Dachau

Paul Berbenin mukaan Dachaussa ja sen alaleireillä  oli 67 649 vankia kun viimeinen väenlasku suoritettiin huhtikuun 26 päivä 1945 kolme päivää ennen kuin USA:n armeijan seitsemäs armeijakunta saapui vapauttamaan Dachaun vangit. Paul Berben on entinen Dachaun vanki, joka kirjoitti kirjan nimeltä: Dachau: 1933 - 1945: The Official History." Monet alaleirit, joita Berben sanoi kommandoiksi oli jo evakoitu ja vangit tuotu Dachaun pääleirille. Suurin lukumäärä vankeja oli poliittiset vangit, joita oli leirissä 43 401, joista suuri osa oli katolisia. Poliittisiin vankeihin kuului kommunisteja, sosiaalidemokraatteja, anarkisteja, vakoojia ja anti-fasismin vastustajia vastarintataistelijoita natsien miehittämistä maista kuten Ranskasta, Belgiasta, Norjasta, Hollannista ja Puolasta.

Dachaussa oli kaiken kaikkiaan 22 000 juutalaista huhtikuun 26 päivä vuonna 1945 ja suuri osa heistä oli alaleirillä. Monet heistä olivat tulleet juuri muutamaa päivää aikaisemmin muista evakuoiduista leireistä. Huhtikuun 27 päivä 1945 juna joka kuljetti evakoituja vankeja oi saapunut pääleirille Buchenwaldista ja heistä noin 5000-6000 pääosin juutalaisia oli vielä elossa ja kykeni kävelemään pääleirille 21 päivän matkustamisen jälkeen. 26 päivä huhtikuuta 1945 arviolta 3400 juutalaista oli joutunut kuolemanmarssille leirin ulkopuolelle suunnaten itään kohti vuoria, jossa natsien uskottiin pitävän juutalaisia panttivankeinaan ja käyttämään heitä keinona antautumisneuvottelussa liittolaisten kanssa. Toiset 1735 juutalaista oli evakoitu Dachausta junalla 26 päivä 1945.

Dachau oli leiri, jossa oli katolisia pappeja vangittuina, jotka olivat pääosin Puolasta. Arviolta 2700 pappia tuotiin Dachaun leirille, jossa heidät määriteltiin poliittisiksi vangeiksi, koska he olivat pidätetyt vastarintataistelijoina natsien Puolan miehityksen aikana syyskuun 1 päivä vuonna 1939.  Dachaussa oli myös vangittuina saksalaisia pappeja ja eräs heistä isä Peter Roth oli siellä koska hänet oli pidätetty pedofiliasta. Isä Roth ilmoittautui vapaaehtoiseksi hoitamaan sairaita vankeja ja kun leiri vapautettiin hän jatkoi pappina palvelemaan saksalaisia sotilaita, jotka vapauttamisen jälkeen joutuivat vangeiksi Dachaun leirille. Leirin katu joka on rajana leirille eteläpuolelta on nimetty tämän papin mukaan.

Paul Berbenin kirjan mukaan Dachaussa ja sen alaleireillä oli 110 homoseksuaalia, 85 Jehovan todistajaa ja 1066 anti-sosialistia huhtikuun 26 päivä 1945. Jehovan todistajat olivat Saksan kansalaisia, jotka vangittiin koska he kieltäytyivät palvelemasta Saksan armeijassa.

Dachaussa oli yksi vanki, joka oli afrikkalaista syntyperää. Hänen nimensä oli Johnny Voste, belgialainen vastarintataistelija, joka vangittiin 1942 väitteenä sabotaasi, hän on yksi Dachaun eloonjääneistä.

Paul Berbenin mukaan Dachaussa oli 128 saksalaista sotilasta vankina sekä 759 rikollista. Jotkut Dachaun alkuperäiset rikollisvangit lähetettiin Buchenwaldiin ja Mauthauseniin rakentamaan sinne leirejä ja avustamaan natseja muiden vankien valvonnassa.

Paul Breben sanoi kirjassaan että kolmas kategoria vangeista oli rikollisia. Rikollisia jotka olivat olleet vankiloissa useita vuosia, joita pidettiin niin vaarallisina että heidät lähetettiin keskitysleireihin. Ammattirikollisten ryhmä koostui miehistä, joita eivät olleet vapautuneet vankilatuomioistaan ja heidät lähetettiin heti suoraan keskitysleireihin.

Dachau oli pääasiassa aikuisten miesten leiri, mutta leirillä oli myös muutamia lapsia. Dachaun alkuaikoina tuotiin sinne monia juutalaisia vangeiksi, vaikkakin heidät aina luokiteltiin poliittisina vankeina tai rikollisina, jotka olivat rikkoneet lakia. Esimerkiksi kesäkuussa 12 päivä vuonna 1937 muutamia juutalaisia syytettiin rodun saastuttamisesta, jonka takia heidät tuotiin Dachaun leirille. Vuonna 1937 Dachaussa oli noin kolme sataa juutalaista. Syksyllä 1937 120 juutalaista kolmesta sadasta vapautettiin Gestapon ja Pittsburghilaisen juutalaisen lakimies David Glickin neuvottelun tuloksena. Gestapo suostui luovuttamaan 120 juutalaista sillä ehdolla, että juutalaiset muuttavat Euroopasta pois. 120 juutalaisen asiat saatiin järjestymään, jonka seurauksena he vapautuivat ja muuttivat nykyisen Israelin alueelle.

Paul Berbenin mukaan vuonna 1944 saapui lukuisia vankeja Dachaun keskitysleirille. 1943 vuoden lopussa viimeisen vangin numero päättyi lukuun 60 869. 1944 vuoden lopussa viimeisen vangin numero oli 137 244, joka osoittaa että 76 375 uutta vankia tuotiin luultavasti Dachaun leirille vuonna 1944, joista suurin osa lähetettiin alaleireille työskentelemään tehtaisiin. Viimeisen rekisteröidyn vangin numero oli 161 900. Se tapahtui aikana jolloin elämä Dachaun leirissä alkoi huonontumaan.

Paul Berbenin mukaan sodan viimeisinä epätoivoisina päivinä natsit koittivat evakuoida vankeja leireistä estäkseen ettei liittoutuneiden joukot voisi vapauttaa heitä. 6000 rekisteröimätöntä vankia tuotiin siihen aikaan Dachaun leirille Flossenbürgista, Buchenwaldista ja Leipzigistä.

Kaasukammion ovi, jonka päällä lukee suihku kylpy. Kaasukammio oli naamioitu suihkutilaksi.

Dachaun keskitysleirin kaasukammio.

Lähikuva Dachaun leirin polttouunin metallisista paareista joiden avulla ruumiit työnnettiin uuniin poltettavaksi.

SS-joukot antautuvat liittoutuneiden joukoille Dachaun leirin pääportin edessä.

Holokausti sivujen Lähde:
Pääosan tekstiä ja kuvia olen kopioinut sivulta:
www.scrapbookpages.com