudestisyntymisen perusteella.

Apt 2:47 Ja kiittäin Jumalaa olivat kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi joka päivä autuaaksi tulevaisia seurakunnalle. (Biblia)

Biblian teksti on lähellä alkutekstin merkitystä, joka sanoo Herran lisänneen seurakuntaansa päivittäin niitä, jotka saivat pelastuksen. Raamatun opetuksen mukaan Herra on lisännyt jokaisen uudestisyntyneen uskovan seurakuntaansa, eli Jumalan seurakunnan jäseneksi. Raamatun opetuksen mukaan Jumalan seurakuntaan ei liitytä paperijäsenyyden kautta, koska Jumala itse lisää uudestisyntyneen uskovan Jumalan seurakunnan jäsenyyteen Pyhän Hengen osallisuuden kautta.

1 Kor 12:13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

Raamatun opetuksen mukaan kaikki uskovat kuuluvat yhteen ja samaan Jumalan seurakuntaan, koska Jumala on kastanut heidät Pyhässä Hengessä yhdeksi ruumiiksi, eli yhdeksi seurakunnaksi. Raamatun opetuksen mukaan ei ole olemassa seurakunnatonta uskovaa, koska kaikki uskovat kuuluvat samaan Jumalan seurakuntaan. Uskova voi kuitenkin jäädä pois seurakunnan yhteydestä jättäytymällä pois uskovien yhteydestä (seurakunnan yhteydestä), mutta silloinkaan hän ei ole seurakunnaton, vaan poissa seurakunnan yhteydestä.

Uskonnollinen ihminen uskottelee uskovansa Jumalan seurakuntaan enemmän kuin "seurakunnattomuuteen", mutta samalla hän elää hajaannuksessa jossakin uskon yhteisössä kieltäen ja vastustaen yhden Jumalan seurakunnan kokoontumista yhtenä seurakuntana paikkakunnalla. Jos ihan oikeasti uskoo Jumalan seurakuntaan, niin silloin siinä samassa tulisi rukoilla sekä tavoitella seurakunnan ykseyttä, koska Jumalan seurakunta on hajaannuksen tilassa erilaisissa uskonyhteisöissä ja niiden ulkopuolella.

Ef 4:
1 ¶ Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii,
2 ¶ kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa
3 ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä:
4 yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;
5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

Silloin kun uskovat eivät halua ojentautua Raamatulliseen yhden seurakunnan mallin mukaiseen seurakuntaelämään, niin he eivät suostu ja halua nöyryydessä, hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsiä toinen toisiaan rakkaudessa, vaan he haluavat rakentaa omaa valtakuntaansa omien sääntöjensä mukaisesti. Jumalan seurakunnan ykseys on Jumalan tahdon mukaista yhteyttä ja ikävä kyllä hajaannuksessa eläminen hajottaa ja estää Jumalan tahdon mukaisen seurakuntaelämän ykseyden toteutumista. Jumalan valitsemat paimenet pitävät kiinni Jumalan seurakunnan ykseydestä, mutta ihmisen valitsema paimen tukee hajaannusta ja vastustaa Jumalan tahdon mukaista Jumalan seurakunnan ykseyttä.

Raamatun opetus yhdestä Jumalan seurakunnan kokoontumisesta paikkakunnalla kuuluu uskon alkeisiin, siihen samaan sarjaan alkeista, johon kuuluvat yksi Jumalan Henki, yksi toivo, yksi Herra, yksi usko, yksi kaste ja yksi Jumala. Jos todella uskoo Jumalan seurakuntaan, niin silloin rukoilee ja tekee jotakin sen eteen, että seurakunta voisi päästä hajaannuksesta Jumalan tahdon mukaiseen ykseyteen. Jumalan seurakunnan ykseys ei toteudu, jos jäämme tyytyväisenä hajaannukseen ja pidämme kynsin ja hampain kiinni siitä mitä olemme saavuttaneet hajaannuksen tilassa.

Rohkaisu ja pelottelu

Uskonnollisuus uskottelee itselleen uskovansa enemmän rohkaisuun kuin pelotteluun.

1 Tess 2:
11 samoinkuin te tiedätte, kuinka me, niinkuin isä lapsiansa, kehoitimme itsekutakin teistä ja rohkaisimme teitä,
12 ja teroitimme teille, että teidän on vaeltaminen arvollisesti Jumalan edessä, joka kutsuu teitä valtakuntaansa ja kirkkauteensa.

Hebr 10:
23 pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;
24 ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;

Raamatulliseen rohkaisuun kuuluu sellainen rohkaiseminen, joka kannustaa elämään totuudessa ja tunnistaa todellisen Jumalan rakkauden ja totuuden. Jumalan valitsemat paimenet eivät hyväksy eksytyksiä eivätkä anna eksyttäjän saastuttaa seurakuntalaisten sydämiä väärien opetuksien kautta.

Eksytyksistä ja eksytyksistä varoittaminen  ei ole uskovien pelottelemista, vaan seurakunnan varjelemista saastumisesta pimeyden lähteestä. Seurakuntaa ei johdeta pelottelemalla, vaan totuutta noudattaen rakkaudessa, joka takaa myös sen ettei seurakuntaan päästetä eksyttäjiä puhumaan.

Valo ja pimeys

Uskonnollisuus uskottelee itselleen uskovansa enemmän valon voittavan kuin pimeyden.

Matt 6:23 Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!

Jos ihan oikeasti uskot siihen, että valo voittaa pimeyden, niin silloin et kutsu eksyttäjiä puhumaan seurakuntaan. Kun ja jos kutsut eksyttäjiä puhumaan seurakuntaan, niin silloin luulet pimeyden olevan valoa. Silloin kun uskovan hengelliset aistit ovat vioittuneet, niin hän voi luulla pimeyttä valoksi ja jos näin on niin kuinka suuri pimeys voikaan olla ihmisen sydämessä?

1 Kor 15:33 Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat turmelee."

Jumalan valitsemat paimenet kykenevät erottamaan eksytyksen eivätkä he päästä eksyttäjiä turmelemaan hyviä tapoja (totuus) huonon hedelmän kautta (eksytys ja valhe).

Apt 6:
2 Niin ne kaksitoista kutsuivat kokoon opetuslasten joukon ja sanoivat: "Ei ole soveliasta, että me laiminlyömme Jumalan sanan toimittaaksemme pöytäpalvelusta.
3 Valitkaa sentähden, veljet, keskuudestanne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä, niin me asetamme heidät tähän toimeen.
4 Mutta me tahdomme pysyä rukouksessa ja sanan palveluksessa."
.................
7 Ja Jumalan sana menestyi, ja opetuslasten luku lisääntyi suuresti Jerusalemissa. Ja lukuisa joukko pappeja tuli uskolle kuuliaisiksi.

Jumalan valitsemat paimenet eivät laiminlyö rukousta ja sanan palvelusta, joka tarkoittaa sitä, että he viipyvät rukouksessa ja sanan tutkimisessa. Tällä tavalla toimien paimenet kykenevät erottamaan totuuden ja valheen eivätkä ota eksyttäjiä puhumaan seurakuntaan. Jumalan sana ja seurakunnan työ menestyy silloin kun paimenet ja seurakunta toimivat Jumalan tahdon mukaisesti. 

Oman sydämen puhtaus ja lähimmäisen virheet

Uskonnollisuus uskottelee itselleen uskovansa enemmän oman sydämen puhtauden hoitamiseen kuin lähimmäisen virheiden ja vikojen etsimiseen.

1 Joh 3:7 Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas.

1 Joh 4:6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

On totta, että meidän uskovien tulee keskittyä oman sydämen puhtauden hoitamiseen, eli antaa Herran Jeesuksen, Hänen verensä ja totuuden sanan puhdistaa meidän sydämemme, eikä keskittyä etsimään lähimmäisten virheitä.

Onko silloin oma sydän puhdas jos nähdään asiallinen, lähimmäistä kunnioittava ja Raamatun sanaan totuuteen perustuva opetus ja ilmoitus eksytyksestä vain ja ainoastaan lähimmäisten virheiden ja vikojen etsimisenä? Uskolla ja totuudella puhdistettu sydän ei näe todellisen eksytyksen paljastamista virheiden ja vikojen etsimisenä, vaan Raamatullisena toimenpiteenä, mikä on eräs alue, joka kuuluu uskon- ja seurakuntaelämään.

Raamattu opettaa ettei kukaan ja mikään saisi eksyttää Jumalan seurakuntaa ja että se joka tuntee Jumalan tuntee myös totuuden Hengen ja eksytyksen hengen. Todelliset Jumalan voitelemat paimenet tuntevat totuuden sekä ymmärtävät eksytyksen vaanivan seurakuntaa kaiken aikaa. Totuudessa vaeltaminen pitää eksytyksen poissa seurakunnasta. Todellisen paimenen keskipiste on Herrassa Jeesuksessa ja Jumalan teoissa, mutta hän myös tiedostaa eksytyksen olemassaolon.

Positiivisuus ja negatiivisuus

Uskonnollisuus uskottelee itselleen uskovansa enemmän positiivisuuteen kuin negatiivisuuteen.

Silloin kun uskova ihminen eksyy uskomaan eksytyksen ja eksyttäjän olevan Jumalasta, niin hän uskoo enemmän negatiivisuutta kuin positiivisuutta, vaikka hän itse luuleekin uskovansa enemmän positiivisuuteen. Ikävä kyllä useat seurakuntien johtajat (eivät kaikki) ovat eksyksissä eivätkä siksi kykene tunnistamaan eksytyksiä ja sen tähden he ovat osallisia eksytykseen.

Eksytyksen hyväksyvä uskova (paimenetkin) voi sanoa hänellä olevan todellinen huoli uskovista, jotka uskovat enemmän vihollisen voimaan kuin Jumalan voimaan. Silloin kun eksytys paljastetaan, niin on nimenomaan kyse siitä että uskotaan enemmän Jumalan voimaan kuin vihollisen voimaan. Eksytyksen paljastaminen tapahtuu Jumalan voiman avulla.

Vaikka me uskovina uskommekin enemmän Jumalan voimaan kuin vihollisen voimaan, niin emme saa aliarvioida vihollista, joka Herran Jeesuksen sanojen sekä esim. Paavalin opetuksen pystyy eksyttämään monia uskovia lopunaikana. Sellainen uskova, joka ei ymmärrä edellä olevaa Raamatun sanan opetusta on jo nyt tässä hetkessä eksyksissä koskien sitä aikaa missä elämme ja niitä eksytyksiä, joita ajassamme jo nyt esiintyy.

Matt 24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.

Eksyksissä oleva uskova voi ajatella ettei eksytys voi menestyä eikä vihollinen kykene menestymään eksytyksen kautta siten, että monet uskovat voisivat eksyä lopunajassa. Raamatun opetuksen mukaan väärät voidellut ja profeetat eksyttävät lopunajassa suurien tunnustekojen ja ihmeiden kautta jos mahdollista, jopa valittujakin (uskovia).

Vihollinen ei ole tietenkään Jumalaa suurempi, mutta sillä on potentiaalia eksyttää lopunajassa, jota nyt elämme jos mahdollista valitutkin. Meidän tulee julistaa Jumalan suuria tekoja eikä keskittyä eksytykseen, mutta silloin kun eksytys tulee kohdalle, niin meidän tehtävämme on paljastaa se jos sen näemme ja ymmärrämme.

Raamatullinen paimenuus ja ihmistekoinen paimenuus

Olen kokenut voimakkaasti sydämelläni saaneeni tämän kirjoituksen Jumalalta. En varmasti osaa kaikkea tuoda oikein esille, mutta tutki ja koettele kirjoitukseni, joka on erityisesti suunnattu seurakuntien johtajille sekä tietenkin myös kaikille uskoville.

Jer 10:
20 Minun telttani on hävitetty, ja kaikki minun telttaköyteni ovat katkotut; minun lapseni ovat lähteneet luotani, eikä niitä enää ole. Ei ole enää, kuka telttani pystyttäisi ja nostaisi seinieni kankaan.
21 Sillä paimenet olivat järjettömät eivätkä etsineet Herraa; sentähden he eivät menestyneet, vaan koko heidän laumansa hajotettiin.

Jumala tulee myös tässä ajassa lopettamaan joillakin paikkakunnilla sellaisen seurakunnan työn, jossa seurakunnan johtajat ovat luottaneet omaan järkeensä eivätkä etsineet Herran tahtoa.

Jer 12:10 Monet paimenet ovat turmelleet minun viinitarhani, tallanneet minun peltopalstani, tehneet ihanan peltopalstani autioksi erämaaksi.

Myös tässä ajassa monet seurakuntien johtajat ja vastuuhenkilöt ovat turmelleet Jumalan seurakuntaa sallimalla kaikenlaisen vääryyden ja eksytyksen pesiytyä seurakuntiin.

Jer 23:
1 ¶ "Voi paimenia, jotka hukuttavat ja hajottavat minun laitumeni lampaat, sanoo Herra.
2 Sentähden näin sanoo Herra, Israelin Jumala, paimenista, jotka kaitsevat minun kansaani: Te olette hajottaneet minun lampaani ja karkoittaneet ne pois ettekä ole pitäneet niistä huolta. Katso, minä pidän huolen teidän pahain tekojenne rankaisemisesta, sanoo Herra.
3 Ja minä kokoan lampaitteni tähteet kaikista maista, joihin olen ne karkoittanut, ja tuon ne takaisin laitumelleen, ja ne ovat hedelmälliset ja lisääntyvät.
4 Ja minä herätän heille paimenia, ja ne kaitsevat heitä; eivät he enää pelkää eivätkä säiky, eikä heistä yhtäkään puutu, sanoo Herra.

Tässä ajassa on monia seurakuntien johtajia, jotka eivät ole pitäneet huolta seurakunnasta, vaan he ovat tehneet pahoja tekoja sallien kaikenlaisen vääryyden ja eksytyksen tehdä pesänsä seurakuntiin. Jumala tulee rankaisemaan tällaisia vääriä ja kehnoja paimenia sekä niitä paimenia, jotka ovat sallineet eksytyksen turmella ja saastuttaa seurakuntia. Rankaisuna heidän pahat tekonsa tulevat ilmi kaikkien nähtäviksi ja heidän salaiset synnit tulevat paljastumaan. Joitakin Herra lyö sairaudella (kaikki sairaudet eivät ole Jumalan kuritusta).

Tulevina päivinä jotkut kehnot paimenet tullaan tuomitsemaan sellaisella tavalla, että Herra ottaa heidät pois tästä ajasta kuoleman kautta, koska he eivät halunneet tehdä parannusta pahoista teoistaan. Jumala kutsuu armossaan kuitenkin sinua parannukseen, joka olet seurakunnan johtajistossa osallistunut eksytyksen ja vääryyden suosimiseen.

5 Moos 28:
58 Jos et tarkoin noudata kaikkia tämän lain sanoja, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan, niin että pelkäät tätä kunniallista ja peljättävää nimeä, Herraa, sinun Jumalaasi,
59 niin Herra panee sinun ja sinun jälkeläistesi kärsittäväksi erinomaisia vaivoja, suuria ja pitkällisiä vaivoja, pahoja ja pitkällisiä sairauksia.
60 Hän kääntää sinua vastaan kaikki Egyptin taudit, joita sinä pelkäät, ja ne tarttuvat sinuun.
61 Ja kaikkinaisia muita sairauksia ja vaivoja, joista ei ole kirjoitettu tässä lakikirjassa, Herra nostattaa sinua vastaan, kunnes sinä tuhoudut.

Monet uskovat ihmiset luulevat ja uskovat ettei Jumala koskaan  rankaise kansaansa sairauksien kautta. Raamattu todistaa, että Jumala voi antaa monenlaisia sairauksia niiden uskovien elämään, jotka eivät ole kuuliaisia Jumalalle ja sallivat eksytysten eksyttävän Jumalan kansaa. Kaikki sairaudet eivät ole Jumalan antamia, mutta Jumala voi antaa sairauksia rangaistuksena meille uskovillekin jos olemme häntä kohtaan uskottomia emmekä halua tehdä parannusta synneistämme ja eksymyksestämme.

1 Kun 12:
28 Mietittyään asiaa kuningas teetti kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi heille: "Te olette jo tarpeeksi kauan kulkeneet Jerusalemissa. Katso, Israel, tässä on sinun Jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta."
29 Ja hän pystytti toisen Beeteliin, ja toisen hän asetti Daaniin.
30 Ja tämä koitui synniksi. Ja kansa kulki sen toisen kuvan luo Daaniin saakka.
31 Hän rakensi myös uhrikukkulatemppeleitä ja teki kansan keskuudesta papeiksi kaikenkaltaisia miehiä, jotka eivät olleet leeviläisiä.
32 Ja Jerobeam laittoi juhlan kahdeksannessa kuussa, kuukauden viidentenätoista päivänä, sen juhlan kaltaisen, jota vietetään Juudassa, ja nousi silloin itse alttarille; niin hän teki Beetelissä ja uhrasi niille vasikoille, jotka hän oli teettänyt. Ja tekemiänsä uhrikukkulapappeja hän asetti virkaan Beeteliin.
33 Hän nousi sille alttarille, jonka oli teettänyt Beeteliin, viidentenätoista päivänä kahdeksatta kuuta, jonka kuukauden hän oli omasta päästään keksinyt. Hän laittoi silloin juhlan israelilaisille ja nousi alttarille polttamaan uhreja.

Israelin kuninkaan Jerobeamin aikana Jerobeam eksytti kansaa palvomaan epäjumalia. Jerobeam pystytti uhrikukkulatemppeleitä ja teki kansan keskuudesta papeiksi kaikenlaisia miehiä, jotka eivät olleet leeviläisiä, eli oikeita pappeja.

Tässä nykyisessä ajassa on myös paljon seurakunnan johtajia ja paimenia, jotka eivät ole Jumalan valitsemia, vaan ihmisten valitsemia ja asettamia vääriä paimenia, jotka eksyttävät seurakuntaa sallimalla monenlaisten eksytysten tulemisen seurakuntiin. Kuten Jerobeam keksi omasta päästään asioita miten Jumalaa tulee palvella, niin myös tämän ajan ihmisten asettamat paimenet keksivät omasta päästään opetuksia ja käytäntöjä miten Jumalaa tulisi palvella.

Hes 34:
1 ¶ Minulle tuli tämä Herran sana:
2 "Ihmislapsi, ennusta Israelin paimenia vastaan, ennusta ja sano heille-paimenille: Näin sanoo Herra, Herra: Voi Israelin paimenia, jotka ovat itseänsä kainneet! Eikö paimenten ole kaittava lampaita?
3 Te olette syöneet rasvat, pukeneet päällenne villat, teurastaneet lihavat; mutta ette ole kainneet laumaa,
4 ette ole vahvistaneet heikkoja, ette ole parantaneet sairaita, sitoneet haavoittuneita, tuoneet takaisin eksyneitä, etsineet kadonneita, vaan te olette vallinneet niitä tylysti ja väkivaltaisesti.
5 Ja niin ne ovat hajaantuneet paimenta vailla ja joutuneet kaikkien metsän petojen syötäviksi-hajaantuneet ne ovat.
6 Minun lampaani harhailevat kaikilla vuorilla ja kaikilla korkeilla kukkuloilla; pitkin koko maata ovat minun lampaani hajallaan, eikä kenkään niistä välitä eikä niitä etsi.
7 ¶ Sentähden, paimenet, kuulkaa Herran sana:
8 Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, totisesti, koska minun lampaani ovat ryöstettävinä ja koska minun lampaani ovat kaikkien metsän petojen syötävinä, kun paimenta ei ole ja kun minun paimeneni eivät välitä minun lampaistani, vaan minun paimeneni kaitsevat itseänsä, eivätkä kaitse minun lampaitani,
9 sentähden, paimenet, kuulkaa Herran sana:
10 Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä käyn paimenten kimppuun, vaadin lampaani heidän kädestänsä ja teen lopun heidän lammasten-kaitsennastaan, eivätkä paimenet saa enää kaita itseänsä. Minä pelastan lampaani heidän kidastansa, eivätkä ne sitten enää ole heidän syötävinänsä.

Niin kuin tuli Herran sana Israelin paimenille heidän kelvottomuutensa tähden, niin myös tässä ajassa Jumala tuo nuhteen sanan monille (ei kaikille) paimenille, jotka paimentavat kelvottomasti Herran seurakuntaa.

Osa paimenista kaitsee itseään, ei seurakuntaa. Näiden kelvottomien paimenten toiminta keskittyy oman hyvinvoinnin varmistamiseen ja siksi he haluavat miellyttää ihmisten korvasyyhyä turvatakseen oman toimeentulonsa. He eivät kaitse laumaa Jumalan sanan totuudella ja rakkaudella, vaan korvasyyhyllä, joka sopii kaikille niille, jotka haluavat sanomaa omaan korvasyyhyynsä.

He eivät ole vahvistaneet heikkoja eivätkä auttaneet synnin haavoittamia uskovia totuudella ja rakkaudella, vaan ovat joko julistaneet heille korvasyyhyyn tai jättäneet heidät kokonaan ilman minkäänlaista hoitoa jättäen heidät osattomiksi totuuden ja rakkauden eheyttävästä hoidosta.

He eivät ole etsineet eksyneitä, vaan ovat eksyttäneet heitä seuraavat uskovat ihmiset. He ovat hallinneet ja johtaneet laumaa tylysti käyttäen hengellistä väkivaltaa. Osa seurakuntalaisista on ajautunut pois uskosta heidän käsittelynsä takia tai sitten osa uskovista on vetäytynyt yksinäisyyteen nuolemaan haavojaan, koska eivät enää pysty luottamaan toisiin uskoviin ihmisiin.

Jumala tulee lopettamaan ja lakkauttamaan monien tällaisten väärien ja kehnojen "paimenien" toiminnan" sekä johdattaa haavoille jätetyt uskovat terveen ja Raamatullisen seurakunnan pariin, jossa todelliset paimenet auttavat uskovia kasvamaan uskossa niin kuin Raamattu opettaa.

Sak 10:
1 ¶ Rukoilkaa Herralta sadetta kevätsateen aikana: Herra tekee ukkospilvet ja antaa heille sadekuurot, antaa kasvit joka miehen pellolle.
2 Sillä kotijumalat puhuvat tyhjiä, ja tietäjät näkevät petosnäkyjä, puhuvat valheunia, lohduttelevat turhilla. Sentähden he saavat lähteä matkaan kuin lammaslauma ja kärsivät vaivaa, kun ei ole paimenta.
3 Paimenia kohtaan syttyy minun vihani, ja johtomiehiä minä rankaisen; sillä Herra Sebaot pitää huolen laumastansa, Juudan heimosta, ja asettaa sen ikäänkuin kunniaratsuksensa sodassa.

Niin kuin oli Vanhan Liiton aikana, niin on myös tässä Uuden Liiton ajassa, jota parhaillaan elämme. Monet seurakuntien johtajat eksyttävät seurakuntia valheellisten ja petollisten näkyjen kautta. He tuovat väärää lohdutusta, joka perustuu petokseen. Jumala tulee rankaisemaan heitä elleivät he tee parannusta.

Käyn läpi lyhyesti Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa paimenuudesta käsin.

Ilm 2:
1 ¶ "Efeson seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo hän, joka pitää niitä seitsemää tähteä oikeassa kädessään, hän, joka käyskelee niiden seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä:
2 Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, ja ettet voi pahoja sietää; sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseänsä apostoleiksi, eivätkä ole, ja olet havainnut heidät valhettelijoiksi;
3 ja sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut.
4 Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.
5 Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta.
6 Mutta se sinulla on, että sinä vihaat nikolaiittain tekoja, joita myös minä vihaan.
7 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.’

Efeson seurakuntaan yritti pujahtaa valheapostoleita turmiollisine oppeineen. Myös tässä ajassa monet valheapostolit pyrkivät kiertämään seurakunnissa. Efeson seurakunta vihasi nikolaiittain tekoja, joka perustui yhden miehen johtajuuteen sekä siinä vaikutti haureellisuus ja seksisynnit sekä epäjumalille uhratun ruoan syömistä. Jumala sanoo vihaavansa nikolaiittain tekoja ja teko sana on monikossa ja siksi myös yhden miehen johtajuus on asia, jota Jumala vihaa. Tässä ajassa monissa seurakunnissa yksi mies johtaa seurakuntaa vanhinten yläpuolellä. Tässä asiassa meillä seurakunnissa olisi paljon korjattavaa.

Efeson seurakuntaa kehotettiin tekemään parannusta ja tekemään ensimmäisiä tekoja, eli rakastamaan Jumalaa. Nykyajan seurakuntien paimenten tulisi opettaa Jumalan rakastamisen olevan tärkein asia ja kun se saavuttaa seurakunnan uskovien sydämet, niin silloin seurakunta saa nähdä Jumalan tekoja.

Ilm 2:
8 ¶ Ja Smyrnan seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen, joka kuoli ja virkosi elämään:
9 Minä tiedän sinun ahdistuksesi ja köyhyytesi-sinä olet kuitenkin rikas-ja mitä pilkkaa sinä kärsit niiltä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan ovat saatanan synagooga.
10 Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun.
11 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.’

Smyrnassa paimenet olivat opettaneet seurakuntaa ymmärtämään Kristuksen tähden tulevan pilkan ja kärsimyksen tärkeän merkityksen. Tässä on esimerkkiä tämän päivän paimenille.

Ilm 2:
12 ¶ Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka:
13 Minä tiedän, missä sinä asut: siellä, missä saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani niinäkään päivinä, jolloin Antipas, minun todistajani, minun uskolliseni, tapettiin teidän luonanne, siellä, missä saatana asuu.
14 Mutta minulla on vähän sinua vastaan: sinulla on siellä niitä, jotka pitävät kiinni Bileamin opista, hänen, joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen viettelyksen, että söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat.
15 Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista.
16 Tee siis parannus; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi pian ja sodin heitä vastaan suuni miekalla.
17 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sille, joka voittaa, minä annan salattua mannaa ja annan hänelle valkoisen kiven ja siihen kiveen kirjoitetun uuden nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen saaja.’

Pietari kirjoitti kirjeessään, että jotkut uskovat olivat hylänneet suoran tien (totuuden tien) ja eksyneet seuraamaan Bileamin tietä, joka rakasti vääryyden palkkaa (2 Piet 2:15). Pergamon seurakunnassa oli myös niitä, jotka pitivät kiinni Bileamin opista, johon kuului myös epäjumalille uhratun syöminen sekä haureelliset seksisynnit. Koska Bileamin oppiin kuului myös vääryyden palkka, eli rahan vastaanottaminen väärän opetuksen kautta, niin todennäköisesti Pergamossa oli joitakin "paimenia", jotka rahastivat seurakuntaa opettaen heille oppeja, jonka kautta he hyväksyivät haureellisen seksin harjoittamisen seurakuntalaisten keskuudessa sekä muita syntejä.

Nykyisessä ajassakin monet seurakuntien paimenet opettavat ihmisten korvasyyhyyn sallimalla seksisyntejä ja muuta syntiä vääryyden palkan tähden. He rahastavat seurakuntalaisia väärien opetuksen kautta ja kun he opettavat ihmisten korvasyyhyyn, niin syntiä rakastavat ihmiset maksavat heille siitä joskus jopa isojakin summia rahaa jne. Pergamon seurakunnassa vaikutti myös nikolaiittain oppia, eli yhden miehen johtajuutta yli vanhinten. On sanomatta selvää, että tällaisista opetuksista ja synneistä tulee tehdä parannusta, niin kuin Raamattukin sen sanoo tässä kohdassa.

Ilm 2:
18 ¶ Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät niinkuin tulen liekki ja jonka jalat ovat niinkuin kiiltävä vaski:
19 Minä tiedän sinun tekosi ja rakkautesi ja uskosi ja palveluksesi ja kärsivällisyytesi ja että sinun viimeiset tekosi ovat useammat kuin ensimmäiset.
20 Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua.
21 Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.
22 Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa;
23 ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan.
24 Mutta teille muille Tyatirassa oleville, kaikille, joilla ei ole tätä oppia, teille, jotka ette ole tulleet tuntemaan, niinkuin ne sanovat, saatanan syvyyksiä, minä sanon: en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa;
25 pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen.
26 Ja joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan hallita pakanoita,
27 ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään-niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain-
28 ja minä annan hänelle kointähden.
29 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.’"

Tyatiran seurakunnassa paimenet olivat opettaneet oikein rakkaudesta, uskosta, palvelemisesta ja kärsivällisyydestä, mutta he suvaitsivat naista, Iisebeliä, joka oli tekeytynyt profeetaksi ja pyrki eksyttämään seurakuntaa harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua. Näistä vääristä asioista seurakuntaa kehotettiin tekemään parannusta.

Nykyään myös monissa seurakunnissa voi olla opillisesti monet asiat oikein, mutta paimenet hyväksyvät ja sallivat haureuden seurakunnassa eivätkä uskalla puuttua siihen. Raamattu opettaa ettei haureelliset ja avionrikkojat saa periä Jumalan valtakuntaa. Seurakuntien paimenten on tässäkin asiassa uskallettava opettaa niin kuin Raamattu opettaa, koska on kyse siitä missä sielu viettää iankaikkisuuden.

Ilm 3:
1 ¶ "Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.
2 Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä.
3 Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.
4 Kuitenkin on sinulla Sardeessa muutamia harvoja nimiä, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, ja he saavat käyskennellä minun kanssani valkeissa vaatteissa, sillä he ovat siihen arvolliset.
5 Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.
6 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.’

Sardeen seurakunnassa ei valvottu hengellistä elämää. Heillä oli uskovan nimi, eli he sanoivat olevansa uskossa, mutta olivat uskonnollisia ja hengellisesti kuolleita. Sardeessa ei vahvistettu ihmisiä oikealla tavalla uskomaan Herraan Jeesukseen. Sardeen seurakuntaa kehotettiin tekemään parannusta. Sardeessa oli myös muutamia harvoja, jotka olivat kuitenkin oikeassa uskossa.

Tässä nykyajassa on myös Sardeen kaltaisia seurakuntia, joissa harvat ovat enää uskossa ja suurin osa uskonnollisia ihmisiä, mutta hengellisesti kuolleita, siksi he eivät ymmärrä ja erota totuutta ja valhetta ja heille käy kaikenlainen eksytys ja väärä opetus. Heidän tulee tehdä parannusta, että he saisivat syntinsä anteeksi sekä pääsisivät totuuden tuntoon. Tällaisessa seurakunnassa paimenuus ei ole Raamatullisella perustuksella eikä Pyhän Hengen johdossa, vaan ihmisjärjen hallinnassa ja kontrollissa.

Ilm 3:
7 ¶ Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa:
8 Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt.
9 Katso, minä annan sinulle saatanan synagoogasta niitä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan valhettelevat; katso, minä olen saattava heidät siihen, että he tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan.
10 Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.
11 Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.
12 Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.
13 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.’

Filadelfian seurakunnasta sanotaan, että sillä oli vain vähän voimaa, joka voi viitata seurakunnan jäsenten vähäiseen lukumäärään, koska he olivat ottaneet vaarin Jumalan sanasta eivätkä kieltäneet Herraa Jeesusta, niin se kertoo Jumalan voiman voimallisesta vaikutuksesta uskovien sydämessä. He olivat kärsivällisiä sanassa, joka kertoo myös voimallisesta Pyhän Hengen vaikutuksesta uskovan sydämessä.

Tänä päivänä seurakuntien ei tule luottaa ihmisten suureen määrään seurakuntien kokouksissa, vaan Jumalan voimaan, vaikka seurakunnan väkimäärä olisi vähäinen. Seurakuntien paimenten tulee opettaa seurakuntalaiset luottamaan Jumalan voimaan eikä ihmismäärän paljouteen.

Ilm 3:
14 ¶ Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ‘Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!
16 Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.
17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
18 Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.
19 Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.
20 Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.
21 Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.
22 Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.’"

Laodikean seurakunta ei ollut kylmä eikä palava, vaan penseä, eli haalea ja veltto hengellisesti, joka piti itseään hengellisesti rikkaana, joka ei mitään tarvitse, mutta heiltä puuttui rakkaus totuuteen. Jumala kehotti heitä tekemään parannuksen.

Myös monissa nykyajan seurakunnissa niin paimenet kuin seurakuntakin on hengellisesti veltto ja haalea, eli uskonnollinen, joka uskollisesti pyörittää uskonnollista kokoustoimintaa, mutta mitään ei tapahdu, koska totuus ja rakkaus puuttuu sydämestä. He eivät usko tarvitsevansa enää mitään, koska he kokevat, että heillä on jo kaikki mitä he tarvitsevat, vaikka todellisuudessa toiminta ja usko on ylpeää uskonnollisuutta, ei aitoa Raamatullista uskoa. Heidän tulee tehdä parannusta, että he pääsevät totuuden tuntoon ja oikealle uskontielle.

Jer 3:15 Ja minä annan teille paimenet oman sydämeni mukaan, ja he kaitsevat teitä ymmärryksellä ja taidolla.

Jumala antaa seurakunnalle Hänen mielensä ja sydämensä mukaisia paimenia, jotka kaitsevat seurakuntaa ymmärryksellä ja taidolla totuudessa ja rakkaudessa Pyhässä Hengessä.

Elämme sekavaa aikaa, mutta Jumala on ennallistamassa seurakuntaa takaisin alkuseurakunnan tilaan. Tässä ennallistamisessa Jumala voitelee ja armoittaa Raamatullisen paimenuuden ja palauttaa paimenuuden sellaiseksi jollaiseksi se on alunperin tarkoitettu.

Apt 20:
17 ¶ Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat.
.............................
28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

Raamatullinen ja Jumalan asettama johtajuus paikallisessa seurakunnassa on annettu ryhmälle miehiä, jotka ovat vanhimpia, paimenia ja kaitsijoita.

Raamatun opetuksen mukaan yksi mies ei saa johtaa seurakuntaa ja sen tähden kaikenlaiset tittelit ja viritelmät, jossa yksi mies on yläpuolella seurakunnan vanhinten on epäraamatullista ja väärää paimenuutta. Raamattu ei opeta mitään kirkkoherrasta, johtavasta pastorista, hallituksen puheenjohtajasta tai muustakaan sellaisesta, jossa yksi mies asettuu tai asetetaan vanhinten yläpuolelle johtamaan seurakunnan toimintaa ja hengellistä työtä.

Matt 20:
25 Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: "Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.
26 Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne,
27 ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne;
28 niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."

 

1 Piet 5:
1 ¶ Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä:
2 kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta,
3 ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina,
4 niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.

Raamatullinen paimenuus ei ole ihmisten hallitsemisen väline, vaan palvelevaa johtamista, jossa paimenet auttavat seurakunnan jäseniä kasvamaan uskossa sekä löytämään paikkansa ja palvelemaan seurakuntaruumiissa.

Raamattu opettaa Herran Jeesuksen olevan Ylipaimen, joka tarkoittaa sitä että jokainen uskova, joka asettuu vanhinten yläpuolelle asettuu Jeesuksen paikalle Ylipaimenen tehtävään. Jumala on asettanut seurakunnan järjestyksen ja paimenuuden siten, että Jeesus Ylipaimenena saisi johtaa seurakunnan työtä. Heti kun joku ihminen ottaa Jeesuksen paikan asettuen vanhinten yläpuolelle yksin johtamaan seurakuntaa, niin sellainen seurakunta on eksynyt pois Jumalan asettamasta seurakuntajärjestyksestä ja on siinä kohden eksynyt eksytykseen väärästä paimenuudesta.

1 Tim 5:17 ¶ Vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin hoitavat, pidettäköön kahdenkertaisen kunnian ansainneina, varsinkin niitä, jotka sanassa ja opetuksessa työtä tekevät.

Alkutekstin mukaan Raamattu sanoo vanhimpia, jotka seurakuntaa hyvin johtavat. Raamatun opetuksen mukaan sellaisia paimenia tulee kunnioittaa kahdenkertaisen kunnian ansainneina, jotka hyvin johtavat seurakuntaa. Tämä tarkoittaa sitä ettei kehnoa tai väärää paimenuutta tarvitse kunnioittaa eikä uskova edes saisi olla sellaisen paimenuuden alaisuudessa, joka on kehnoa ja väärää. Kehno ja väärä paimenuus ei kuulu Jumalan seurakunnan elämään.

Jos seurakunnan paimenet eivät huolehdi tehtävistään ja syyttävät seurakuntalaisia omista laiminlyönneistään, niin silloin on kyse kehnosta paimenuudesta, josta tulee tehdä parannus. Hyvin usein nykyajan "paimenet" vaativat itselleen arvostusta ja kunnioitusta ymmärtämättä sitä, että seurakunnan hyvin johtaminen on tie ja polku arvostukseen ja kunnioitukseen.

1 Tim 3:
1 ¶ Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.
2 Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,
3 ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne,
4 vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina;
5 sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?
6 Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi.

Seurakunnan kaitsijoiden, eli paimenten tulee olla nuhteettomia miehiä, joka on yhden vaimon mies. Paimenen tulee olla hengellisesti raitis eikä hän saa olla kaikenlaisten eksytysten tuulten vietävissä. Maltillinen sanan voisi kääntää hyväkäytöksinen. Paimenen tulee käyttäytyä hyvin ja asiallisesti. Säädyllisyys tarkoittaa siveyttä, joka tarkoittaa sitä, että paimenen tulee elää siveydessä. Paimenen tulee olla myös vieraanvarainen. Paimenten tulisi myös kyetä taitavasti opettamaan Jumalan sanaa, joka tarkoittaa sitä että opetuksen tulee olla oikea-aikaista, jolloin se tavoittaa uskovan juuri siinä kasvunvaiheessa missä hän on.

Paimenilla ei saa olla päihtymisen kanssa ongelmia eikä päihderiippuvuuksia. Tappelija sana voitaisiin kääntää ja ymmärtää myös ei riitaisa henkilö. Paimenten tulee olla lempeitä eivätkä he saa olla riitaisia. Paimen ei saa olla rahanahne eikä hän saa palvella paimenena rahanahneudesta käsin tavoitellen taloudellisia etuisuuksia, vaan hänen motiivinsa paimenuuteen tulee lähteä palvelemisesta, jossa hän asettaa itsensä palvelijan paikalle, epäitsekkäästi ja uhrautuvasti asettaa lähimmäisen edun oman edun edelle.

Paimenten tulee myös kyetä hoitamaan omaa kotiansa hyvin ja varsinkin oman perheen ihmissuhteiden tulee olla hyvässä kunnossa. Jos oman kodin asiat eivät ole kunnossa, niin silloin ei voi myöskään pitää huolta seurakunnasta, joka on perhettä paljon isompi kokonaisuus. Paimen ei saa olla vastakääntynyt, koska silloin hän Raamatun opetuksen mukaan paisuu ja ylpistyy.

Tiit 1:
 Sillä seurakunnan kaitsijan on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä,
8 vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen;
9 hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet.

Paavalin kirjeessä Tiitukselle on paljon samoja asioita ja ominaisuuksia, joita paimenilla tulee olla kuin mitä oli kirjeessä Timoteukselle. Käyn läpi niitä asioita, joita ei ole Timoteuksen kirjeessä.

Paimen ei saa olla itserakas, koska silloin hän ei ajattele seurakunnan parasta, vaan omaa etuansa. Paimen ei saa olla herkästi vihastuva ja suuttuva, vaan lempeä ja pitkämielinen, koska seurakunnassa ihmisillä on monenlaisia sydämen haavoja, joita tulee taidolla ja maltilla kohdata. Paimen ei saa juosta rahallisen voiton perässä, jonka Raamattu opettaa olevan häpeällistä voiton etsimistä ja pyytämistä.

Paimenen tulee rakastaa hyvää ja karttaa kaikenlaista pahaa. Paimenen tulee olla oikeamielinen eikä hän saa olla puolueellinen, vaan puolueeton ja tasapuolinen rakkaudessa seurakuntalaisia kohtaan. Paimenen tulee olla pyhä, joka tarkoittaa Jumalalle erottautumista ja pyhää elämää, eli pyhityselämän tulee olla hyvässä kunnossa. Paimenen tulee kyetä hillitsemään itsensä.

Paimenen tulee pysyä kiinni Raamatun sanan totuuden opetuksessa sekä hänen tulisi kyetä neuvomaan muita Jumalan sanalla sekä kyetä kumoamaan Jumalan sanan kautta vastaansanojien väitteet ja paljastaa Jumalan sanan totuuden kautta mahdolliset eksytykset, jotka pyrkivät pääsemään turmelemaan seurakuntaa.

Hebr 13:
17 Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niinkuin ne, joiden on tehtävä tili, että he voisivat tehdä sitä ilolla eikä huokaillen; sillä se ei ole teille hyödyllistä.
18 ¶ Rukoilkaa meidän edestämme; sillä me tiedämme, että meillä on hyvä omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin vaeltaa.
19 Vielä hartaammin kehoitan teitä näin tekemään, että minut sitä pikemmin annettaisiin teille takaisin.
20 Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen,
21 hän tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen.

Raamattu opettaa että seurakuntalaisten tulee olla seurakunnan paimenille (johtajat) kuuliaisia ja tottelevaisia, koska he valvovat seurakuntalaisten sieluja ja he joutuvat tekemään tiliä Jumalalle siitä kuinka he ovat toimineet paimenina seurakunnan hyväksi. Seurakunta ei saa nousta paimenia vastaan, vaan heidän puolestaan tulee rukoilla ja heitä tulee kunnioittaa ja toimia niin, että paimenet ilolla voisivat kaitsea seurakuntaa. Tässä kohden täytyy muistaa se että 1 Tim 5:17:n opetuksen mukaan paimenten tulee myös hyvin johtamisen kautta saavuttaa seurakunnan luottamus ja kunnioitus. Paimenet eivät saa alkaa vaatimaan itselleen kunnioitusta, koska kunnioitus saavutetaan hyvän johtamisen kautta.

Herra Jeesus on Hyvä Paimen, joka on oman verensä kautta pelastanut meidät synnin ja saatanan orjuudesta Jumalan lapseuteen. Jeesus Hyvänä Paimenena tekee meidät kykeneväisiksi kaikkeen hyvään, niin että voimme toteuttaa Jumalan tahtoa. Jumalalle kunnia aina ja iankaikkisesti Herramme Jeesuksen kautta, amen.

 

 

Petri Paavola 7.6.2016

Lähteet:
Raamattu 33/38
Biblia 1776
King James Version 1611


 

 

 

 





eXTReMe Tracker