You are target of His love

 


 

4. Uskonnollisuusgeeni

 

Tieteen kuvalehti 1/2006 kertoo uskonnollisuusgeenistä näin:

 

Geeni altistaa uskonnolle

 

Yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer uskoo löytäneensä perintötekijän, joka ohjaa ihmisen herkkyyttä uskonnollisuudelle. Hänen mukaansa geenistä on ollut etua lajinkehitykselle ja se on antanut ihmiselle kyvyn rauhanomaiseen yhteiseloon.

Teksti: Gorm Palmgren

Uskonnollisuus ja käsitykset jumalasta ovat aivojen kemiallisten prosessien tulosta. Tätä mieltä on yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer. Hän uskoo löytäneensä geenin, joka säätelee näitä prosesseja.Hamerin mukaan uskonnollisuutta ohjaa VMAT2-geeni. Siitä on olemassa kaksi erilaista muunnosta. Toinen muunnos on Hamerin tutkimusten mukaan huomattavasti yleisempi henkisesti suuntautuneilla ihmisillä kuin toinen.

Hamer on tutkijana Yhdysvaltojen syöpäinstituutissa, ja uskonnollisuus-geenikin löytyi syöpätutkimuksen sivutuotteena. Tutkimuksessa selvitettiin yli tuhannen ihmisen tupakointitottumuksia ja tupakkariippuvuutta. Koehenkilöt vastasivat 240 henkilökohtaiseen kysymykseen, joista osa käsitteli uskonasioita. Heitä pyydettiin muun muassa arvioimaan suhtautumistaan yliluonnollisiin tai selittämättömiin ilmiöihin ja taipumustaan vaipua omiin mietteisiinsä tai kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ympäröivän luonnon kanssa.

Osalta koehenkilöistä otettiin myös dna-näyte. Hamer luokitteli koehenkilöt sen mukaan, mitä he olivat vastanneet henkisyyttä mittaaviin kysymyksiin, ja vertaili ryhmiä dna-analyysin tuloksiin. Dna-analyysissä keskityttiin yhdeksään geeniin, joiden tiedetään säätelevän monoamiineiksi kutsuttujen välittäjäaineiden määrää aivoissa.

 

Yksi geeni ei riitä henkistämään

Geenivertailussa ilmeni, että kysymysten perusteella henkisyyteen taipuvaisilla koehenkilöillä on perimässä eri VMAT2-geenin muunnos kuin niillä, joiden vastaukset eivät osoittaneet kiinnostusta uskonnollisiin asioihin. Hamer uskoo, että tämä geeni tavalla tai toisella ohjaa ihmisten uskonnollisuutta. Hamer ei silti usko, että hänen jumalageeniksi kutsumansa VMAT2 olisi ainoa ihmisen uskoa ohjaava perintötekijä. On hyvin harvinaista, että yksi ainoa geeni säätelee tiettyä ominaisuutta. Useimmat geenit tuottavat ominaisuuksia yhdessä muiden perintötekijöiden kanssa.

Aivosolujen välittäjäaineiden määrän on helppo kuvitella vaikuttavan hengellisiin kokemuksiin. Vaikka henkisyys tai uskonnollisuus voidaan määritellä monella tavalla, useimpien mielestä siihen liittyy tietynlainen ajatusten ja tunteiden normaalia esteettömämpi virtaaminen, jonka vuoksi ihminen ei tarkastele ja tulkitse ympäristöään pelkästään logiikan sanelemista lähtökohdista.

VMAT2-geenin säätelemiin välittäjäaineisiin kuuluvat muun muassa serotoniini ja dopamiini. Serotoniini liittyy esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen ja hermostuneisuuden tuntemuksiin mutta myös euforian ja onnen kokemuksiin. Dopamiini puolestaan palkitsee ihmisen onnistuneista suorituksista mielihyvällä. Sitä erittyy muun muassa silloin, kun ihminen saa kehuja tai tyydyttää elimistön tarpeita esimerkiksi syömällä. Mielihyvä voi saada hurmion mittasuhteet.


Dopamiinin ja serotoniinin määrään vaikuttavat myös tajuntaa laajentaviksi luonnehditut huumeet, kuten kokaiini, amfetamiini ja LSD. Jotkut niiden käyttäjät ovatkin kuvailleet huumeen vaikutuksen alaisena kokemiaan tuntemuksia uskonnollisen hurmion kaltaisiksi.

Jotkut ovat tulkinneet aivotutkimuksen tuloksia niin, että kokemus jumalasta on vain kemiallisten prosessien tuottama harha. Hamer itse välttää ottamasta kantaa korkeampien voimien olemassaoloon: Jos Jumala on olemassa, niin Hän on. Tieto siitä, mitkä aivojen kemikaalit vaikuttavat sen kokemiseen, ei muuta asiaa. Hän painottaa myös sitä, että henkisyys ja uskonto ovat eri asioita.

Henkisyys on henkilökohtainen kokemus tai mielentila, kun taas uskonnolla tarkoitetaan kollektiivista uskoa, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina tapoina ja menoina. Geneettisesti henkisyydelle altistunut ihminen ei silti välttämättä harjoita uskontoa tai usko jumalaan. Hamerin tutkimien henkilöiden joukossa olikin monia kyselytutkimuksen ja perimänsä perusteella henkisiksi luokiteltavia ihmisiä, jotka eivät kuuluneet uskontokuntiin eivätkä pitäneet itseään uskonnollisina.

Toisaalta on todennäköistä, että jos ihmisellä on oikea VMAT2-geenin muunnos, hän on uskonnollinen. Hamer uskoo, että geeni on vaikuttanut suurten uskonnollisten johtajien persoonalli-suuteen ja esimerkiksi Jeesuksella, Muhamedilla ja Buddhalla oli henkisyydelle altistava geenimuunnos.


Hamer uskoo, että uskonnollisuudella on saattanut olla merkitystä myös ihmislajin evoluution kannalta. Uskonto yhdistää ihmisiä, mikä on voinut olla ratkaisevan tärkeää ihmisten kyvylle elää rauhanomaisesti yhdessä. Uskontoa myös harjoitetaan usein yhteisin palvonta-menoin, ja rituaalit omat omiaan vahvistamaan yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyyden tuoma kilpailuetu on voinut johtaa siihen, että VMAT2:n henkisyydelle altistava muunnos on säilynyt ihmisen perimässä. Se on ehkä antanut ihmiselle paremmat mahdollisuudet selvitä eloonjäämiskilvassa. Henkisyys ja yhteinen uskonto ovat lujittaneet ja vakauttaneet yhteisöä. Yhteisestä uskonnosta taas ei ole pitkä matka yhteisiin maallisiin sääntöihin, jotka ovat luoneet järjestystä ja turvallisuutta. Vakaus, järjestys ja turvallisuus ovat siis olleet henkisesti suuntautuneiden ihmisten kilpailuedut muihin nähden. Siksi uskonnollisuudelle herkistävä VMAT2:n muunnos on siirtynyt luonnon-valinnan kautta sukupolvelta toiselle.

Geeni lievittää kuoleman pelkoa

Henkisyyden ja uskonnon geneettisen perustan puolesta puhuu monien tutkijoiden mukaan sekin, että uskonnollisuutta esiintyy kaikissa tunnetuissa ihmisyhteisöissä, olivatpa ne miten eristäytyneitä tahansa. Tämä on tulkittu viitteeksi siitä, että uskonto ei ole syntynyt ainakaan pelkästään lainaamalla kulttuurivaikutteita muilta yhteisöiltä.

Ehkä uskonnollisuusgeenit myös tasapainottavat suuren älykkyystason tuomaa taakkaa. Kanadalaisen Laurentian yliopiston neurologi Michael Persinger on todennut: Tietoisuus vääjäämättömästä kuolemasta on hinta ihmisaivojen kehittyneestä
otsalohkosta. Uskonto on erinomainen sopeutuma. Se rauhoittaa.

Tieteenkuvalehden artikkelin tarkastelua:

Artikkelin väite: "Uskonnollisuus ja käsitykset jumalasta ovat aivojen kemiallisten prosessien tulosta. Tätä mieltä on yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer. Hän uskoo löytäneensä geenin, joka säätelee näitä prosesseja.Hamerin mukaan uskonnollisuutta ohjaa VMAT2-geeni. Siitä on olemassa kaksi erilaista muunnosta. Toinen muunnos on Hamerin tutkimusten mukaan huomattavasti yleisempi henkisesti suuntautuneilla ihmisillä kuin toinen."

On monia ihmisiä, joita ei ollenkaan kiinnosta uskonnot ja uskon asiat, vaan he ovat ateisteja. Eli heidän geeneissään ei näytä olevan yhtään kiinnostusta uskon asioihin. Mutta kun he ovat kuulleet evankeliumin Jeesuksesta Kristuksesta, niin he ovat tulleet uskoon ja kiinnostuneet uskon asioista. Eli geeneillä ei ollut mitään tekemistä uskon asioista kiinnostumiseen, vaan evankeliumin kuuleminen sen saa aikaan.

Maailmassa on ollut kautta aikain paljon ateisteja, jotka ovat kiivasti vastustaneet uskoa Raamatun Jeesukseen, mutta siitä huolimatta alkaneet jossakin vaiheessa elämäänsä uskomaan Raamatun Jeesukseen. Tämä tosiasia kumoaa selkeästi uskonnollisuusgeeni teorian.

 

Artikkelin väite: "Jotkut ovat tulkinneet aivotutkimuksen tuloksia niin, että kokemus jumalasta on vain kemiallisten prosessien tuottama harha. Hamer itse välttää ottamasta kantaa korkeampien voimien olemassaoloon: Jos Jumala on olemassa, niin Hän on. Tieto siitä, mitkä aivojen kemikaalit vaikuttavat sen kokemiseen, ei muuta asiaa. Hän painottaa myös sitä, että henkisyys ja uskonto ovat eri asioita."

Tällainen väite on vailla perusteita, sillä Jumala johdattaa monia ihmisiä heidän elämässään sekä Jumalan sanaan on kirjoitettu sellaisia viisauksia ettei kukaan voi niitä harhaisen mielen johdattelemana kirjoittaa. Otan tähän muutaman valaisevan esimerkin:

Ja Eeberille syntyi kaksi poikaa: toisen nimi oli Peleg, sillä hänen aikanansa jakaantuivat maan asukkaat, ja hänen veljensä nimi oli Joktan. 1 Moos 10:25

Jakeessa on pieni käännösvirhe, sillä jae tulisi kääntää hebreasta näin; Toisen nimi oli Peleg, sillä hänen aikanansa jakaantui maa. Raamattu kertoo suuresta tulvasta, joka peitti ja hukutti allensa koko maan. Tämän tulvan jälkeen maa jakaantui moneen osaan, eli syntyi maanosia. Tämän päivän tiede on vahvasti sitä mieltä, että alkujaan maapallolla on ollut vain yksi suuri manner. Mannerlaatat ovat liikkuneet ja sen seurauksena on sitten syntyneet eri maanosat.

Mistä Raamatun kirjoittaja on voinut tietää, että maa on jakaantunut? Mooseksen kirjahan on kirjoitettu tuhansia vuosia sitten. Jumalan Henki on ollut ohjaamassa tämän jakeen syntymistä Raamattuun.

Jos katselet maapallon karttaa ja alat yhdistelemään eri maanosia huomaat niiden sopivan hämmästyttävän hyvin yhteen. Tiedemiehet ovat todistaneet omilla mittauksillaan, että mannerlaatat sopivat täydellisesti toisiinsa ja alussa on ollut yksi manner. Mutta jostain syystä mannerlaatat ovat alkaneet liikkua pois paikoiltansa.

Raamattu kertoo meille, että Israel asuu maan navassa, Hes 36:12. Kun asetellaan mannerlaatat paikoilleen, niin saadaan yksi manner, jonka keskipisteessä on Israelin maa. Mistä profeetta Hesekiel tämän tiesi? Jumalan Henki ohjasi tämänkin tiedon Raamattuun.

Ettekö te tiedä, ettekö kuule, eikö teille ole alusta asti ilmoitettu, ettekö ole maan perustuksista vaaria ottaneet? Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat; hän levittää taivaan niinkuin harson, pingoittaa sen niinkuin teltan asuttavaksi. Jes 40: 21-22

Han är den som tronar över jordens rund, och dess inbyggare äro såsom gräshoppor; han är den som utbreder himmelen såsom ett flor och spänner ut den såsom ett tält att bo inunder. Jes 40:22 (SWE17)

Profeetta Jesaja puhuu Jumalan Hengen innoittamana ja ilmoittaa, että Jumala istuu pyöreän maan päällä. Tässä jakeessa 22 on hepreankielisessä Raamatussa Chug, joka tarkoittaa ympyrää ja piiriä, eli pyöreän maan yläpuolella istuu Jumala. Ruotsalainen Raamattu vuodelta 1917 on sen ajatuksen myös hyvin Raamattuun tallettanut. Suomalainen käännös vuodelta 33/38 on myös kääntänyt aika hyvin puhuuhan se maanpiiristä. Jumalan Henki on taas ollut mukana tässäkin kohdassa, mistä profeetta muuten tietää maan olevan pyöreä? Eihän siitä ole kovinkaan kauan kuin eräs kuuluisa mies kipuili onko maa pannukakun muotoinen, tai minkä muotoinen se nyt oikein onkaan? Jesaja tiesi maan olevan pyöreä ja hän eli n. 700 v. ennen Jeesuksen syntymää, eli lähes 2700 vuotta sitten.

 

Job 36:
27  For he maketh small the drops of water: they pour down rain according to the vapour thereof:
28  Which the clouds do drop and distil upon man abundantly

 

King James version  on tarkka alkukielen mukaan ja tuo kohta on hämmästyttävä!

 

Tässä jakeessa on merkittävä sanoma, jossa on myös tieteellinen näkökulma, sillä: Vesihöyrystä muodostuu pilviä, josta se tiivistyy pieniksi vesipisariksi.  Jonka jälkeen se tippuu alas maanpinnalle.

 

Job 36:27,28 suomeksi käännettynä: Sillä Hän tekee pieniä vesipisaroita: niissä olevan höyryn takia ne tippuvat alas sateena: että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat runsaasti ihmisten päälle.

 

Jobin aikana ei ollut mahdollista tietää tieteellisesti pilven höyrystymisen seurauksena tullutta vesisadetta. Jobin kirja on yksi vanhimpia Raamatun kirjoja, joka on kirjoitettu monta tuhatta vuotta sitten. Jobin kirjan kirjoittaja ei voinut harhan vallassa kirjoittaa noin tarkkaa ilmiötä, jonka tiede on kyennyt todistamaan oikeaksi tuhansia vuosia myöhemmin. Tämän takana on täytynyt olla kaiken Luoja, eli Jumala!

 

Artikkeli väitti: "Henkisyyden ja uskonnon geneettisen perustan puolesta puhuu monien tutkijoiden mukaan sekin, että uskonnollisuutta esiintyy kaikissa tunnetuissa ihmisyhteisöissä, olivatpa ne miten eristäytyneitä tahansa. Tämä on tulkittu viitteeksi siitä, että uskonto ei ole syntynyt ainakaan pelkästään lainaamalla kulttuurivaikutteita muilta yhteisöiltä."

Se että uskontoja esiintyy kaikissa tunnetuissa ihmisyhteisöissä, ei johdu geneettisestä perimästä, joka olisi varastoitunut ihmisen geeneihin. Raamatun ilmoitus ratkaisee taas kerran tämänkin kysymyksen. Raamattu kertoo, että vedenpaisumuksen jälkeen Babyloniaan syntyi ensimmäinen ihmiskunnan uskonto, jonka tarkoituksena oli eksyttää ihmisiä pois oikean Jumalan ja jumalanpalveluksen luota. Jumala hajotti Baabelin tornin ja sekoitti siellä ihmisten kielet ja hajotti heidät eri puolille maailmaa. Jumalan tarkoituksena oli se ettei tämä väärä jumalanpalvelus turmelisi kaikkia ihmisiä maailmassa, siksi Hän hajotti ihmiset ympäri maailman.

Tämän hajaannuksen seurauksena tämä väärän uskonnon vaikutus levisi kaikkialle maailmaan. Babyloniassa alkaneesta uskonnosta ovat kaikki maailman uskonnot saaneet vaikutteita, sillä uskontojen juuret ovat siellä. Eli uskonnot eivät johdu geneettisestä perimästä, vaan siitä että koko ihmiskunnan uskontojen juuret ovat Babyloniassa. Babyloniassa ihmisillä oli tieto Jumalasta ja Jumalan olemassaolosta, jossa se kuitenkin vääristyi ja josta levisi kaikkeen maailmaan.

Raamatun ilmoituksen ja Jeesuksen toiminnan tarkoitus ei ollut perustaa uskontoa, eikä Jeesus Kristus perustanut uskontoa, vaan sovituskuolemallaan palautti takaisin yhteyden Jumalan ja ihmisen välille; niiden välille, jotka uskon kautta uskovat Kristukseen ja haluavat elää Jumalan tahdon mukaisesti tässä maailmassa.

 

 

 

 

Petri Paavola

 

 

 

 

 



eXTReMe Tracker