Papisto joka kumosi Jumalan käskyt

 

 

Jumalan sana Raamattu kertoo meille kuinka juutalaisten hengelliset johtajat (kirjanoppineet, fariseukset ja saddukeukset) kumosivat Jumalan sanan opetuksen perinnäissääntöjensä kautta. Herra Jeesus sanoi juutalaisten hengellisille johtajille, että he olivat kumonneet Jumalan sanan perinnäissääntöjensä tähden. Herra Jeesus sanoi näitä hengellisiä johtajia ulkokullatuiksi (tekopyhä), joiden sydän oli kaukana Jumalasta ja että he turhaan palvelivat Jumalaa, koska he opettivat oppeja, jotka olivat ihmisten keksimiä oppeja.

 

Tämän päivän uskonnollisista johtajista suuri osa toimii samalla tavalla kuten Herran Jeesuksen aikaiset hengelliset johtajat. Aion tässä kirjoituksessa käydä läpi sitä millä tavalla tämän päivän uskonnolliset johtajat kumoavat Jumalan sanaa. Tämä kirjoitus voi ärsyttää ja suututtaa joitakin ihmisiä, eikä tarkoitukseni ole loukata tai halveksua ketään, eikä nousta muiden yläpuolelle, vaan pysyä Jumalan sanan totuudessa ja sen kautta tuoda esille millä tavalla uskonnollinen eksytys Jeesuksen aikana oli ihan samanlaista kuin tänäkin päivänä.

 

Sisällys:
Jeesuksen ajan uskonnolliset johtajat
Nykyajan uskonnolliset johtajat
Mikään ei ole muuttunut
Raamatullinen seurakuntajärjestys
Kirkollisen johtajuus eksytyksen juuret
Jumalan tahto

 

 

 

Jeesuksen ajan uskonnolliset johtajat

Ennen kuin tutkimme tämän ajan uskonnollisia johtajia on meidän hyvä ensin tutkia Jeesuksen ajan hengellisiä johtajia ja heidän toimintaansa. Löydämme sieltä yhtymäkohtia tämän päivän uskonnolliseen toimintaan.

 

Juutalainen Sanhedrin

 

Juutalaisen uskonnollisen elämän johtajiston muodosti Sanhedrin (suuri neuvosto), johon kuului 71 jäsentä. Sanhedrinia johti aluksi ylimmäinen pappi, mutta vuoden 191 eKr. jälkeen Sanhedrinia johti Nasi (hepr. prinssi). Nasi tarkoitti klassisessa hepreassa prinssiä, mutta nykyisin sana merkitsee presidenttiä. Sanhedriniin kuului siis ylimmäinen pappi, pappien päämiehet, vanhimmat, Jerusalemin ylhäisöä (saddukeukset) ja kirjanoppineet (farisealainen osa).

 

Oik. Pietari ja Johannes Sanhedrinin edessä ja vas. Ylimmäinen pappi ja Sanhedrinin jäseniä.

 

Sanhedrinissa oli koolla sen ajan teologit, jotka eivät kuitenkaan tunnistaneet Jeesusta Messiaaksi ja samoin he olivat kumonneet Jumalan sanan perinnäissääntöjensä tähden. Heidän teologiansa perustui ihmisten perinteisiin, ei Jumalan sanaan ja siksi he eivät tunnistaneet Herraa Jeesusta ja myös siksi he kumosivat Jumalan sanan opetuksillaan. He luulivat opetustaan Jumalan sanan opetukseksi, mutta sitä se ei ollut, sillä he opettivat ihmisten laatimia uskonnollisia perinnäissääntöjä, eli ihmisoppeja. Herra Jeesus sanoi heistä näin:

 

Matt 15:
1 ¶ Silloin tuli fariseuksia ja kirjanoppineita Jerusalemista Jeesuksen luo, ja he sanoivat:
2 "Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissääntöä? Sillä he eivät pese käsiään ruvetessaan aterialle."
3 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden?
4 Sillä Jumala on sanonut: ‘Kunnioita isääsi ja äitiäsi’, ja: ‘Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman’.
5 Mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: ‘Se, minkä sinä olisit ollut minulta saapa, on annettu uhrilahjaksi’, sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä eikä äitiänsä.
6 Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.
7 Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:
8 ‘Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana,
9 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä’."

 

Mark 7:
5 Niin fariseukset ja kirjanoppineet kysyivät häneltä: "Miksi sinun opetuslapsesi eivät vaella vanhinten perinnäissäännön mukaan, vaan syövät leipää epäpuhtailla käsillä?"
6 Mutta hän sanoi heille: "Oikein Esaias on ennustanut teistä, ulkokullatuista, niinkuin kirjoitettu on: ‘Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana;
7 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä’.
8 Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä."

 

Sanhedrinin valtarakenne (hierarkia)

 

Sanhedrin koostui pääasiallisesti papistosta (aatelisto) sekä saddukealaisista. Saddukeuksilla oli Sanhedrinissa äänten enemmistö. Saddukeuksilla oli valta-asema Sanhedrinissa.

 

Saddukeukset

 

Saddukeusten mielestä liika Jumalan lain korostaminen oli liioittelua ja siksi halusivat keskittää oman toimintansa ihmisten luonnollisten ja maallisten arvojen vaalimiseen, jonka seurauksena he polkivat jalkoihinsa Jumalan sanan (laki) opetuksen. Saddukeukset taistelivat farisealaisuutta vastaan eikä saddukeukset halunneet taipua rabbiinisen farisealaisuuden lain määräyksiin ja vaatimuksiin. Saddukeukset pitivät farisealaisten vaatimusta erittäin vastenmielisenä, että koko elämän tuli olla lain palvelemista. Saddukeukset eivät siis lainkaan halunneet tuntea kirjoituksia (Jumalan sana), vaan he kumosivat kirjoitukset sekä antoivat sille oman merkityksensä, joka oli sopiva heidän korvasyyhyynsä. Saddukeusten korvasyyhy oli mitoitettu ja sovitettu sopimaan yhteen ihmisen lihan halujen, nautintojen ja toiveiden mukaan.

 

Saddukeukset toimivat halukkaasti yhteistyössä Rooman miehittäjien hallinnon kanssa sekä he olivat suopeita hellenistisen ajatusmaailman kannattajia. Saddukeukset olivat oman aikansa "liberaaliteologeja." Saddukeukset eivät uskoneet ylösnousemukseen; he uskoivat sielun kuolevan ruumiin kanssa; he uskoivat että elämää ei ole kuoleman jälkeen; he eivät uskoneet enkelien olemassaoloon; he uskoivat ihmisen vapaaseen tahtoon (ihmisen tulee elää kuten itse haluaa, eikä Jumalan sana saa määritellä kuinka tulisi elää).

 

Fariseukset

 

Fariseukset olivat juutalaisten uskonnolliskansallinen puolue. Farisealaispuolueen päätehtävänä oli vanhinten perinnäissääntöjen noudattaminen jokapäiväisen elämän pienempiä yksityiskohtia myöten. Fariseukset eivät kunnioittaneet Jumalan sanaa, vaan vanhinten perinnäissääntöjä, joiden he luulivat olevan Jumalan sanan opetusta, mutta joka oli kuitenkin ihmisoppia, ei Jumalan sanaa.

 


Fariseus

 

Vanhimmat

 

Vanhinten perinnäissääntöjen laatijat olivat lainoppineita, jotka olivat vanhimpia, joiden tehtäviin kuului Jumalan käskyjen julistaminen kansalle. He olivat kuitenkin kumonneet Jumalan sanan perinnäissääntöjensä tähden. Vanhimmat opettivat ihmisten perinteinä Jumalan sanana ja näin he harhauttivat kansaa luulemaan, että he opettivat Jumalan sanaa, vaikka he opettivat opetuksensa vastoin Jumalan sanaa.

 

Kirjanoppineet

 

Kirjanoppineet olivat rabbiinisia opettajia, joiden tehtävä oli tutkia ja opettaa kirjoituksia (Jumalan sana). Heistä tuli Israelin kansan juristeja ja teologeja. Kirjanoppineet muodostivat uusia opetuksia Jumalan sanasta, jotka kumosivat Jumalan sanan opetuksen vääristäen Jumalan sanan opetuksen merkityksiä. Kirjanoppineiden jotkut opetukset menivät liiallisuuksiin ja siksi he keksivät kiertoteitä käskyillensä, että opetusta voitiin noudattaa kiertämällä itse opetus. Kirjanoppineet tutkivat ahkerasti Raamatun sanoja ja he antoivat sanoille ja kieliopille oman perimätiedon (kirjanoppineiden teologia), joka toimi myös pohjana heidän opetuksilleen, jotka olivat kuitenkin Jumalan sanan vastaisia.

 

Alussa kirjanoppineiden teologia oli suullista perimätietoa, jossa he selittivät Raamatun kirjoituksia. Babyloniassa juutalaiset kirjanoppineet aloittivat Talmudin teon noin. 500-luvulla. Talmud on juutalaisten kirjanoppineiden Raamatun selitys, jossa kirjanoppineiden perinnäissäännöt asetettiin yhtä päteviksi kuin Raamatun sana (Jumalan sana). Kirjanoppineet ovat myös tehneet Targumin, joka on arameankielinen Raamattu, johon on laitettu selittäviä lisäyksiä ja legendoja. Kirjanoppineiden työ johti myös Kabbalan syntymiseen. Kabbala on juutalainen perimätieto, traditio, joka on salaista tietoa, joka perustuu Raamatun sanan tutkimiseen sanojen ja niiden lukuarvojen perusteella, joissa on salaista (kätkettyä) tietoa.

 

Jeremian kirjassa luku 8 jae 8 sanotaan näin:

 

Jer 8:8 Kuinka saatatte sanoa: ‘Me olemme viisaita, ja meillä on Herran laki’? Totisesti! Katso, valheen työtä on tehnyt kirjanoppineiden valhekynä.

 

Jer 8:8 ei tarkoita sitä, että kirjanoppineet olisivat väärentäneet Raamatun tekstin, sillä kirjanoppineiden tuli tarkasti kopioida Raamatun kirjoitukset aina täsmälleen samanlaisena.  Jer 8:8 tarkoittaa sitä kun kirjanoppineet kirjoittivat Talmudin, joka on juutalaisten Raamatun selitysteos, jossa he kumoavat ja vääristävät Jumalan sanaa. Talmud koostuu kahdesta osasta Gemarasta, joka kirjoitettiin n. 500-luvulla. ja  Mishnasta, joka kirjoitettiin n. 200-luvulla.

 

Babyloniassa juutalaiset kirjanoppineet aloittivat Talmudin teon noin. 500-luvulla. Jeremian kirja on kirjoitettu n. 626 - 586 eKr. Jer 8:8 tarkoittaa juutalaisten perinteitä ja suullista lakia, jossa kirjanoppineet vääristivät sitä mitä Jumala sanoo sanassaan. Näistä suullisista laista ja perinteistä kirjoitettiin kirja, jonka nimeksi tuli Talmud. Ortodoksijuutalaiset nykyään uskovat Talmudia enemmän kuin Jumalan sanaa. Jeremian aikaiset juutalaiset sekä Jeesuksen aikaiset juutalaiset uskoivat enemmän näitä väärennettyjä perinteitä (Talmud) kuin Jumalan sanaa, siksi Jer 8:8 sanoo, että kuinka saatatte sanoa, että teillä on Herran laki ja että valheen työtä on tehnyt kirjanoppineiden kynä.

 

Koska kirjanoppineet olivat luoneet perinnäissääntönsä Raamatun rinnalle, jossa he vääristivät Jumalan sanan opetuksen, niin siksi Herra Jeesus sanoi että he olivat kumonneet Jumalan sanan ja turhaan palvelivat Jumalaa.

 

Ylimmäinen pappi ja papit

 

Jumala asetti pappeuden Leevin sukukunnalle. Heidän tehtävänään oli hoitaa pyhäkön tehtäviä (uhritoimitukset jne.). Jumala asetti ylimmäisen papin Messiaan esikuvaksi. Vain ylimmäinen pappi sai kerran vuodessa mennä Kaikkein Pyhimpään sovittamaan koko kansan synnit. Ylimmäinen pappeus periytyi Aaronin suvusta polvesta polveen.

 


Juutalaisia pappeja

 

Kun Rooma miehitti ja hallitsi Israelia, niin roomalaiset lakkauttivat Aaronin ylipapillisen perimyksen. Roomalaiset nimittivät itselleen sopivan ylimmäisen papin, joka suostui roomalaisten vallan alle. Herran Jeesuksen aikainen ylimmäinen pappi oli Kaifas, jonka Rooman maaherra nimitti ylipapiksi vuonna 18 jKr. Kaifas oli roomalaisten talutusnuorassa eikä hän siten voinut eikä halunnut pitää kiinni todellisesta Jumalan sanan opetuksesta.

 


Ylimmäinen pappi

 

Herran Jeesuksen aikainen usko Jumalaan

 

Juutalaisten uskonnolliset johtajat pääosin eivät uskoneet Jumalan sanaan, vaan ihmisten perinnäissääntöihin. He siis uskoivat jollakin tavalla myös Jumalan sanaan, mutta pääosin he uskoivat perinteisiin enemmän kuin Jumalan sanaan. Kansassa oli niitä jotka uskoivat uskonnollisia johtajia, mutta myös niitä jotka halusivat uskoa Jumalan sanaan. Herra Jeesus osoitti selkeästi sen kuinka uskonnolliset johtajat olivat kumonneet Jumalan sanan perinnäissääntöjensä tähden. Jeesuksen ajan uskonnolliset johtajat pelkäsivät Herraa Jeesusta ja että he menettäisivät asemansa uskonnollisina johtajina sekä uskonnollisen auktoriteetti aseman, joka heillä oli.

Nykyajan uskonnolliset johtajat

Käsittelen uskonnollisia johtajia pääasiassa luterilaisen kirkon näkökulmasta katsottuna koska se edustaa Suomen kansan valtauskontoa. Kun vertaamme tämän päivän uskonnollisia johtajia Herran Jeesuksen ajan uskonnollisiin johtajiin, niin huomaamme, että mikään ei ole muuttunut. Sillä suurin osa tämän päivän uskonnollisista johtajista ovat yhtä korruptoineita kuin Herran Jeesuksen ajan uskonnolliset johtajat olivat. 

 

Luterilaisen kirkon opetuksen tausta ja juuri

 

Luterilaisen kirkon tausta ja juuri on katolisessa kirkossa. Luterilaisuus syntyi katolisen kirkon sisältä ja luterilaisuus hylkäsi osan katolisesta opista, mutta hyväksyi osan sen opeista. Näin luterilaisuus kantaa sisällään katolisuuden hedelmää, eikä ole siitä kokonaan irtisanoutunut, vaikka ei usko ihan samalla tavalla kuin katolisuus.

 

Rooman katolinen kirkko sekoitti kristinuskon ja pakanauskontojen (Babylonian, Egyptin jne.) opetukset. Rooman katolinen kirkko opettaa joitakin Raamatun opetuksia, mutta samaa aikaa se opettaa paljossa pakanauskontojen oppeja pukien ne kristilliseen valheasuun. Luterilaisen kirkon opetus on Raamatullisempaa kuin katolisen kirkon, mutta luterilainen kirkko opettaa myös monessa kohtaa katolista harhaoppia.

 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous

 

Luterilaisen kirkon kirkolliskokous on hyvin samantyyppinen kuin oli juutalaisten Sanhedrin, joka koostui erilaista ryhmistä, jotka edustivat erilaista uskoa. Luterilaisen kirkon kirkolliskokous on kirkon korkein päättävä elin. Kirkolliskokouksen jäsenistöön kuuluu kaikki kirkon 10 piispaa, 64 maallikkoa, 32 pappia, valtioneuvoston edustaja ja saamelaisten edustaja. Arkkipiispa toimii kirkolliskokouksen edustajana. Kirkolliskokouksen edustajat valitaan joka neljäs vuosi hiippakunnissa suoritettavilla vaaleilla.

 

Tämän päivän saddukeukset

 

Luterilaisen kirkon sisällä on paljon piispoja ja pappeja, jotka toimivat samalla tavoin kuin Jeesuksen aikaiset saddukeukset. Monet piispat ja papit eivät kunnioita Jumalan sanaa, vaan pitävät Raamattuun perustuvaa uskoa liioitteluna, vanhanaikaisena sekä lakihenkisenä toimintana. Monet piispat ja papit kumoavat Jumalan sanan ihmisten korvasyyhyn tähden, joka vaatii kirkon miehiä hyväksymään monenlaisen synnin. Iso osa kirkon piispoja ja pappeja hyväksyy esim. homoseksuaalisuuden luonnollisena ja normaalina seksuaalisuuden harjoitusmuotona, vaikka Raamatun sanan mukaan se on synti.

 

Tämän päivän kirkon "saddukealaiset" työntekijät taistelevat niitä vastaan, jotka haluavat pitää kiinni Jumalan sanan opetuksista. Kirkon "saddukealaiset" kumoavat Jumalan sanan opetuksen ja esiintyvät kuitenkin siten kuinka he muka tuntevat kirjoitukset, vaikka todellisuudessa he eivät tunne kirjoituksia, vaan vääristävät sen perinnäissääntöjensä ja korvasyyhyevankeliumin tähden. Tämän päivän kirkon "saddukealaiset" korottavat ihmisten mielihalujen mukaisia asioita suvaitsevaisuuden ja lähimmäisenrakkauden sanoman kautta. Tämä on kuitenkin itse asiassa Jumalan sanan vääristämistä, jonka kautta he opettavat ihmisille syntien hyväksymistä pukemalla synnille valheenvaatteet. eli he sanovat valheen olevan totta, vaikka se on valhetta ja syntiä. Kansa uskoo helposti heidän sanomansa, koska kansa on opetettu arvostamaan kirkon työntekijöitä, joilla on uskonnollinen korkea koulutus.

 

Raamattu ei opeta että Jumalan seurakunnassa tulisi olla teologinen tiedekunta, vaan että jokaisessa paikallisseurakunnassa on ryhmä miehiä vanhimpina, jotka johtavat ja opettavat yhdessä Jumalan seurakuntaa ja nämä miehet ovat Jumalan valitsemia ja voitelemia. Koska uskonnollinen huijaus on mennyt läpi ja teologinen tiedekunta kouluttaa papiston, niin kansa uskoo, että he tuntevat ja tietävät Raamatun opetukset, vaikka he opettavat ihmisille epäraamatullisia ihmisten perinnäissääntöjä. Tämän päivän saddukeukset ovat liberaaliteologeja, jotka opetuksellaan ovat vääristänet Jumalan sanan.

 

Jeesuksen ajan saddukeukset olivat mieltyneet hellenistiseen ihmisviisauteen. Samoin suuri osa kirkon "saddukeuksista" on mieltynyt ihmisviisauteen ja he sen kautta tulkitsevat Raamattua väärin. Tämän päivän kirkon "saddukeuksista" osa ei usko ylösnousemukseen, neitseestäsyntymiseen, iankaikkiseen kadotukseen jne. Monien kirkon "saddukeusten" elämää hallitsee ihmisviisaus, josta he ammentavat opetusta, jota he opettavat kansalle.

 

Kun vertaat Herran Jeesuksen aikaisia saddukeuksia osaan tämän päivän kirkon työntekijöihin, niin heissä ei ole mitään eroa, vaan he jakavat samat arvot, jotka ovat hyvin kielteisiä oikealle ja todelliselle Raamatulliselle uskolle.

 

Tämän päivän fariseukset

 

Tämän päivän kirkon "fariseukset" toimivat hyvin samalla tavalla kuin Jeesuksen ajan fariseukset toimivat. Tämän päivän kirkon "fariseukset" puolustavat uskonnollisia perinnäissääntöjä, jotka ovat Raamatun vastaisia sekä he osittain uskovat Raamatun todelliseen sanomaan.

 

Tämän päivän kirkon "fariseusten" opetusten pääpaino on uskonnollisissa perinnäissäännöissä sekä osittain Jumalan sanassa. Tämän päivän kirkon "fariseukset" puolustavat kiivaasti myös katolisen kirkon monia opetuksia, jotka on puettu kristilliseen asuun, vaikka ne ovat itse asiassa pakanauskontojen opetuksia. Farisealainen tekopyhyys tarkoittaa sitä, että ihminen uskoo enemmän uskonnollisia perinteitä kuin Jumalan sanaa. Tekopyhyys on siten turhaa Jumalan palvelemista siinä kohden missä perinteet kumoavat Jumalan sanan. Tekopyhyys tarkoittaa myös tässä kohden sellaista, jossa ihminen voi oikeasti luulla palvelevansa Jumalaa, vaikka hän vastustaa Jumalaa ihmisten uskonnollisten perinteiden kautta. Tekopyhyys on Jumalan sanan vääristämistä.

 

Tämän päivän kirjanoppineet ja vanhimmat

 

Tämän päivän kirjanoppineet ovat teologeja, jotka tutkivat ja opettavat Jumalan sanaa, mutta ei totuuden mukaan, vaan uskonnollisten ja epäraamatullisten perinnäissääntöjen kautta. Tämän päivän kirjanoppineet kiertävät ja kumoavat Jumalan sanaa ihan samalla tavalla kuin Jeesuksen ajan kirjanoppineet. Tämän päivän kirjanoppineet osaavat Raamatun alkukieliä, mutta eivät tunne eivätkä ymmärrä Jumalan sanan opetusta.

 

Kuten juutalaiset kirjanoppineet tekivät omat tunnustuskirjansa, niin samoin myös tämän päivän kirjanoppineilla on kirkon tunnustuskirjat, jotka kirkon kirjanoppineet ovat laatineet. Näissä kirkon tunnustuskirjoissa on oikeata opetusta sekä väärää opetusta. Nykyisten kirkon kirjanoppineiden teologia on pääasiassa vääristyneen opetuksen vallassa.

 

Tämän päivän papit

 

Tämän päivän papistoa, johtaa arkkipiispa jonka lausunnot ovat monessa kohtaa vastoin Jumalan sanaa. Jeesuksen ajan ylimmäinen pappi oli roomalaisten talutusnuorassa, samoin myös tämän ajan arkkipiispa on ihmisten korvasyyhyn vallassa. Arkkipiispa koittaa uskotella kansalle, että synnin vaatimukset ovat yhtä kuin Jumalan sanan opetus. Tästä osoituksena homouden hyväksyminen, joka on syntiä Jumalan sanan mukaan. Suuri osa kirkon pappeja opettaa ihmisten uskonnollisia perinnäissääntöjä, ihmisviisautta sekä ihmisten korvasyyhyevankeliumia.

 

 Kirkon sisällä on pieni osa papistoa sekä uskovia, joka koittavat vielä kunnioittaa Jumalan sanaa luterilaisen opin pohjalta. Heillä on erittäin vaikeaa, sillä kirkon enemmistö hyväksyy Sodoman synnit ja monet muut synnit. Uskon että Jumala haluaa johdattaa heidät ulos kirkosta sellaiseen uskovien yhteyteen, joka kunnioittaa Jumalan sanan totuutta ja rakastaa Jumalaa.

Mikään ei ole muuttunut

Apt 4:
5 ¶ Seuraavana päivänä heidän hallitusmiehensä ja vanhimpansa ja kirjanoppineensa kokoontuivat Jerusalemissa,
6 niin myös ylimmäinen pappi Hannas ja Kaifas ja Johannes ja Aleksander sekä kaikki, jotka olivat ylimmäispapillista sukua.
7 Ja he asettivat heidät eteensä ja kysyivät: "Millä voimalla tai kenen nimeen te tämän teitte?"
8 Silloin Pietari, Pyhää Henkeä täynnä, sanoi heille: "Kansan hallitusmiehet ja vanhimmat!
9 Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä hyvästä työstä ja siitä, kenen kautta hän on parantunut,
10 niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen kautta, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala kuolleista herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo terveenä teidän edessänne.
11 Hän on ‘se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, mutta joka on kulmakiveksi tullut’.
12 Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman."
13 Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa.
14 Ja nähdessään parannetun miehen seisovan heidän kanssansa he eivät voineet mitään vastaansanoa,
15 ¶ vaan käskettyään heidän astua ulos neuvostosta he pitivät keskenänsä neuvoa
16 ja sanoivat: "Mitä me teemme näille miehille? Sillä että heidän kauttansa on tapahtunut ilmeinen ihme, sen kaikki Jerusalemin asukkaat tietävät, emmekä me voi sitä kieltää.
17 Mutta ettei se leviäisi laajemmalle kansaan, niin kieltäkäämme ankarasti heitä enää tähän nimeen puhumasta yhdellekään ihmiselle."
18 Niin he kutsuivat heidät ja kielsivät heitä mitään puhumasta ja opettamasta Jeesuksen nimeen.
19 Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille ja sanoivat: "Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä kuulla teitä enemmän kuin Jumalaa;
20 mutta me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet".
21 Niin he uhkasivat heitä vielä enemmän ja päästivät heidät, koska eivät kansan tähden keksineet, miten rangaista heitä, sillä kaikki ylistivät Jumalaa siitä, mitä tapahtunut oli.

 

Uskonnolliset johtajat kielsivät alkuseurakunnan uskovia etteivät he saaneet puhua ja opettaa yhtään mitään Herrasta Jeesuksesta. Samoin myös tänä päivänä uskonnollinen korruptoitunut johtajisto, joka on vääristänyt Jumalan sanan totuuden valheeksi vastustaa Herran Jeesuksen opetuslapsia. Uskonnollinen johtajisto on luonut oppiarvoon perustuvan uskonnollisen virkakoneiston, jossa auktoriteetti uskonnollisena johtajan on sillä, jolla on oppiarvo uskonnollisen "jumaluusopin" instituutiossa. He käyttävät tätä oppiarvoa lyömä- ja hyökkäysaseena todellisia Herran Jeesuksen opetuslapsia vastaan.

 

Kuten Raamattu opettaa, niin se ratkaisee kenet Jumala on kutsunut ja varustanut tekemään hengellistä työtä. Jumalan kutsuma ihminen tekee hengellistä työtä Pyhän Hengen voiman kautta uskoen ja luottaen Jumalan sanan totuuteen. Tätä uskonnollinen johtajisto vastustaa, koska he palvelevat ihmisiä uskonnollisen korvasyyhyteologian mukaan, ei totuuden mukaan.

 

Jeesuksen ajan uskonnollisten johtajien pääosa eksytti kansaa uskomaan väärennettyyn Jumalan sanaan. Samoin myös enemmistö tämän päivän kirkon työntekijöistä eksyttää kansaa uskomaan väärennettyyn Jumalan sanaan. Jeesuksen ajoista mikään ei ole muuttunut, sillä tämän päivän uskonnolliset johtajat vastustavat Herraa Jeesusta ja totuutta ihan samalla tavalla kuin Jeesuksen ajan uskonnolliset johtajat. Tämän päivän uskonnolliset johtajat puolustavat omaa uskonnollista auktoriteetti asemaansa niitä vastaan, jotka pitävät kiinni Jumalan sanan totuudesta.

 

Suomen vapaakirkko ja helluntaikirkko hiihtää samoja latuja kuin luterilainen kirkko, sillä vapaakirkko ja helluntaikirkko lähentyy koko ajan samantyylistä seurakuntajärjestystä kuin millainen on luterilainen kirkko. Vapaiden suuntien liikkeillä on omat kirkkokunnan johtajat (arkkipiispa) sekä teologiset instituutiot jne. Vapaat suunnat (vapaakirkko ja helluntaikirkko) ovat myös hyväksyneet naisjohtajuuden yhteisössään kuten myös luterilainen kirkko on aikoinaan tehnyt saman päätöksen.

 

Ristiriita ja riidat

 

Jumalan oikea ja todellinen seurakunta (Jeesuksen opetuslapset) ovat hajaantuneena kirkon ja herätysliikkeiden sisälle sekä niiden ulkopuolisiin ryhmiin. Todellisessa seurakunnassa on kaksi eri ryhmittymää. Ne jotka uskovat Jumalan sanaan sekä uskonnollisiin perinnäissääntöihin ja ne jotka eivät usko perinteitä, vaan Jumalan sanaan. Kumpikaan ryhmä ei ole toisiaan huonompi tai parempi. Rooman katolinen kirkko on istuttanut kristinuskoon uskonnolliset perinnäissäännöt, joista iso osa on pakanauskontojen oppeja. Nämä opit on markkinoitu kristikunnalle kavalassa valeasussa, jossa he ovat pukeneet väärille opeille kristillisen asun. Koska näitä vääriä oppeja on opetettu satoja vuosia seurakunnassa kristillisinä oppeina, niin monen uskovan on vaikea tunnistaa niitä vääriksi opeiksi.

 

Tämä tuo jännitteen seurakunnan sisälle, jossa molemmat ryhmät voivat syyllistyä ylilyönteihin. Ne jotka uskovat perinnäissääntöjen olevan Jumalan sanan opetusta, niin heidän on vaikea ymmärtää niitä uskovia jotka eivät usko perinnäissääntöihin. Yleinen syytös millä perinnäissääntöihin uskovat syyttävät heitä on judaismi, lakihenkisyys, vanhaan liittoon eksyneet, kovasydämiset lain kiivailijat jne. He syyttävät heitä siksi koska he luulevat perinnäissääntöjä Jumalan sanaksi, vaikka ne eivät ole Jumalan sanan opetusta. Eli he luulevat puolustavansa Jumalan sanaa, vaikka puolustavatkin uskonnollisia perinnäissääntöjä. Osa heistä on vilpittömiä, jotka ihan aidosti uskovat puolustavansa Jumalan sanaa, vaikka eivät kuitenkaan puolusta, vaan uskonnollisia perinteitä.

 

Osa näistä uskovista, jotka uskovat uskonnollisia perinnäissääntöjä ovat nähneet totuuden ja he ymmärtävät sydämessään, että he uskovat perinnäissääntöihin, ei Jumalan sanaan. He eivät kuitenkaan uskalla, hylätä ihmisten perinteitä, koska he pelkäävät enemmän ihmisiä kuin Jumalaa ja pelkäävät, että heidät erotetaan uskon yhteisöstään harhaoppisina. Siksi he kuitenkin valitsevat valheen totuuden sijasta.

 

Osa (ei kaikki) niistä uskovista, jotka eivät usko uskonnollisiin perinnäissääntöihin tekevät sen virheen, että he koittavat väkisin repiä vääriä istutuksia niiden sydämistä, jotka uskovat perinnäissääntöihin. He eivät ymmärrä, että rakkaus, totuus ja pitkämielisyys ovat työkaluja joiden kautta uskonnolliset perinnäissäännöt häviävät juurineen pois ihmissydämestä.

Raamatullinen seurakuntajärjestys

Raamatun mukaan Jumalan seurakuntaan kuuluvat vain ne ihmiset, jotka tekevät parannuksen (katuvat ja tunnustavat tehneensä syntiä) ja uskovat Jeesuksen olevan Herra.

 

Parannus ja usko

 

Mark 1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

 

Apt 17:30 Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.

 

 Hebr 11:6; Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

 

Raamattu opettaa että ihmisen tulee tehdä parannus ja uskoa evankeliumi. Raamattu opettaa että ihmisen tulee henkilökohtaisesti uskoa Jumalaan ja tehdä parannus, että voi uskoa Jumalaan ja pelastua. Luterilainen kirkko liittää kasteessa sylivauvat seurakunnan jäseniksi, mutta tämä on Raamatun opetuksen mukaan väärä opetus. Uskonnollinen maailma ja sen johtajat julistavat valheen evankeliumia tässä maailmassa:

 

Matt 23:15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!

 

Herra Jeesus sanoi, että juutalaisten hengelliset johtajat eksyttivät kansaa kadotuksen "evankeliumilla". Samalla tavalla toimii tämän päivän uskonnollinen johtajisto (lut.kirkko), jossa suurin osa sen johtajista (piispat ja papit) eksyttää kansaa valheellisella evankeliumilla.

 

Pelastuminen ja vesikaste

 

Room 10:9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;

 

Apt 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

 

Raamatun opetuksen mukaan vesikaste kuuluu vain niille, jotka ovat tehneet parannuksen ja uskovat Jeesuksen olevan Herra.

 

Seurakunnan jäsenet

 

Apt 2: 47 kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän (ekklesia) yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.

 

Kreikankielen sana ekklesia tarkoittaa ulos kutsuttuja ja seurakuntaa. Jumalan seurakuntaan kuuluvat vain ne, jotka ovat tehneet parannuksen ja uskovat Jeesuksen olevan Herra. Raamattu opettaa että Hän itse lisää seurakuntaansa ne jotka ovat pelastuneet uskottuaan evankeliumin Herrasta Jeesuksesta. Ketkään muut eivät kuulu Jumalan seurakuntaan, vaan vain ja ainoastaan ne jotka ovat tehneet henkilökohtaisen ratkaisun uskomalla Herraan Jeesukseen.

 

Syntien anteeksiantamus

 

Kol 1:
12 ¶ kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa,
13 häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.
14 Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen,

 

Raamattu opettaa että Jumalan armosta uskon kautta Herraan Jeesukseen Jumala siirtää ihmisen synnin ja saatanan vallasta Jumalan valtakunnan kansalaisiksi. Herran Jeesuksen uskovat ovat Jumalan armosta pelastettuja Herran Jeesuksen sovitustyön perusteella. Herran Jeesuksen opetuslapset saavat Jumalan armosta syntinsä anteeksi.

Raamatullisen seurakunnan johtajat sekä jäsenet

 

Luterilaisen kirkon johtajana toimii arkkipiispa, joka on kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkkohallituksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtajana. Arkkipiispan tehtävään kuuluu myös kirkon suhteiden hoito toisiin kirkkoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Luterilaisen kirkon piispat johtavat hiippakuntia (useita eri paikkakuntia). Piispojen apuna toimivat lääninrovastit. Luterilaisen kirkon kirkkoherra on paikkakunnan kirkon johtaja. Luterilaisen kirkon seurakuntapastorit jakavat seurakunnassa kirkon sakramentteja, suorittavat saarnatehtävää jne. Luterilaisen kirkon uskonnollinen johtajuushierarkia on epäraamatullinen ja väärä.

 

Raamattu opettaa että Uuden Liiton seurakuntaa johtavat jokaisella paikkakunnalla seurakunnan vanhimmat.

 

APT 20:17-28; Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat. Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: "Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne; kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden;  kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta, vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa. Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat. En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen. Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa minä olen vaeltanut ja saarnannut valtakuntaa. Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen. Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa. Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

 

Tiit 1: 5-9, Minä jätin sinut Kreettaan sitä varten, että järjestäisit, mitä vielä jäi järjestämättä, ja että asettaisit, niin kuin minä sinulle määräsin, joka kaupunkiin vanhimmat, jos missä olisi joku nuhteeton, yhden vaimon mies, jonka lapset ovat uskovia, eivät irstaudesta syytettyjä eivätkä niskoittelevia. Sillä seurakunnan kaitsijan on, niin kuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä, vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen; hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet 

 

1 Tim 3:1-7, Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan, ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta? Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi.. Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan.

 

Raamatun opetus on että jokaiselle paikkakunnalla seurakuntaa johtavat vanhimmat, jotka ovat kaitsijoita sekä paimenia. Raamatun opetuksen mukaan seurakunnan johtajuutta ei ole viety paikkakunnan seurakunnan ulkopuolelle. Raamattu ei opeta mitään kirkollisesta arkkipiispasta, piispasta tai kirkkoherrasta, nämä ovat valheellista ja väärää opetusta. Raamatun opetuksen mukaan ryhmä miehiä johtaa yhdessä paikkakunnan seurakuntaa ja heistä käytetään näitä nimityksiä kaitsijat, vanhimmat, paimenet ja johtajat.

 

1 Piet 5:1-4, Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä: kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta, ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina, niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.

 

Alkutekstissä tuo Pietarin mainitsema myös olen vanhin on yksi sana, joka on sympresbyteros ja tarkoittaa; myös vanhin, vanhimpiin kuuluva, kanssa vanhin. Raamatun opetuksen mukaan Jumalan seurakunnassa ei ole sellaista johtajuuteen liittyvää palvelutehtävää, jossa yksi mies olisi yli muiden. Pietarikin oli muiden vanhempien kanssa yksi vanhimmista, ei muiden yläpuolella oleva vanhin.

Kirkollisen johtajuus eksytyksen juuret

Jumalan seurakunta ei ole valtionseurakunta eikä kirkkolaitos, vaan Jumalan seurakunta. Jumalan seurakuntaan synnytään uudesti ylhäältä parannuksen teon jälkeen. Jeesus sanoi tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi. Parannuksen teko on siis Jumalan armoteko, jonka kautta Hän pelastaa ihmisen sekä liittää hänet Jumalan seurakuntaan. Katolinen katholike, katholikos sanaa alettiin käyttämään vasta vuoden 110 tienoissa. Sanat katolinen kirkko (he katholike ekklesia) ilmestyivät ensimmäistä kertaa historian lehdille Ignatiuksen kirjeessä Smyrnalaisille, jonka hän kirjoitti vuonna 110 jKr. Kirjeessä hän kirjoitti seuraavasti: "Minne piispa tulee, siellä on kansa, missä Jeesus on, siellä on yleinen (yleismaailmallinen) [katholike] seurakunta (kirkko)."

Piispa Ignatius oli luomassa perustaa Rooman katoliselle kirkolle siten, että 100- luvulla jKr. hän Antiokian seurakunnassa vaati itselleen yhden johtajan asemaa, jonka seurauksena hän nousi yli muiden vanhimpien sekä alkoi käyttämään itsestään nimitystä piispa. Piispa-sana kehittyi kreikan kielen sanasta episkopos, joka tarkoittaa kaitsijaa. Piispan alaisuuteen jääneistä käytettiin nimitystä presbyteros, joka tarkoittaa vanhimpia. Piispa sana tarkoitti silloin siis vain paikallisseurakunnan johtajaa. Seuraavaksi piispa asetettiin kokonaisen maakunnan tai suuremman alueen johtoon. Piispan vastuulla oli silloin useita eli enemmän kuin yksi seurakunta. Tällainen luopuminen seurakuntien itsenäisyydestä mahdollisti kehityksen, jonka tuloksena syntyi myös Rooman katolisen kirkon järjestelmä. Kun katolisen kirkon aikana syntyi kirkon paavius, piispuus sekä pappeus niin sitä perusteltiin tällä vääristyneellä piispan asemalla. Harhapolusta kehittyi suuri eksytys. Luterilainen kirkko on jatkanut Rooman katolisen kirkon epäraamatullista ja valheellista johtajuushierarkiaa.

Kuninkaallinen papisto. Uuden Liiton seurakuntajärjestyksen mukaan on olemassa yleinen pappeus, eli kuninkaallinen papisto, joita ovat kaikki Herran Jeesuksen opetuslapset.

Jumala lopetti vanhan liiton pappispalveluksen Golgatan ristinkuoleman jälkeen temppelin esiripun repeydyttyä. Uudessa Liitossa on voimassa yleinen pappeus, jokainen uudestisyntynyt Jumalan lapsi on "pappi", joka voi julistaa evankeliumia ja antaa synninpäästön katuvalle. Jokainen uskova on Uuden Liiton pappi, joista muodostuu seurakunta, jota johtavat vanhimmat, jotka ovat kaitsijoita, paimenia ja johtajia.  VT:n pappeus ja lut.kirkon arkkipiispa, piispa, pappi ja pastori järjestelmät eivät ole Jumalan sanan ilmoitusta Uuden Liiton seurakunnalle.

Uudessa liitossa ei ole valtiokirkkojen tai vapaiden suuntien pappis/pastorin virkaa, jonka voisi liittää seurakunnan johtamiseen. Pietari kirjoitti uskoville, jotka asuivat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa, jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Ja he olivat valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, joiden tehtävä on julistaa ja todistaa Jumalan jaloa pelastussanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Seuraavissa kohdissa Raamattu opettaa yleisestä pappeudesta:

1 Piet 2:9; Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;  

 

Ilm 1:5-6, Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.

Jumalan tahto

Lopun aikana kaikki tahot (paitsi todelliset uskovat) joutuvat hyväksymään antikristuksen laittomuuden (homous ja kaikenlainen synnin hyväksyminen) ja tähän ryhmään kuuluvat myös kirkot ja herätysliikkeet. Kirkot ja kirkkokunnat (uskonnollista tahoista) joutuvat ensimmäisinä hyväksymään nämä jumalattomat lait, joka tarkoittaa myös sitä että lut.kirkko, vapaakirkko ja helluntaikirkko jne. joutuvat hyväksymään homouden, sillä lopun ajan laittomuuden vallassa olevassa ihmiskunnassa synnistä saarnaamisesta tehdään rikos (ihmisoikeuksia ja ihmisryhmiä vastaan). Kirkkojen ja kirkkokuntien takana olevat tahot ovat siten viemässä jäseniään antikristuksen ikeen alle. 

Olemme ajassa jossa Jumala on kokoamassa kansansa maanalaiseksi seurakunnaksi, koska uskovat eivät voi toimia lopun ajan luopuneissa kirkoissa ja herätysliikkeissä, jotka joutuvat hyväksymään kaikenlaista syntiä. Tässä on vielä se kavala piirre, että pahan voimat saavat luopuneet uskovat hyväksymään synnin, jota he eivät pidä enää syntinä, vaan hyvänä asiana. Lopun aikana synti ja laittomuus pakottavat kaikki kumartamaan syntiä ja antikristusta, eikä julkisesti enää voi kokoontua ilman että hyväksyy lopun ajan synnilliset lait. Siksi Jumalan seurakunnasta tulee maanalainen seurakunta ja tämän maanalaisen seurakunnan rakennuspiirustuksia Jumala rakentaa jo koko ajan. Lopun ajan maanalainen seurakunta käsite tarkoittaa sellaista seurakuntaa, joka on valona ja suolana ihmisten keskellä, mutta joka ei kokoonnu enää rekisteröityneenä yhdyskuntana, vaan samalla tavoin kuin alkuseurakunta kokoontui eli, ihmis-ikeistä täysin vapaana, palvellen Jumalaa niin kuin Raamattu opettaa.

Tämä luopumus tapahtuu pikku hiljaa ja "huomaamattomasti" kun ihmiset koko ajan sanovat että lähdemme sitten ulos kun tapahtuu sitä ja tätä, mutta useat heistä eivät silti lähde, vaan he ajautuvat luopumuksen mukana antikristuksen syliin. Uskon että on myös niitä, jotka jättävät uppoavan laivan ajoissa. Jumala johdattaa jokaista lastaan, joka on valmis kuuntelemaan Jumalaa. Uskon että Jumala siunaa herätysliikkeissä olevia uskovia, jotka rakastavat Jumalaa, mutta pikku hiljaa Jumala alkaa johdattamaan Herran Jeesuksen opetuslapsia rakentumaan "maanalaisen" seurakunnan tavoin. 

Jumala sanoo Ilmestyskirjan luvussa 18 (lopun ajassa), että Hänen kansansa tulee lähteä ulos Babylonista, joka ei tarkoita että uskovien tulisi lähteä pois muinaisen Babylonin alueelta, vaan heidän tulee jättää luopumuksen vallassa olevat kirkot ja kirkkokunnat. Baabel- Babylon tarkoittaa alkukielissä hajaannusta ja sekoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että lopun aikana osa Jumalan seurakunnasta on mukana luopuneissa kirkoissa ja kirkkokunnissa ja hajaannuksessa, eli eriseuraisuudessa ja osittain kiinni sekoituksessa, eli uskonnollisissa perinnäissäännöissä. Jumalan tahto on koota lopun aikana Jumalan seurakunta yhdeksi kuten sana opettaa ja näin Hän tulee tekemään eikä sitä voi kukaan estää ja turhaa on edes yrittää estää.

Herra Jeesus sanoi näin kun vaelsi maan päällä:

Matt 23:
37 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.
38 Katso, ‘teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’.
39 Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: ‘Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen’."

 

Herra Jeesus halusi koota Israelin kansasta ne yhdeksi Jumalan seurakunnaksi, jotka halusivat uskoa Häneen. Jeesuksen aikana juutalaiset olivat hajaantuneet moniin erilaisiin puolueisiin. Jeesuksen aikaiset juutalaiset olivat hajaantuneina saddukeuksiin, farisealaisiin, essealaisiin, selootteihin, reekabilaisiin sekä jahadilaisiin jne.

 

Essealaiset vihasivat sotaa ja rakastivat rauhaa. Essealaiset arvostivat selibaattia. Essealaiset eivät keränneet varallisuutta, vaan elivät yksinkertaista elämää. Essealaiset eivät tehneet valaa, eivätkä he uskoneet eläinuhrijärjestelmään. Selootit uskoivat Israelin kansan olevan valittu kansa pappisvaltakunta. Selootit vastustivat Roomaa ja he turvautuivat kapinaan sekä aseelliseen vastarintaan roomalaisia vastaan. Reekabilaiset (sekä miehet ja naiset) elivät hyvin samalla tavalla kuin nasiirit. Jahadilaiset kutsuivat perustajaansa vanhurskauden opettajaksi. Jahadilaisten mielestä seksin harjoittamisen ainoa tarkoitus oli lasten siittäminen. Jahadilaiset eivät antaneet anteeksi häpeällistä synnintekoa, eikä häpeällisestä teosta saanut sovitusta.

 

Samoin on ikävä kyllä myös tänä päivänä kuten Israelin kansa oli hajaannuksen tilassa Jeesuksen aikana, niin samoin Jumalan seurakunta on hajaannuksessa kirkoissa, kirkkokunnissa, herätysliikkeissä ja niiden ulkopuolella. Uskonnollisilla ihmisillä (kuten myös muilla ihmisillä) on tarve lahkoontua ja erottautua muista ja muodostaa oma puolue omine oppeineen. Jeesuksen aikoina juutalaiset olivat hajaantuneet moniin erilaisiin puolueisiin ja Herra Jeesus halusi koota heidät yhdeksi. Tänä päivänä Jumalan seurakunta on hajaantuneena moniin erilaisiin puolueisiin, joissa voidaan opettaa hyvinkin erilaisia oppeja. Tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut, vaan ihmisen lihassa on halu lahkoontua ja perustaa oma puolue, jossa hyvin usein opetetaan paljon asioita, jotka ovat epäraamatullisia, tosin on siellä mukana myös oikeata Raamatun opetusta. Lihallisella ihmisellä on kuitenkin tarve erottautua ja tuoda esille oma sanomansa.

 

Herran Jeesuksen tahto on koota lopun ajan Jumalan kansa yhdeksi seurakunnaksi kuten Jumalan sana opettaa, että Herralla Jeesuksella on vain yksi seurakunta, ei monta erilaista seurakuntaa.  Tapahtukoon Jumalan tahto ja Hän tulee kokoamaan kansansa yhdeksi ennen Herran Jeesuksen tulemusta. Raamatun mukaan se on kuitenkin Jumalan armosta piskuinen lauma, joka lopulta hyväksyy Jumalan tahdon mukaisen elämän. Herra Jeesus sanoi:

 

Luuk 18:8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"

 

Alkutekstin mukaan on kyse uskollisuudesta ja uskosta, joka uskoo totuuden mukaan. Herran Jeesuksen omien sanojen mukaan kun Hän palaa hakemaan omansa, niin vain pieni vähemmistö uskoo Häneen, niin kuin Raamattu opettaa. Minun rukoukseni on hyvä ja rakas lukija, että me saisimme Jumalan armosta kuulua siihen vähemmistöön, joka rakastaa Jumalaa ja uskoo Jumalan sanan totuuteen.

 

 

Petri Paavola 17.11.2010

 

Lähteet:

 

33/38 Raamattu

King James Version
Textus Receptus
Heprenkielen Raamattu VT
Online Bible Lexicon
Strong's Lexicon

John Gill: Expositor

Aapeli Saarisalo: Raamatun sanakirja
jewishvirtuallibrary.org/jsource/Judaism/Sanhedrin

en.wikipedia.org/wiki/Sanhedrin
julianspriggs.com/annascaiaphas.aspx
kotipetripaavola.com/Johtajuus%20Jumalan%20seurakunnassa#16

 

 

 





eXTReMe Tracker