Raamatullinen uskon kasvun opetus

Uskovien keskuudessa on opetusta, joka väheksyy uskossa kasvamista. Väheksyntä tulee ilmi esimerkiksi siten että, opetetaan ettei tarvitse kasvaa uskossa, koska uskovan ihmisen liha on ristiinnaulittu yhdessä Jeesuksen kanssa. Tämän seurauksena sanotaan, että uskovan täytyy vain uskossa omistaa vapaus ja uskoa olevansa kuollut synnille. Edellä oleva opetus ei ole kuitenkaan Raamatun opetus, sillä kukaan uskova ei voi kuolla synneille ilman uskon kasvua. Tutki ja koettele opetukseni Jumalan sanan avulla rukouksen kera.

Nykyään niin sanottu menestysteologinen opetus, joka perustuu väärään opetukseen valtaa alaa seurakunnissa ja uskovien sydämissä. Kirjoituksessani käyn läpi muutamia harhoja, joita menestysteologia opettaa, koska ne taakoittavat ja eksyttävät niiden ihmisten sydämiä, jotka uskovat menestysteologian vääriä opetuksia.

Uskon kasvu on Jumalan vaikutus

Fil 2:13 sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.

Ef 1:
17 anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan
18 ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään
19 ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme-sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan,

2 Tess 1:3 Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä,

Raamattu opettaa selkeästi uskossa kasvamisesta, joka on Jumalan vaikuttamaa Herran Jeesuksen opetuslapsen sydämessä.

Uskossa kasvaminen ei tietenkään automaattisesti vapauta ihmistä synnistä ja syntitavoista, koska synnin voittamista ja synnille kuolemista tulee edeltää ymmärrys olevansa kiinni tai riippuvainen jostakin synnistä. Sen jälkeen kun ymmärtää mistä synnistä tulisi vapautua, niin siitä tulee tehdä parannus.

Parannus

Ilm 2:5 Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta (metanoeo).

Parannus sana on kreikaksi metanoeo, joka tarkoittaa katumusta, mielenmuutosta ja alkaa ajattelemaan uudella tavalla. Kun Jumala kasvattaa Herran Jeesuksen opetuslasta, niin Jumala johdattaa hänet kohtaamaan niitä syntitapoja ja tottumuksia, joiden vallassa hän on.

Kun Jumala on näyttänyt meille missä kohden tulisi tehdä parannusta synnistä, niin ensimmäinen asia on sydämessä tapahtuva katumus, koska ilman katumusta uskovalle ei tule edes halua tehdä parannusta. Katumus on sen merkki, että haluamme tehdä parannusta. Parannusta ei voi tehdä omassa voimassa, sillä Jumala antaa uskovalle voiman tehdä parannusta.

Parannuksen tekemisessä on muutama tärkeä asia, joka tulee ymmärtää, että voi tehdä parannusta ja onnistua vapautumaan synneistä, jotka sydäntä taakoittavat ja orjuuttavat.

Et voi tehdä itse omassa voimassa parannusta, siksi Jumala on antanut sinulle Pyhän Hengen voiman, että kykenet tekemään parannusta. Pyhän Hengen kautta Jumala vaikuttaa sinussa tahtomista ja tekemistä sekä vaikuttaa sinun sydämessäsi halua luopua synnistä ja elää Jumalan tahdon mukaisesti.

Jumala ei kuitenkaan tee parannusta sinun puolestasi, vaan auttaa sinua, että sinä kykenet tekemään parannuksen. Kun Jumala vaikuttaa sinussa tahtomista ja tekemistä Pyhässä Hengessä, niin sinun tulee vastaanottaa Jumalan vaikuttama vaikutus ja tehdä parannus, silloin kun Jumala johdattaa sinut parannuksen paikalle.

Otan esimerkin hyvin yleisestä synnistä uskovien keskuudessa, joka on kateus. Kun Jumala paljastaa sinulle sydämessäsi olevan kateuden, niin Hän Pyhän Hengen kautta alkaa vaikuttamaan sinussa tahtomista ja tekemistä, että vapautuisit kateellisuudesta. Kun tulet sille paikalle, että hylkäät kateellisuuden, niin se on Pyhän Hengen vaikuttama työ sinussa.

Lihan kuolema

Room 8:
12 Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme.
13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.

1 Piet 4:
1 ¶ Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli-sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä-
2 ettette enää eläisi tätä lihassa vielä elettävää aikaa ihmisten himojen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan.

Kateutta et voi hylätä omassa voimassasi, vaan ainoastaan Pyhän Hengen voiman kautta. Kun sinulle näytetään sydämessä oleva kateus, niin Jumala antaa sinulle voimaa kuolla pois kateuden synnistä. Raamattu opettaa, että kun uskova ihminen kärsii lihassa, niin sen kautta hän lakkaa tekemästä syntiä.

Lihassa kärsimisen kautta tapahtuu lihalle kuoleminen. Lihalle kuoleminen tarkoittaa ettei uskova elä synnin halujen mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan. Pyhä Henki vaikuttaa siten että uskova tulee tietoiseksi synnistä, josta tulee tehdä parannus. Kun Pyhä Henki paljastaa kateuden synnin ja uskova ymmärtää, että hän ei saa olla kateellinen, niin uskova ihminen kärsii lihassa, koska hänen lihansa haluaisi tehdä syntiä ja olla kateellinen, mutta Pyhä Henki osoittaa kateuden olevan syntiä, jota ei saisi tehdä.

Kun uskovan ihmisen sydämessä alkaa tapahtua lihan kuoleman prosessi, niin se alkaa ymmärryksenä, että tästä synnistä on tehtävä parannus, joka johtaa lihassa kärsimiseen, koska liha haluaisi tehdä syntiä, jota uskova ei kuitenkaan saisi tehdä.

Lihassa kärsimistä voi myös kuvata käsitteellä kipuilu, jonka seurauksena ihmisen sydämeen tulee terve kiputila synnin tähden. Otan tähän kohtaan asiaa selventävän esimerkin. Kun ihmisen iholle on syntynyt haava, jossa on likaa ja bakteereita jne. niin sen seurauksena haavaan voidellaan puhdistusainetta, joka kirvelee, mutta johtaa lopulta haavan parantumiseen.

Pyhän Hengen synnyttämä ja vaikuttama lihan kärsimys on siis tervettä kipua, joka tulee johtamaan synnistä vapautumiseen. Lihan kärsimys johtaa uskovan siihen tilaan, jossa hän Pyhän Hengen voiman avulla kykenee kuolemaan synnille, eli pääsemään eroon synnistä. Silloin kun ihminen ei ole enää kateellinen toisille ihmisille, niin hän on kuollut kateuden synnille. Kateuden synti voi myös nostaa uudestaan päätään ja silloin on uudestaan tehtävä parannus ja kuoltava lihalle, eli kateuden synnille.

Herran Jeesuksen ristinkuolemassa on myös voimallinen opetus lihan kuolemisesta, joka johtaa ylösnousemusvoimaan. Kun Herra Jeesus roikkui ristillä, niin Hän tunsi lihassaan suunnatonta kipua ja kärsimystä, mutta kun Hän kuoli niin Hän ylösnousemuksen voimassa nousi ylös kuolleista Isän Jumalan oikealle puolelle.

Kun Herran Jeesuksen opetuslapsi kuolee synnin himoille ja haluille, niin se vapauttaa hänet elämään Pyhässä Hengessä Jumalan tahdon mukaisesti. Kun uskova Jumalan armosta ja avulla kuolee kateuden synnille, niin sen jälkeen hän elää Pyhässä Hengessä Jumalan tahdon mukaisesti lähimmäisiään rakastaen, ei enää kadehtien, vaan iloiten siitä hyvästä, mitä Jumala on tehnyt lähimmäisen elämässä tai mitä hyvää Jumala on antanut lähimmäiselleen. Näin Herran Jeesuksen opetuslapsi on tehnyt mielenmuutoksen ja ajattelee ja toimii uudella Jumalan tahdon mukaisella tavalla. Näin on tapahtunut koko parannuksenteon prosessi, johtaen lihan kuoleman kautta Jumalan tahdon mukaiseen elämään.

Yksi suurin ongelma uskovien synnissä elämiselle on väärä opetus, joka ei johdata uskovaa parannuksen paikalle, jossa lihan tulee kuolla synnille. Parannuksen tekeminen ja lihan kuolemisen prosessi kuuluvat yhteen, sillä ilman tarvetta parannukseen, kukaan ei voi kuolla oman lihansa synnin haluille ja himoille, eikä ilman lihan kuolemista voi tehdä parannusta. Tämän opetuksen laiminlyönti on etupäässä seurakunnan opettajien vastuulla ja jos tätä opetusta laiminlyödään, niin synnin pistokkaat saavat yhä enemmän tilaa kasvaa Jumalan seurakunnassa.

Jokaisen uskovan tulee tietenkin valvoa tilaansa, mutta seurakunnan opettajilla on suuri vastuu Jumalan edessä siitä mitä he opettavat. Jos tätä opetusta on laiminlyöty, niin siitä tulee tehdä parannus ja alkaa opettamaan parannuksesta ja lihan kuolemisesta Raamatun opettamalla tavalla.

Joh 8:
31 ¶ Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;
32 ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".

Raamattu opettaa, että uskomalla Herraan Jeesukseen pysyen (eläen totuuden mukaan) Jumalan sanassa uskovat ihmiset tulevat tuntemaan totuuden ja totuus tekee heidät vapaaksi. Pelkkä totuus ei tee vapaaksi, sillä eläminen totuuden mukaisesti vapauttaa ihmisen synnin siteistä. Totuudessa eläminen johdattaa uskovan tekemään parannusta ja kuolemaan lihalle, eli synneille.

Tärkeitä huomioita

Muistathan sen, että Jumalan armosta ja Hänen auttamanaan kykenet voittamaan syntejä, joista Herra kehottaa sinua tekemään parannusta.

Yleisimpiä syitä miksi uskova ei vapaudu syntitavoistaan ja tottumuksistaan on se, että uskova ei haluaisi kärsiä lihassa ja kuolla synnille. Katumuksen puute on myös hyvin yleinen syy, miksi uskova ei vapaudu synneistä. Jos et kadu syntiä, niin et edes halua tehdä parannusta synnistä tai sitten katumattomuus on osoitus siitä, että uskova uskottelee itselleen ettei asia ole edes syntiä, joka kuitenkin on selvä synti.

On tärkeä nähdä ja ymmärtää parannuksen tekemisen olevan prosessi, joka voi kestää vähän aikaa tai pidemmän ajan ennen kuin ihminen vapautuu synnistä. Hyvin yleinen väärä suhtautuminen parannuksen tekemiseen on, että sen täytyisi aina tapahtua salamannopeasti, eli heti sillä samalla sekunnilla kun tarve parannuksenteolle on osoitettu sydämelle. Raamattu opettaa parannuksenteon olevan myös joissakin tapauksissa ajallinen prosessi:

Ilm 2:21 Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.

Rev 2:21 and I gave time to her that she might repent of her fornication. and she did not repent. (J.P.Green Literal translation - LIT)

Greenin käännös kääntää jakeen oikein alkutekstin mukaisesti. Jumala antoi Iisebelille aikaa tehdä parannuksen haureudestaan. Tässä ei tietenkään ole kyse siitä, että parannusta voisi tehdä kymmeniä vuosia, mutta Raamatullinen totuus on, että monessa kohtaa uskovan elämässä tapahtuva parannuksenteko synnistä on prosessi, joka vie oman aikansa. Koska Jumala antaa ihmiselle aikaa tehdä parannusta, niin silloin myös uskovien on annettava aikaa toiselle uskovalle tehdä parannusta synnistä, jonka Jumala on hänelle osoittanut.

Sellainen asenne on kuitenkin väärä, että kun Jumala on osoittanut synnin josta tulee tehdä parannus, niin uskova puolustautuu vedoten uskon kasvuun tai että tulee antaa aikaa tehdä parannus, vaikka uskova ei edes halua tehdä parannusta. Tällaisessa tapauksessa on kyse Raamatun sanan opetuksen vääristämisestä ja synnin suosimisesta omassa elämässään.

Silloin kun uskova ojentautuu parannuksenteon prosessiin, niin se tähtää koko ajan synnistä vapautumiseen sekä Jumalan tahdon mukaiseen elämään, jonka seurauksena ihminen ei puolustele omaa syntiään, ei vertaile sitä muiden synteihin, vaan Pyhän Hengen voimasta Jumalan sanan totuuden mukaisesti aktiivisesti ojentautuu prosessiin, joka johtaa synnistä vapautumiseen.

On tietenkin myös asioita eli syntejä, joissa voi ojentautua heti, mutta sekin tulee muistaa, että joidenkin syntiasioiden kohdalla vapautuminen on prosessi, jolla on oma aikansa.

Näkökulma synnistä vapautumiseen

Joissakin tilanteissa uskovalla ei ole edes halua tehdä parannusta, vaikka hän tietää toimivansa väärin tai tekevänsä syntiä. Joissakin edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa käy kuitenkin niin, että ihan kuin yhtäkkiä uskova vapautuukin siitä synnistä, josta hän ei halunnut tehdä parannusta. Tämä hämmentää monia uskovia ja voi myös tuoda vääriä paineita ja syytöksiä uskovien sydämiin, jotka kipuilevat jotakin syntiä vastaan, haluten siitä eroon, ollen kuitenkin sen orjina.

Kun uskova on tullut siihen tilanteeseen, että hän ei edes halua tehdä parannusta synnistä, mutta kuitenkin vapautuu siitä, niin on kyse Jumalan vaikuttamasta prosessista, jota käyn seuraavaksi läpi.

Kun uskovalle valkenee, ettei hän edes halua eroon jostakin synnistä, niin Roomalaiskirjeen opetus valaisee tätä hyvin ja osuvasti:

Room 7:
18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.

Silloin kun uskova ei tahdo luopua jostakin tietystä synnistä, niin se johtuu että hän ymmärtää ja tajuaa, että hänellä ei ole voimaa luopua tästä synnistä. Kyllä uskova syvällä sydämessään tahtoisi tehdä Jumalan tahtoa, mutta koska hänellä ei ole voimaa luopua synnistä, eikä hän ole vielä oppinut Jumalan avulla voittamaan syntiä, niin hän turhautuu ja kokee ettei hänellä ole edes halua luopua synnistä.

Tässä on tapahtunut kuitenkin erään tärkeän asian ymmärtäminen, joka on se ettei kenenkään uskovan omassa lihassa ole voimaa voittaa syntejä. Jotta synnistä voi vapautua, niin tulee ymmärtää ettei se voi tapahtua ihmisen omasta voimasta, vaan Jumalan avulla.

Kun uskova on siinä tilassa, että hän tajuaa ettei hänellä ole voimaa luopua synnistä tai hän ei ole kasvanut uskossaan ja vahvistunut luopumaan synnistä, niin hän saattaa turhautua ja kokea ettei hän edes halua luopua synnistä. Tämän seurauksena hän usein saattaa ajatella, että vapauttakoon Herra minut sitten kun sen aika on.

Tällä ajatuksella vapauttakoon Herra minut sitten kun sen aika on uskova lähtee mukaan kasvuprosessiin, joka johtaa hänet vapautumiseen. Hän hyväksyy ettei hänellä ole voimaa ja vain Jumala voi Hänet vapauttaa. Kun hän on tämän hyväksynyt sydämessään, niin Jumala aloittaa synnistä vapauttamisen prosessin.

Joissakin tilanteissa tulee ensin tehdä parannusta jostakin muusta asiasta tai kasvaa uskossa, että voi tehdä parannuksen toisesta asiasta. Tuon tähän kohtaa asiaa selventävän esimerkin. Jos talossa on savupiippu rikki sekä katolle johtavat tikapuut rikki, niin vaikka kuinka haluaisit saada savupiipun kuntoon, niin se ei onnistu ennen kuin korjaat katolle johtavat tikapuut.

Uskova saattaa yrittää vapautua asioista ja synneistä väärässä järjestyksessä, joka ei tietenkään johda mihinkään. Kun jättää asian Herralle, niin voi keskittyä asioihin oikeassa tärkeysjärjestyksessä ja kun tikapuut on saatu kuntoon, niin savupiippukin korjaantuu. Samalla tavalla on uskon asioiden laita.

Tarkoitukseni on sanoa, että joskus voi näyttää siltä, että joku vain vapautuu ihan kuin yhtäkkiä, vaikka hänellä ei edes ole halua vapautua. Mutta totuus on se, että siellä syvässä sydämessä on halu hyvään, mutta lihassa ei ole siihen voimaa ja kun tämän ymmärtää ja antaa Jumalan vapauttaa, niin Hän johdattaa meidät vapautumaan synneistä.

Jumala ei vapauta ketään vastentahtoisesti mistään synnistä, vaan ihmisen tulee haluta vapautua siitä ja sellaisenkin ihmisen sydämessä on toivo vapautumisesta, joka sanoo ettei halua vapautua jostakin synnistä. Toivo ihmisen sydämessä on Jumalan työtä, joka viestittää ihmiselle siitä mitä Jumala voi tehdä ihmisen elämässä, vaikka ihminen kokisi että tästä ei tule yhtään mitään.

Silloin kun sinulla ei ole jotakin ja sinä toivot sen saavasi, niin jonakin päivänä voit sen saada. Uskova ihminen, joka kamppailee syntiä vastaan häviten sille yhä uudestaan, mutta tarttuessaan sydämessään toivoon, siitä että Jumala voi auttaa minua, niin se johtaa uskoon ja toiveen toteutumiseen.

Jos et toivo voivasi muuttua taistellessasi ylivoimaista syntiä vastaan, niin et pääse vapaaksi sinua piinaavasta synnistä. Toivo kannattelee sinua ja antaa sinulle voimia odottaa vapautuksen päivää.

1 Kor 13:
11 Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.
12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
13 Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Voit kokea ettet halua tehdä parannusta ja luopua synnistä, mutta jos tiedät synnin olevan väärin, niin voit toivoa, että Jumala auttaa sinua. Toivon seurauksena Jumala auttaa ja antaa sinulle halun vapautua synneistä ja niin saat kokea vapautuksen siitä synnistä, joka oli sinun ylivoimainen vastustajasi. Jos sinulla ei ole edes toivoa, niin Jumala haluaa antaa sinulle toivoa, mutta jos hylkäät toivon, niin et voi vapautua synnistä, joka sinua vaivaa. Jos kuitenkin päätät vastaanottaa toivon kaipauksen sydämeesi, niin Jumala vapauttaa sinut siitä synnin vankilasta, jossa olet.

 

Kirjoitus on kokonaisuudessaan sivullani: Näkökulmia uskossa kasvamisesta




Petri Paavola

Lähteet:
33/38 Raamattu
Biblia 1776
King James version 1611

 

 

 

 





eXTReMe Tracker