Etusivulle
Raamatunopetuksia
Anna palautetta


 


 

Raamatullisesta pappeudesta

 

Meillä monilla yksilöuskovilla ja herätysliikkeillä, uskonsuunnilla sekä kirkoilla on voimakas näkemys siitä, että uskomme perustuu Jumalan sanan totuuteen. Voimme uskoa tietyillä alueilla hyvinkin tarkasti sen mitä Raamattu opettaa, mutta tietyillä alueilla uskomme saattaa perustua epäraamatulliseen perinteeseen, väärään opetukseen jne. Me voimme olla vilpittömiä uskossamme ja olla siitä huolimatta vilpittömästi väärässä tietyillä Raamatun sanan opetuksen alueilla. Kukaan meistä ei ole täydellinen, eikä tule täydelliseksi tässä maailmanajassa, mutta siitä huolimatta Raamattu opettaa meitä kasvamaan uskossa yhä syvempään Jumalan tuntemiseen. Olen kokenut sydämessäni verrata keskenään luterilaisen kirkon opettamaa pappeutta siihen mitä Raamattu opettaa pappeudesta Uuden Liiton järjestyksen mukaisesti. Haluan jo tässä vaiheessa korostaa ja painottaa voimakkaasti, että jokainen Jumalan armosta pelastettu ja uudestisyntynyt luterilaisen kirkon sisällä oleva Herran Jeesuksen opetuslapsi on minulle erittäin rakas sisar ja veli Herrassa Jeesuksessa. Koska olen erehtyväinen ja vajavainen ihminen, niin pyydän, vetoan ja kehotan sinua tutkimaan kirjoitukseni Jumalan sanan avulla rukouksen kera.

 

 

Sisällys:
Kuninkaallinen papisto
Raamatun opetus paimenuudesta
Luterilaisen kirkon opetus versus Raamattu
Usko ei saa perustua ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan

 

Kuninkaallinen papisto

1 Piet 2:
6 Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".
7 Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"
8 ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.
9 Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto (hierateuma), pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja," joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;
10 te, jotka ennen "ette olleet kansa," mutta nyt olette "Jumalan kansa," jotka ennen "ette olleet armahdetut," mutta nyt "olette armahdetut".

Raamatun opetuksen mukaan kaikki Jumalan pelastamat ja uudestisyntyneet uskovat kuuluvat kuninkaalliseen papistoon ja ovat pappeja Uuden Liiton järjestyksessä. Raamattu ei opeta jakoa maallikoihin ja pappeihin Uudessa Liitossa, koska kaikki uudestisyntyneet uskovat ovat pappeja, joiden tehtävänä on todistaa, julistaa sekä kertoa Jumalan jalojen tekojen suuruudesta sekä ennen kaikkea pelastuksen evankeliumista Herrassa Jeesuksessa.

Ilm 1:
4 Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,
5 ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä
6 ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi (hiereus) Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.

Raamattu sanoo Jumalan tehneen papeiksi ne ihmiset, jotka ovat Jumalan armosta pelastetut ja Jeesuksen veren kautta saaneet syntinsä anteeksi. Uudessa Liitossa kukaan ihminen ei voi vihkiä tai nimittää toista ihmistä Uuden Liiton papiksi, eikä kukaan ihminen voi tulla Uuden Liiton papiksi käymällä ja suorittamalla pappisvihkimyksen ja tutkinnon, jossakin ihmisten perustamassa instituutissa tai seminaarissa jne., koska Jumala on itse tehnyt kaikki uskovat papeiksi ja asettanut jokaisen uudestisyntyneen uskovan papiksi todistamaan ja julistamaan Jumalan jaloja tekoja.

Raamatun opetus paimenuudesta

Kol 1:18 Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen.

1 Piet 5:4 niin te, ylipaimenen (arkhipoimen) ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.

Raamatun järjestys Uuden Liiton seurakunnan johtamisessa on selkeästi tuotu esille ja se on jokaisen nähtävissä jos on vain halua ja avointa sydäntä nähdä totuus tässä asiassa. Raamatun opetuksen mukaan Herra Jeesus on Ylipaimen, joka johtaa ja jonka tulisi saada johtaa kaikkea työtä ja toimintaa mitä seurakunnissa tehdään.

Apt 20:

17 ¶ Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat (presbyteros).

.....

28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi (episkopos), paimentamaan (poimaino) Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

Raamatun opetuksen mukaan kaikki paikkakunnan vanhimmat ovat yhdessä kaitsijoita ja paimenia, joiden tehtävä on yhdessä johtaa paikkakunnan seurakunnan työtä ja toimintaa. Kreikankielen poimaino sana tarkoittaa ruokkia ja johtaa. Poimaino sana tulee kreikankielen sanasta poimen, joka tarkoittaa paimenta. Raamatun opetuksen mukaan yksi ihminen ei voi eikä saa johtaa millään tavalla paikkakunnan seurakunnan työtä ja toimintaa, ei seurakunnan sisä- tai ulkopuolelta, koska Jumala on asettanut paikkakunnan seurakunnan johtamisen vanhinten ja paimenten vastuulle (ryhmä miehiä). Yksi ihminen ei saa johtaa seurakuntaa vanhinten yläpuolella, koska se paikka on varattu yksin ja ainoastaan Herralle Jeesukselle, joka on seurakunnan Ylipaimen, ylin Kaitsija. Paikkakunnan vanhinten tulee olla alamaisia Ylipaimen Herralle Jeesukselle, jolloin he yhdessä seurakuntaa palvellen johtavat seurakuntaa rakkaudessa ja totuudessa.

1 Tim 3:

1 Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan (episkopos) virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.

2 Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,

 

Tiit 1:

7 Sillä seurakunnan kaitsijan on (episkopos), niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä,

7 Sillä seurakunnan kaitsijan on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä,

8 vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensähillitseväinen;

9 hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet.

Kaitsija tarkoittaa vanhinta ja paimenta. Edellä olevat Raamatun kohdat eivät opeta sitä, että kaitsija olisi vanhinten ja paimenten yläpuolella kuten jotkut asian ymmärtävät, sillä näissä kohdissa kerrotaan siitä millaisia kaitsijoiden tulee olla ja millaisia ovat vanhinten ja paimenten tehtävät, jotka ovat seurakunnan kaitsijoita.

Fil 1:

1 ¶ Paavali ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen palvelijat, kaikille pyhille Kristuksessa Jeesuksessa, jotka ovat Filippissä, sekä myös seurakunnan kaitsijoille (episkopos) ja seurakuntapalvelijoille.

2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

 

Filippiläiskirjeestäkin tulee esille niin kuin Apostolien tekojen luvusta 20, että kaitsijat ovat vanhimpia ja paimenia ja nimenomaan monikossa (ryhmä miehiä) eikä yksikössä. Raamatun opetuksen mukaan Herra Jeesus on Ylipaimen ja kuka ikinä millä tahansa tittelillä asettuu johtamaan paikkakunnalla tehtävää hengellistä työtä yli vanhempien, niin hän on asettunut Herran Jeesuksen paikalle. Jos joku johtaa seurakuntaa piispana, johtavana pastorina, kirkkoherrana jne. niin hän on asettunut Herran Jeesuksen paikalle ja samalla sellainen seurakunta on eksynyt pois totuudesta koskien Jumalan asettamaa seurakuntajärjestystä paimenuudesta.

Luterilaisen kirkon opetus versus Raamatun opetus

Luterilainen kirkko opettaa yleistä pappeutta, jonka mukaan jokainen kristitty on liitetty kuninkaalliseen papistoon ja Jumalan valittuun kansaan. Tämän lisäksi luterilainen kirkko opettaa erityistä pappeutta, erityistä papiksi vihkimistä. Luterilaisen kirkon opetus yleisestä pappeudesta (kuninkaallinen papisto) on oikea, mutta kirkon opetus erityisestä pappeudesta on väärä ja epäraamatullinen.

Erityisellä pappeudella luterilainen kirkko opettaa pappisvirasta, jonka pääsyvaatimuksena on sellaisen yliopisto tasoisen teologisen tutkinnon suorittaminen, jonka piispainkokous on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi. Kirkon pappisvirka saadaan papiksi vihkimisessä, jonka toimittaa piispa. Piispa ja tuomiokapituli päättävät pappisvirkaan vihittävän hyväksymisen. Kirkon pappisviran tehtäviin kuuluu julkisten jumalanpalvelusten toimittaminen ja sakramenttien jakaminen, muiden kirkollisten toimitusten hoitaminen sekä yksityinen sielunhoito ja rippi.

Raamatun opetuksen mukaan Jumala itse asettaa jokaisen Jumalan armosta pelastuneen ja uudestisyntyneen uskovan ihmisen UL:n järjestyksen mukaiseen kuninkaalliseen pappeuteen. Raamatun opetuksen mukaan jokainen Herran Jeesuksen opetuslapsi on pappi UL:n järjestyksessä. Raamatussa ei ole muunlaista pappeutta UL:n järjestyksessä kuin kuninkaallinen papisto, eikä kukaan ihminen voi vihkiä ihmistä erityiseen papinvirkaan, koska Raamatun opetuksen mukaan Jumala itse tekee jokaisesta Herran Jeesuksen opetuslapsesta papin, jonka tehtävä on julistaa ja kertoa Jumalan jaloja tekoja. Luterilaisen kirkon opetus erityisestä pappeudesta on vastoin Jumalan sanan opetusta.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa on Turun hiippakunnan piispa, kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen, piispainkokouksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtaja. Raamatussa ei ole arkkipiispan palvelutehtävää, vaan se on ihmisten keksimä ja sepittämä opetus, jolla ei ole minkäänlaista Raamatullista auktoriteettia ja arvovaltaa.

Luterilaisen kirkon opetuksen mukaan piispa johtaa hiippakuntaansa (useiden alueiden seurakuntia) ja sen hallintoa ja on seurakuntien ja pappien ylin kaitsija sekä hiippakuntansa hengellinen johtaja ja ylin opettaja. Raamatun opetuksen mukaan paikkakunnan seurakuntaa johtaa vanhimmat, jotka ovat kaikki paimenia, eikä Raamattu opeta erityisestä piispan virasta, jonka tehtävänä on johtaa useiden paikkakuntien seurakuntia.

Luterilaisen kirkon opetuksen mukaan kirkkoherra johtaa paikkakunnan seurakunnan toimintaa. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherra on vastuussa jumalanpalvelusten, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen hoitamisesta, rippikoulujen pidosta sekä yksityisen sielunhoidon ja ripin harjoittamisesta. Kirkkoherra valvoo seurakunnan kaikkea elämää ja työtä, kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis- ja lähetystyötä. Kirkkoherra on kaikkien seurakunnan työssä olevien esimies ja virkansa puolesta kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Kirkkoherralle kuuluu myös kirkkoherranviraston ja kirkonarkiston johto ja valvonta. Kirkkoherran valitsevat seurakunnan jäsenet yleisillä vaaleilla kolmen tuomiokapitulin asettaman ehdokkaan joukosta. Piispa asettaa valitun kirkkoherran virkaansa seurakunnan jumalanpalveluksessa.

Raamattu ei opeta yhtään mitään kirkkoherrasta ja kirkkoherran tehtävistä. Kirkon oppi kirkkoherrasta ja hänen tehtävistään on ihmisten kehittämä oppi, ei Raamatun sanan opetus.

Luterilaisessa kirkossa kappalainen on seurakunnan vakinainen pappi, jota ei voida siirtää toiseen seurakuntaan. Kappalaisen viran vaatimuksena on noin neljän vuoden opinnot, eli niin sanotun pastoraalitutkinnon suorittaminen. Kirkkovaltuusto valitsee kappalaisen ja seurakuntayhtymässä seurakunnanseurakuntaneuvosto. Luterilaisessa kirkossa seurakuntapastori toimii seurakunnan tai seurakuntayhtymän papin virassa. Viran pääsyvaatimuksensa on teologian maisterin tutkinto ja pappisvihkimys. Seurakuntapastori hoitaa virkaansa hiippakunnan tuomiokapitulin virkamääräyksellä.

Raamattu ei opeta yhtään mitään kappalaisesta ja seurakuntapastorista ja heidän pääsyvaatimuksistaan. Kirkon opetus kappalaisesta ja seurakuntapastorista pääsyvaatimuksineen on ihmisten kehittämä oppi, ei Raamatun sanan opetus.

Ef 4:
14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,

Raamattu opettaa ettemme saa olla osallisia Herran Jeesuksen opetuslapsina ihmistekoisissa opintuulissa ja eksytyksen kavalissa juonissa. Tämä tarkoittaa ettemme saa uskoa epäraamatullisia ja vääriä opetuksia, emmekä olla niihin millään tavalla osallisina varsinkaan sen jälkeen kun ymmärrämme sen mikä on Raamatun sanan totuus.

Ymmärrän sen, että luterilaisessa kirkossa on uudestisyntyneitä uskovia, jotka ovat uskossaan vilpittömiä, eivätkä he edes välttämättä ymmärrä sitä mitä Raamattu ihan oikeasti opettaa seurakunnan paimenuudesta, koska he ovat jatkuvasti tekemisissä kirkon väärän opetuksen kanssa koskien seurakunnan paimenuutta. Ymmärrän myös sen, että muutos ja parannus oikeaan suuntaan ei ole aina joka tapauksessa nopea ja helppo päätös ja ratkaisu. Jumala antaa aikaa muutokseen ja parannukseen ja tietenkin haluaa, että noudattaisimme totuutta uskoessamme Herraan Jeesukseen ja hylkäisimme valheet ja epäraamatulliset opetukset sekä rakennelmat sen jälkeen kun Jumalan armosta opimme ymmärtämään sen mikä on totuus.

Luterilaisen, katolisen ja ortodoksisen kirkon oppeja pappeudesta, joita ei kuitenkaan löydy Raamatusta puolustetaan niin sanotun muuttuvan kehityksen opin teorian kautta, jonka mukaan Raamattu opettaisi muuttuvan kehityksen oppia seurakunnan palvelutehtävistä. Raamattu ei opeta sanaakaan eikä vihjaa pienessäkään määrin, että seurakunnan palvelutehtävät kokisivat muutoksia ja kehittyisivät täysin erilaisiksi kuin mitä Raamattu niistä opettaa Uudessa Testamentissa.

Iso osa luterilaisen kirkon papeista nykyään ei ole pelastuneita Jumalan armosta, vaan he työskentelevät kirkossa leipäpappeina sekä kannattavat monia epäraamatullisia ajatuksia, joita nykyisessä yhteiskunnassa esiintyy. Helsingin sanomat julkaisi artikkelin 14.12.2014 Lännen Median kyselystä, johon vastasi lähes 400 pappia eri puolilta Suomea. Lännen Median kyselyn mukaan luterilaisen kirkon papeista 40 prosenttia olisi valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Kyselyn mukaan Helsingissä 60 prosenttia kirkon papeista kannattaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä.  Kyselyn mukaan kirkon naispapeista 65 prosenttia on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja, mutta kirkon miespapeista 73 prosenttia oli homoparien vihkimistä vastaan. Raamatun opetus ja kanta homoseksuaalisuuteen on selvä, jonka mukaan se on syntiä.

Jumalan sanan mukaan seurakunnan kaitsijoiden, eli johtajien tulee olla uskossa kuten myös kaikkien uskovien tulee olla Jumalan armosta pelastettuja uskon kautta Herraan Jeesukseen. Raamatun opetuksen mukaan seurakunnan johtajat, eli kaitsijat eivät saa tukea ja suosia syntiä, vaan heidän tulee pysyä ja pitää kiinni Jumalan sanan totuudesta. Tämä tarkoittaa sitä ettei se ole Jumalan tahto, että Herran Jeesuksen opetuslapsi kuuluisi sellaiseen uskovien yhteyteen (seurakunta), jonka jäsenistöön kuuluu jumalattomia ihmisiä tai että jumalattomat ihmiset johtaisivat seurakuntaa synnin suosimisen kautta. Raamatun sanan opetuksen mukaan jumalaton ei voi edes kuulua Jumalan seurakuntaan saati olla johtamassa seurakuntaa.

Usko ei saa perustua ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan

Joh 7:38 Joka uskoo minuun, niinkuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on, juokseva elävän veden virrat."

Raamatun opetuksen mukaan Herran Jeesuksen opetuslapsen tulee uskoa Jeesukseen niin kuin Raamattu sanoo. Tämä tarkoittaa sitä ettei Herran Jeesuksen opetuslapsi saisi uskoa tai olla mukana sellaisessa yhteydessä missä selkeästi opetetaan Raamatusta väärin ja missä tämän väärän opetuksen kautta uskovia ihmisiä hallitaan ja johdetaan harhaan sekä pois totuudesta.

1 Kor 2:
1 ¶ Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan.
2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.
3 Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa,
4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.

Raamatun opetuksen mukaan uskovan ihmisen usko ei saa perustua ihmisten viisauteen (ihmisten uskonnolliset ja epäraamatulliset perinteet ja opetukset), vaan Jumalan voimaan, koska Jumalan voima toimii ja vaikuttaa totuudessa.

1 Tess 2:
1 ¶ Tiedättehän itsekin, veljet, ettei tulomme teidän tykönne ollut turha;
2 vaan, vaikka me ennen, niinkuin tiedätte, olimme kärsineet Filippissä ja meitä siellä oli pahoin pidelty, oli meillä kuitenkin Jumalassamme rohkeutta puhua teille Jumalan evankeliumia, suuressa kilvoituksessa.
3 Sillä meidän kehoituspuheemme ei lähde eksymyksestä eikä epäpuhtaasta mielestä eikä ole kavaluudessa puhuttua;
4 vaan niinkuin Jumala on katsonut meidän kelpaavan siihen, että meille uskottiin evankeliumi, niin me puhumme, emme, niinkuin tahtoisimme olla mieliksi ihmisille, vaan Jumalalle, joka koettelee meidän sydämemme.
5 Sillä me emme koskaan ole liikkuneet liehakoivin sanoin, sen te tiedätte, emmekä millään tekosyyllä voittoa ahnehtineet; Jumala on todistajamme,
6 emmekä ole etsineet kunniaa ihmisiltä, emme teiltä emmekä muilta,
....................
13 ¶ Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.

Jumalan tahto on uskoa Jumalan sanaan, niin kuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka vaikuttaa ja toimii oikealla tavalla ainoastaan silloin kun usko ojentautuu totuuden mukaan ja hylkää kaikki ihmisten viisauteen perustuvat perinteet ja opetukset. Kuten alussa toin esille, niin korostan ja painotan sitä, että jokainen Jumalan armosta pelastettu ja uudestisyntynyt luterilaisen kirkon sisällä oleva Herran Jeesuksen opetuslapsi on minulle erittäin rakas sisar ja veli Herrassa Jeesuksessa. Sain sydämelleni tuoda esille sen mitä Raamattu opettaa ja mikä on Jumalan tahto. Kukaan meistä ei ole täydellinen eikä tule täydelliseksi tässä ajassa, mutta se ei saa olla syy ja veruke synnin, väärien oppien, ihmisviisauden tai perinteiden noudattamiseen ja uskomiseen. Jokainen uskova ihminen on kutsuttu Jumalan armosta totuutta noudattaen rakkaudessa uskomaan ja kasvamaan Herrassa Jeesuksessa Pyhässä Hengessä. Jokainen meistä myös minä tarvitsemme parannusta ja ojentautumista totuudessa aina sen mukaan mihin saakka olemme saaneet Jumalan armosta kasvaa uskonelämässä. Loppusanoina puhutelkoon Jumalan sana itse kunkin sydämiä sen mukaan kuin siihen on tarvetta ja aihetta:

Hebr 13:
20 Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen,
21 hän tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen.

 

 

Petri Paavola 2.9.2016

Lähteet:
Raamattu 33/38

Biblia 1776

King James Version 1611
evl2.fi/sanasto/index.php/Yhteinen_pappeus
evl2.fi/sanasto/index.php/Pappi
evl.fi/arkkipiispa
evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/A93F0CC0F581CB9FC2256FEA003B3F1C?OpenDocument&lang=FI
evl2.fi/sanasto/index.php/Kirkkoherra
evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/341D38E328F49108C2256FEA003B1588
h-y.fi/368-kappalainen
fi.wikipedia.org/wiki/Seurakuntapastori
hs.fi/kotimaa/a1418523464417

 

 





eXTReMe Tracker