Rukous Raamatun sanan valossa

 

 

Raamattu opettaa, että Uuden liiton kansan (Herran Jeesuksen opetuslapset) tulee rukoilla Isä Jumalaa Herran Jeesuksen nimessä. Rukouksen alueella on muutamia ongelmia uskovien keskuudessa, joista kirjoitan tässä kirjoituksessa. Aion käsitellä tässä kirjoituksessa rukousta Raamatun sanan valossa sekä sitä mitä Raamattu opettaa rukoilemisesta. Tutki ja koettele tämä opetus Jumalan sanalla.

Isä meidän rukous

Matt 6:
9 ¶ Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi;
10 tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa;
11 anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme;
12 ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;
13 äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, <sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.


Luuk 11:
2 Niin hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; (tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa;)
3 anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme;
4 ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; (vaan päästä meidät pahasta)."

Isä meidän rukouksessa sanotaan, että tulisi rukoilla meidän Isää (Jumalaa). Joku voi ajatella, että voiko rukoilla pelkästään Isää ilman Jeesuksen nimeä. Raamattu antaa tähän vastauksen:

Kol 3:17 Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

Raamatun opetus on, että kaikki mikä tehdään sanalla tai työllä, tehkää se Herran Jeesuksen nimessä ja kautta Isälle. Totta kai jos joku rukoilee pelkästään Isää, niin Jumala kuulee rukouksen, mutta Hän haluaa ohjata ja johdattaa jokaisen uskovan uskon kasvun kautta rukoilemaan Isää Herran Jeesuksen nimessä. Seuraavaksi käsittelen Isä meidän rukouksessa olevia pääkohtia, joita Herra Jeesus opetti kuuluvan rukoukseen.

Ei ole vain tärkeää tietää missä nimessä rukoillaan, vaan todella tärkeää on tietää miten rukoillaan Jumalaa.

Ennen Isä meidän rukousta Herra Jeesus sanoi:

Ja kun rukoilette, niin älkää tyhjiä hokeko niinkuin pakanat, jotka luulevat, että heitä heidän monisanaisuutensa tähden kuullaan. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan; sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan.

Rukous ei saisi olla tyhjän hokemista, eikä sanataituruutta, vaan sydämestä lähtevä Jumalan lapsen rukous Isälle Herran Jeesuksen nimessä. Jumala tietää mitä me tarvitsemme ennen kuin anomme Häneltä, mutta silti saamme anoa ja rukoilla Jumalaa.

En usko, että Isä meidän rukous on annettu kuin kaavaksi, jonka mukaan aina tulee rukoilla sanatarkasti, vaan Isä meidän rukous osoittaa asioita, jotka ovat tärkeitä kun rukouksia tuodaan Jumalalle. Mutta totta kai myös Isä meidän rukousta voidaan rukoilla sanasta sanaan, kunhan muistaa sen, että Jumalaa voi rukoilla myös muissa asioissa, joista Isä meidän rukous ei mainitse.

Kun rukoilemme Isää Herran Jeesuksen nimessä, niin sen tulisi sisältää seuraavia asioita.

Jumala on taivaissa

Kun rukoilemme Jumalaa, niin meidän tulee aina muistaa, että Jumala on Jumala, joka on taivaissa. Jumala ei ole tämän maailman luotu asia, vaan Kaikkivaltias Jumala, joka on taivaissa, joka on itse Luoja Jumala. Rukouksemme kohdistuvat Kaikkivaltiaalle Jumalalle.

Herran nimi on pyhitetty

Kun rukoilemme Jumalaa, niin meidän tulee muistaa, että Jumala on Pyhä Jumala, jonka nimi (Jumala itse) tulee pitää Pyhänä ja pyhitettynä. Alkukielessä pyhitetty sana on hagiadzo, joka tarkoittaa pyhittää, olla pyhä.

Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulee pitää Jumalaa Pyhänä sekä pyhittää sydämemme Häntä palvelemaan. Kun rukoilemme meidän tulisi rukoilla Pyhää Jumalaa pyhitetyllä sydämellä. Tämä tapahtuu itse kunkin kohdalla sen kasvunmäärän mukaan mihin itse kukin on saanut kasvaa Jumalan armosta.

Tulkoon Sinun valtakuntasi

Jumalaa rukoilevan ihmisen sydämessä olisi hyvä olla kaipuu Jumalan valtakunnasta, että pääsisimme Jumalan valtakunnan vaikutuspiiriin. Saamme elää jo nyt täällä maan päällä Jumalan valtakunnan lakien ja opetusten mukaan, mutta lopullinen Jumalan valtakunnan täyttymys on Uudessa Jerusalemissa, joka on uskovan ihmisen lopullinen asuinpaikka.

Tapahtukoon Sinun tahtosi

Kun rukoilemme Jumalaa, niin meidän tulisi ymmärtää, että kaikkein tärkeintä on Jumalan tahdon tapahtuminen. Meillä voi olla toiveita ja haaveita, mutta silti meidän tulisi tyytyä Jumalaan tahtoon. Siksi aina kun rukoilemme, niin meidän tulee laittaa Jumalan tahto ja Jumalan tahdon tapahtuminen etusijalle. Tämä tarkoittaa sitä että meidän oma tahtomme ei saa olla etusijalla, vaan Jumalan tahto. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän tulisi kasvaa ja alistaa oma tahtomme Jumalan tahdon alle. Kun rukoilemme tapahtukoon sinun tahtosi, niin se tarkoittaa, että tapahtukoon Jumalan tahto niin maan päällä kuin taivaissa.

Jumalan tahto on, että me rakastamme Jumalaa, koska Hän on ensin rakastanut meitä. Koska rakastamme Jumalaa, niin silloin rakastamme myös lähimmäisiämme. Jumalan tahto, että koska Häntä rakastamme, niin haluamme myös elää Hänen sanansa opetuksien mukaan. Näin Jumalan tahto varmasti tapahtuu, jos rakastamme Jumalaa kuten on edellä kuvattu. Jumalan rakastaminen on myös prosessi, jossa saamme kasvaa koko ajan enemmän rakastamaan Jumalaan.

Jokapäiväinen leipä

Jumala on luvannut pitää meistä huolen, siksi Isä meidän rukouksessa sanotaan; anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Jumala haluaa muistuttaa meitä, että Hän pitää meistä huolta ja antaa meille jokapäiväisen leipämme, eli ruuan. Saamme Häneltä niin hengellisen kuin maallisen jokapäiväisen ruokamme.

Anna meille meidän syntimme anteeksi

Kun rukoilemme niin Jumala haluaa muistuttaa, että Hän antaa meille syntimme anteeksi. Samoin kun ja jos olemme tehneet syntiä, niin meidän tulee tehdä parannus ja rukoilla Jumalaa ja Hän antaa katuvalle synnit anteeksi.

Tässä kohden on myös se puoli, että meidän tulisi antaa anteeksi niille, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan. Isä meidän rukous painottaa myös että kun rukoilemme Jumalaa, niin meillä tulisi olla anteeksiantava mieli lähimmäisiämme kohtaan.

Älä saata kiusaukseen, vaan päästä pahasta

Isä meidän rukous haluaa opettaa meitä, että kun rukoilemme Jumalaa, niin meillä tulisi olla halu ettemme tekisi syntiä ja että Jumala paljastaisi meille pahan kavalat juonet ja vaarat joiden kautta voi joutua syntiä tekemään. Jumala haluaa ettemme rikkoisi itseämme ja lähimmäisiämme synneillä, siksi Hän haluaa, että tuomme rukouksessa Hänen eteensä sen ettemme haluaisi elää synnissä emmekä tehdä syntiä.

Kukaan uskova ei ole täydellinen, eikä tule tässä ajassa täydelliseksi, siksi Jumala haluaa että rukouksessa ymmärrämme oman pienuutemme ja rukouksessa turvaudumme luottamaan Hänen apuunsa ja voimaansa.

Sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti

Uskova ihminen, joka kunnioittaa Jumalaa menestyy, eli oppii elämään Jumalan tahdon mukaan ja panemaan pois elämästään Jumalan tahdon vastaisia asioita. Siksi on hyvä, että rukouksessa muistamme ja ymmärrämme, että Jumalan on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti.

Isä meidän rukouksen keskipiste

Isä meidän rukouksen keskipiste on Jumalassa ja Hänen valtasuuruudessaan. Isä meidän rukous opettaa meitä Jumala keskeisyyteen, eli katsomaan, ylistämään, kirkastamaan sekä luottamaan Jumalaan ja näkemään, että Hän on Kaikkivaltias, joka voi auttaa meitä.

Kun tarkastelemme Isä meidän rukousta, niin se ei keskity meidän ongelmiin, vaan Jumalaan joka voi ratkaista meidän ongelmat. Kun omaamme tällaisen näkökyvyn, niin silloin ongelmat ratkeavat, koska emme ole keskittyneet pyörimään ongelmiemme keskellä, vaan tulemme kohtaamaan rukouksessa Jumalaa, joka Kaikkivaltiaana auttaa meitä meidän ongelmissamme.

Isä meidän rukouksen ydinopetus on se, että keskittyisimme Jumalan hyvyyteen, armoon, rakkauteen ja totuuteen, koska silloin pääsemme eteenpäin uskontiellä. Jos keskitymme ja pyörimme vain ongelmiemme keskellä, emme pääse eteenpäin uskontiellä, vaan huolet ja ongelmat kaatavat meidät sekä vaurioittavat meitä.

Tähän täytyy tuoda taas eräs hyvin tärkeä näkökulma. Kukaan uskova ei heti pysty luottamaan Jumalaan ja Hänen huolenpitoonsa, vaan kipuilee ja huolehtii ja kamppailee oman elämän ongelmien ja asioiden kanssa. Terveen uskon kasvun kautta opimme kuitenkin koko ajan enemmän luottamaan Jumalaan ja Hänen hyvään huolenpitoonsa.

Ongelmia ja huolia saa tietenkin tuoda rukouksessa Jumalalle, mutta terveen kasvun kautta opimme suhtautumaan niihin oikealla tavalla. Uskovan uskonelämän alussa huolet ja ongelmat ahdistavat meitä ja ne koittavat kaataa meidät ja järkyttää meitä. Mutta terveen kasvun kautta opimme tuomaan huolet ja ongelmat Jumalalle siten, että kiitoksen kautta tuomme ne Herralle luottaen, että Hän auttaa ja tapahtukoon Hänen hyvä tahtonsa. Terve kasvu ei poista tiettyjä huolia ja ongelmia, joita kohtaamme elämässämme, mutta terve uskon kasvu auttaa suhtautumaan niihin, niin etteivät ne järkytä ja kaada meidän maailmaamme, vaan voimme tuoda ne kiitoksen kanssa Jumalalle, että Hän auttaa ja Hänen hyvä tahtonsa tapahtukoon.

Anteeksiantamattomuus

Mark 11:25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."
33/38 käännöksestä puuttuu jae 26, joka on Bibliassa alkutekstin mukaisesti näin:
26 Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne.

Jos meillä on sydämellä anteeksiantamattomuutta, niin Jumala ei kuule rukouksiamme eikä anna anteeksi meidän syntejämme. Liian moni uskova elää anteeksiantamattomuudessa lähimmäisiänsä tai jopa itseään kohtaan. Anteeksiantamattomuus estää rukouksen kuulemisen sekä koko uskon elämän kasvun. On tärkeätä antaa anteeksi, vaikka meillä voi olla todella syvät haavat ja joku on voinut satuttaa meitä todella pahasti. On hyvä muistaa se, että Jumala kykenee auttamaan meitä ja vaikuttaa meissä Pyhän Hengen kautta tahtomista ja tekemistä, eli myös anteeksiantavaa mielenlaatua. Ihmisen liha ei kykene antamaan anteeksi, siksi Jumala on antanut meille Pyhän Henkensä, jossa meillä on myös voima Jumalan armosta antaa anteeksi ja elää anteeksiantamuksessa.

Sitten tuon tähän anteeksiantamisen aiheeseen erään todella tärkeän näkökulman. Uskovan ihmisen anteeksiantaminen ei ole aina heti paikalla tapahtuva asia, vaan se on monissa tapauksissa prosessi, jossa ihminen kypsyy ja kasvaa antamaan anteeksi, eli anteeksiantamus joissakin tapauksissa vie oman aikansa. Anteeksiantamus voi siis olla prosessi, joka tapahtuu ajan kanssa.

Jos joku on anteeksiantamuksen prosessissa, eli sydämessään Jumalan armosta lähestyy anteeksiantamusta, niin missään nimessä emme saa syyllistää häntä tai pakottaa häntä anteeksiantamukseen, vaan olla tukemassa, rohkaisemassa ja auttamassa anteeksiantamukseen. Muistaen sen, että hän on hyväksynyt ottaa askeleita eteenpäin anteeksiantamisen tiellä. Joskus asiat ovat vaikeita sekä kipeitä ja syvät haavat paranevat ajan kanssa. On myös hyvä ymmärtää, että anteeksiantamuksen prosessissa olevan rukoukset Jumala kuulee, sillä kun ihminen lähestyy anteeksiantamusta askel askeleelta, niin totta kai Jumala kuulee häntä.

Anteeksiantamus sydämestä

Matt 18:35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."

Olen huomannut, että kun joku tekee väärin jotakin kohtaan ja kun hänet on opetettu antamaan anteeksi, niin hän antaa anteeksi suunsa kautta sanallisesti, mutta ei sydämessään. Jos et ole antanut sydämestäsi anteeksi ja sanot, että olet antanut anteeksi, niin silloin valehtelet ja teet syntiä. Raamattu opettaa, että anteeksiantamuksen tulee ensin tapahtua sydämessä ennen kuin se voidaan sanoa sanoina. Siksi anteeksiantaminen on usein prosessi, koska se tapahtuu sydämentasolla, ei huulten tasolla.

Oikea ja väärä asenne

Luuk 18:
9 ¶ Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen:
10 "Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani.
11 Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: ‘Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.
12 Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.’
13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: ‘Jumala, ole minulle syntiselle armollinen’.
14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."

Isä meidän rukouksen kautta näimme, että rukoilijalla tulisi olla oikea asenne Jumalan edessä. Väärä asenne Jumalan edessä ei johda mihinkään muuhun kuin synnin tekemiseen.

Fariseuksen ongelma ja synti oli siinä, että hän luotti itseensä, eli omaan lihaansa, eikä Jumalaan. Fariseus omassa ylpeydessään luuli olevansa vanhurskas ja muita parempi, siksi hän ylenkatsoi muita. Fariseus keskittyi itseensä ja kun hän piti itseään muita vanhurskaampana sekä parempana, niin koko ajan toi esille muiden virheitä, eikä huomannut omaa syntiään. Fariseus toi myös esille oman "ansioluettelonsa", jonka kautta hän teki itsestään muita "paremman".

Koska fariseus luotti itseensä ja oli ylpeyden vallassa, eikä palvellut ja luottanut Jumalaan, niin siksi hän ei kyennyt näkemään omaa syntiään. Jos fariseus olisi luottanut Jumalaa ja palvellut Jumalaa totisella sydämellä, niin hän olisi kyennyt näkemään oman syntinsä sekä tekemään siitä parannuksen. Fariseuksen ongelma oli se, että hän toi "ansioluettelonsa" Jumalan eteen ja siten osoitti, että hän oli itsessään hyvä ja Jumalalle kelpaava. Jumalalle kelpaa vain Jumalan armon kautta, ei ihmisen omien "saavutusten" kautta. Siksi fariseus ei edes oikeastaan pyytänyt mitään Jumalalta eikä tarvinnut mitään, vaan esitteli itseään, koska hän oli täynnä omaa syntiänsä ja siksi Jumala ei kuullut häntä. Sairaat tarvitsee Parantajaa ei terveet!

Fariseuksen ongelma oli, että hän ylensi itsensä, siksi Jumala ei kuullut häntä, vaan alensi hänet. Fariseuksen asenne ja toiminta sekä rukouselämä ei nouse Jumalan kasvojen eteen, eikä Jumala kuule tällaisten ihmisten rukouksia.

Publikaani oli taaempana kuin fariseus, joka oli asettautunut etualalle. Publikaani ei pitänyt itsestään meteliä. Publikaani ei edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: ‘Jumala, ole minulle syntiselle armollinen’. Publikaani ymmärsi olevansa syntinen, joka tarvitsee Jumalan armoa, koska hän ei ilman Jumalan armoa kykene elämään ja palvelemaan Jumalaa. Hän tarvitsi Jumalan armoa. Jumala näki publikaanin vanhurskaana, koska hän näki oman syntisyytensä ja ymmärsi tarvitsevansa Jumalan armoa, sillä Jumalan armo tuo ihmisen elämään vanhurskauden.

Jos me ymmärrämme ettei meidän lihassamme ole mitään hyvää ja että me tarvitsemme Jumalan armoa, niin Jumala kuulee meidän rukouksemme. Pieni, heikko ja avuton tarvitsee Jumalan armoa ja Jumala kuulee vain sellaisten ihmisten rukoukset, jotka oikeasti tarvitsevat Jumalan apua ja ovat sitä valmiit vastaanottamaan. Jumalan armo nostaa, kaunistaa ja ylentää sen joka ei luota omaan voimaansa, vaan Jumalan armoon. Vaikka uskova kasvaisi kuinka paljon Herrassa Jeesuksessa, niin silti tarvitsemme joka päivä elämämme loppuun asti Jumalan armoa ja siksi Hän kuulee meitä ja auttaa meitä.

Jumalan tahdon mukainen rukous

Joh 14:13 ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.

Joh 14:14 Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.

1 Joh 3:22 ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista.

1 Joh 5:14 Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä.

Olen huomannut, että jotkut uskovat on opetettu uskomaan, että he saavat kaiken minkä rukouksessa vievät Jumalalle, jos heillä on vain tarpeeksi uskoa. Tällaista opetusta tuetaan esim. jakeiden kautta, jossa sanotaan: mitä hyvänsä anotte minun nimessäni sen minä teen.

Edellä oleva opetus on epäraamatullista ja väärää. Jumalan sanan opetus ei perustu yhden tai muutamien jakeiden varaan, vaan koko Raamatun sanan kokonaisopetukseen. Kun tutkimme tätä asiaa koko Raamatun sanan valossa, niin ymmärrämme oikein sen mitä Raamattu asiasta opettaa.

Jaak 4:3 Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.

Tämä jae osoittaa meille erään tärkeän asian. Jos rukoilemme ja pyydämme asioita kelvottomasti esimerkiksi sellaisia asioita, jotka tukevat syntiä, niin Jumala ei kuule rukouksiamme. Jumala ei siis kuule kaikkia rukouksiamme, vaan vain ne rukoukset, jotka ovat Jumalan tahdon mukaisia.

Raamattu opettaa, että kun rukous tai pyyntö on Jumalan tahdon mukainen, niin Jumala kuulee meitä ja rukous tai pyyntö tulee ajallaan toteutumaan. Kaikki rukoukset eivät toteudu, vaikka kuinka niitä rukoilisimme, vaan vain sellaiset rukoukset toteutuvat, jotka ovat Jumalan tahdon mukaisia. Kun kasvamme uskossa Jumalan tahdon mukaisesti, niin samoin myös rukouselämä alkaa ojentautumaan Jumalan tahdon mukaiseksi.

Rukoile Hengessä ja totuudessa

Joh 4:
23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
24 Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."

Herra Jeesus opetti, että Jumalaa tulee rukoilla Hengessä ja totuudessa, sillä sen kaltaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Hengessä rukoileminen tarkoittaa sitä, että kun rukoillaan Hengessä, silloin rukoillaan Jumalan tahdossa Pyhän Hengen kautta, koska Jumala on Henki. Totuudessa rukoileminen tarkoittaa sitä, että kun olemme Pyhässä Hengessä, niin meidän tulee rukoilla totuuden mukaisesti ja pysyä totuudessa.

Liian usein kuulen uskovien keskuudessa katkeruuden vallassa olevan uskovan rukouksen, jolla on syyte sydämessä lähimmäistä kohtaan. katkeruuden vallassa oleva rukoilee väärässä hengessä, ei totuudessa. Tällainen katkera ihminen purkaa omaa katkeruuttansa ja sen kautta rukoilee katkeruuden kohteellensa ikään kuin "Jumalan äänenä" tuomion sanaa, kehotusta parannukseen tai jotakin muuta negatiivista asiaa. Tällainen toiminta ei ole rukoilemista Hengessä ja totuudessa, vaan vääryydessä, vilpissä sekä synnin alla rukoilemista.

Hebr 12:15 ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä," ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,

Katkera ihminen joka julkisesti rukoilee katkeruuden hengessä kylvää synnin saastaa muiden sydämille yrittäen saastuttaa muiden sydämet. Jumala ei kuule katkeran ihmisen rukouksia, vaan ne koituvat katkeroituneen rukoilijan tuomioksi, ellei hän tee asiassa parannusta. Älä kuuntele äläkä usko katkeran ihmisen rukouksia, sillä siten varjelet sydämesi puhtaana.

Joh 15:16 Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.

Silloin kun kannamme pysyvää hedelmää, eli opimme koko ajan syvällisemmin elämään Jumalan tahdon mukaista elämää Pyhässä Hengessä, niin Jumala kuulee rukouksiamme, koska silloin rukoilemme Jumalan tahdon mukaan. Silloin kun olemme oppineet etsimään ja elämään Jumalan tahdossa, niin silloin rukouksessa etsimme Jumalan tahtoa ja Hän kuulee meitä. Silloin kun olemme oppineet etsimään ja elämään Jumalan tahdossa, niin emme edes halua anoa tai pyytää sellaista mikä on vastoin Jumalan tahtoa, siksi Hän kuulee meitä.

Rukoukset estyvät

Snl 28: 9 Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.

Jos niskuroimme Jumalan sanan opetusta vastaan, niin Jumala ei kuule rukouksiamme. Tämä tarkoittaa sellaista niskurointia, jossa ihminen ei usko ollenkaan Jumalan sanaa. Ymmärrän tämän myös tarkoittavan sellaista, jossa ihminen tietää ja ymmärtää Jumalan sanan opetuksen, mutta hän ei halua toimia sen mukaan.

Yleensä on kysymys ihmispelosta. Jos ihminen on jossakin herätysliikkeessä tai hänellä on läheisiä uskonystäviä, niin hän voi joutua sellaiseen tilanteeseen, jossa hän ei uskalla uskoa siten kuin Raamattu opettaa, koska muut uskovat eri tavalla. Jumala ymmärtää myös ihmispelon ja haluaa auttaa meitä siinä ja auttaa meitä voittamaan ihmispelon. Mutta jos hylkäämme Jumalan avun ja jäämme ihmispelon pauloihin jollakin alueella sen tähden että hylkäämme Jumalan sanan totuuden muiden ihmisten tähden, niin sen seurauksena on särö rukouselämään. Tämä ei tarkoita sitä että tällaisessa tapauksessa Jumala ei enää kuule ollenkaan rukouksiamme, vaan sitä, että ne rukoukset, jotka käsittelevät hylättyä opetusaihetta eivät nouse Jumalan kuuloon, koska niskuroit Häntä vastaan sillä alueella.

1 Pie 3:7 Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.

Raamattu opettaa, että lähimmäisen kunnioituksen puute voi estää myös rukousten kuulemisen. Jos avioliitossa jompikumpi mies tai vaimo ei kunnioita puolisoaan, niin hänen rukouksensa estyvät, eli Jumala ei kuule niitä. Jumalan tahto on, että aviopuolisot kunnioittavat toisiaan ja jos he niin tekevät, niin heidän rukouselämä on myös kunnossa ja Jumala kuulee heidän rukouksensa.

Ps 66:
16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.
17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.
18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.
19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.

Jos ihmisen sydämellä on vääryys, niin Herra ei kuule häntä. Vääryys tarkoittaa elämän asennetta, ei yksittäistä lankeamista vääryyteen. Jos lankeamme vääryyteen, niin siitä pitää tehdä parannus. Mutta jos sydämessämme elämme vääryydessä, niin Jumala ei kuule rukouksiamme.

Jos sinulla on esimerkiksi väärä asenne jotakin lähimmäistäsi kohtaan, niin se on vääryyttä, joka estää rukousten kuulemisen. Kun annamme Jumalan ottaa pois vääryyden sydämestä ja panemme sen pois, niin Jumala kuulee rukouksemme.

Rukous Isälle Herran Jeesuksen nimessä

Joh 16:23 Ja sinä päivänä te ette minulta mitään kysy. Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava minun nimessäni.

Apt 4:
29 Ja nyt, Herra, katso heidän uhkauksiansa ja anna palvelijaisi kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi;
30 ja ojenna kätesi, niin että sairaat parantuvat ja tunnustekoja ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta."
31 Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.

Raamattu ja Herra Jeesus opettaa, että kun rukoilemme, niin meidän tulisi rukoilla Isä Jumalaa Herran Jeesuksen nimen kautta. Herran Jeesuksen opetuslapset uskovat ja palvelevat Jumalaa, Isäämme joka on taivaissa. Herra Jeesus on meidän Pelastajamme ja Lunastaja, jonka Isä lähetti. Sen tähden Raamattu opettaa, että rukouksen tulee kohdistua Isälle Herran Jeesuksen nimessä.

Jos joku uskova rukoilee pelkästään käyttäen sanoja Herra, Isä tai Jumala, niin kyllä Jumala kuulee rukoukset. Samoin jos joku rukoilee pelkästään käyttäen sanoja Herra Jeesus, niin kyllä Jumala kuulee rukoukset. Uskon kuitenkin, että Jumala kasvattaa meitä rukoilemaan Isä Jumalaa Herran Jeesuksen nimen kautta, koska Raamattu sen opettaa niin selkeästi.

Kol 3:17 Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

Raamattu opettaa, että uskovan tulisi tehdä kaikki mikä tehdään sanalla ja työllä Isä Jumalalle Herran Jeesuksen nimessä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että rukoilemisen tulisi tapahtua Isälle Herran Jeesuksen nimessä.

Pyhän Hengen rukoilu

Joh 16:
13 Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.
14 Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.
15 Kaikki, mitä Isällä on, on minun; sentähden minä sanoin, että hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.

Raamattu opettaa, että Pyhä Henki kirkastaa Herraa Jeesusta. Pyhä Henki ei koskaan kirkasta itseään, eikä käske Jeesuksen opetuslapsia rukoileman itseään, vaan aina Herraa Jeesusta.

Pyhän Hengen nimessä Jumalaa rukoileminen on väärin ja epäraamatullista. Eräs asia täytyy kuitenkin muistaa, että on uskovia, jotka eivät tiedä että rukoilemisen tulisi tapahtua Jeesuksen nimessä, ei Pyhän Hengen nimessä. Sitten täytyy ymmärtää se, että joitakin uskovia on voitu alusta saakka opettaa väärin rukoilemaan Jumalaa Pyhän Hengen nimessä. On myös syytä ymmärtää, että monet uskovat jotka rukoilevat Jumalaa Pyhän Hengen nimessä ovat vilpittömiä uskovia, mutta väärin opetettuja tässä kohden. On kuitenkin selvää, että tällaisessa tapauksessa Jumala kuulee rukoukset, vaikka ihminen rukoilisi Jumalaa Pyhän Hengen nimen kautta, kun ja jos ihminen on vilpitön ja väärin opetettu, joka ei tiedä tässä asiassa totuutta. Jumala kasvattaa tällaista uskovaa ja tuo hänet sille paikalle, jossa hän ymmärtää, että rukoukset Jumalalle tulee rukoilla Herran Jeesuksen nimessä. Kun hän sen ymmärtää, niin hän lopettaa Jumalan rukoilemisen Pyhän Hengen nimeen.

Tällä alueella voidaan tehdä "oikeaoppisuuden" nimessä paljon vahinkoa, sillä olen kuullut usein ajatuksen, että Jumalalle osoitetut rukoukset Pyhän Hengen nimessä on epäjumalanpalvelemista, jota se myös on monissa tapauksissa. Mutta kun on kyse vilpittömästä uskovasta, joka ei tiedä totuutta ja on opetettu väärin rukoilemaan Jumalaa Pyhän Hengen nimeen. Tällainen ihminen ei kuitenkaan palvele epäjumalaa, vaan Raamatun Jumalaa ja aikanaan tämä vääristymä korjaantuu kun hän oppii ymmärtämään ja saa tietää Raamatun totuuden siitä kenen nimessä tulee rukoilla Jumalaa.

Jos opetamme että kaikissa tapauksissa Jumalaa rukoileminen Pyhän Hengen nimen kautta on epäjumalien palvelemista, niin voi käydä niin että vilpitön ja väärin opetettu uskova tällä alueella saa vaikeasti parantuvat haavat sydämeensä tai jopa parantumattomat haavat. Silloin kun on kyse uskovasta joka uskoo Jumalaan, mutta on väärin opetettu esim. rukoilemaan Jumalaa Pyhän Hengen nimessä, niin kyllä Jumala kuulee hänen rukouksensa, mutta totta kai ohjaa hänet rukoilemaan siten kuin on Jumalan tahto, eli Herran Jeesuksen nimessä rukoilemaan Jumalaa.

Ei kaikissa, mutta monissa piireissä joissa rukoillaan Jumalaa Pyhän Hengen nimen kautta on paljon epäraamatullista opetusta sekä jopa vieraan hengen toimintaa. Tämän olen huomannut kun olen seurannut tiettyjä "hengellisiä" liikkeitä. On kysymys siis vakavasta asiasta, mutta tätä asiaa tulisi kuitenkin pyrkiä opettamaan armollisesti ottaen huomioon sen, että uskovien keskuudessa on monenlaista väärää opetusta koskien Jumalan sanaa, joista eräs on Jumalan rukoileminen Pyhän Hengen nimeen. Armollisuus ymmärtää sen, että todellinen Herran Jeesuksen opetuslapsi voi erehtyä uskomaan väärin, mutta kun hän ymmärtää totuuden, niin silloin hän ojentautuu sen totuuden mukaan.

Totuuden mukaan ojentautumiseen kuuluu aina Raamatun opetuksen koettelu ja tutkiminen. Siksi emme saa omaksua sellaista ylpeää asennetta, joka vaatii ihmisiä heti välittömästi tekemään parannuksen vääristä opetuksista kun me ne kerromme heille. Ihmisen muuttumiseen ja totuudessa kasvamiseen kuuluu kasvu joka tutkii ja koettelee sekä vastaanottaa sen totuuden, jonka Jumala avaa. Jokaisen on myös hyvä ymmärtää, että kukaan meistä ei ole täydellinen. Tämän myös tulisi vaikuttaa meissä armollisuutta ja antaa lähimmäiselle aikaa tutkia ja koetella Jumalan sanan totuutta.

Olen nähnyt paljon uskovien keskuudessa sellaista ylpeää, muita väheksyvää ja halveksuvaa asennetta sen tähden kun joku ei jotain ymmärrä jotakin tai hänet on opetettu väärin. Ylpeä, väheksyvä sekä muita halveksuva asenne nostaa päätänsä sellaisen uskovan sydämessä joka on armottoman kovuuden sekä "oikeaoppisuuden" vallassa. Tällainen kovasydäminen uskova pitää itseään muita parempana, siksi hän korottaa itseään lyödessään muita oikeaoppisuuden ruoskalla. Tällainen väärä asenne vaikuttaa sydämessä silloin kun ei ymmärrä, että vilpittömän rukoukset Jumala kuulee myös silloinkin, jos sanamuodot ovat väärin. Terveen uskon kasvun kautta myös väärät sanamuodot korjaantuvat.

Ei aina, mutta monissa tapauksissa joissa uskovien piireissä rukoillaan Jumalaa Pyhän Hengen kautta, niin se johtaa koko ajan pikku hiljaa syvemmälle vieraiden henkien vaikutukseen. Koko ajan enemmän ja enemmän alkaa tapahtumaan manifestaatiota (riivaajahenkien vaikuttamia asioita) jotka vievät ihmisiä koko ajan kauemmas Herrasta Jeesuksesta ja Jumalan sanan totuudesta. Siksi tämä asia on vakava, mutta kuten edellä kirjoitin, niin siihen liittyy myös armollisuus niitä uskovia kohtaan jotka vilpittömästi uskovat Jumalaa, mutta ovat väärin opetettuja tällä alueella.

Raamattu ei myöskään opeta rukoilemaan Jumalaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jos joku ei tätä ymmärrä, niin varmasti Jumala kuulee rukoukset, mutta kasvattaa ja opettaa tällaisen henkilön rukoilemaan Isää Herran Jeesuksen nimessä.

Se myös täytyy muistaa, että rukouksen alueella on myös paljon muuta tärkeää opetusta kuin oikean nimen kautta Jumalaa rukoileminen. Kun saamme Jumalan armosta kasvaa uskossa, niin rukouksemme tulevat kohdistumaan Jumalalle Herran Jeesuksen nimen kautta.

Rukouksesta hepreankielen valossa

Vanhassa testamentissa on useita sanoja, jotka kuvaavat rukousta ja rukoilemista. On erittäin tärkeä käydä ne tässä läpi, sillä niiden kautta avautuu todella laaja ja syvällinen näkemys rukoilemiseen.

Halu ja toive

Hepreankielen sana bea (beah) tarkoittaa rukoilla, halu, toive, pyyntö, pyytää ja etsiä.

Ihmisen sydämellä on haluja, toiveita ja pyyntöjä. Jumala ymmärtää ja näkee toiveemme ja pyyntömme, mutta Hän kasvattaa meitä rukoilemaan, niin että haluamme, toivomme ja pyydämme Jumalan tahdon mukaisia asioita. Terveen kasvun kautta alamme myös rukouksessa etsimään Jumalan tahtoa ja Jumala näyttää meille sen mikä on Hänen tahtonsa.

Armo

Hepreankielen sana chanan tarkoittaa rukoilla, pyytää armoa, armahtaa, antaa lahjaksi.

Rukouksen kautta opimme näkemään Jumalan armoa kuinka Hän armahtaa ja antaa meille lahjaksi asioita. Rukouksen kautta opimme myös pyytämään Jumalan armoa, eli alamme näkemään kuinka tarvitsemme Jumalan armoa.

Anominen

Hepreankielen sana athar tarkoittaa rukoilla, anoa ja esittää anomus. Uskova anoo ja esittää anomuksia Jumalalle. Uskon että kun uskova kasvaa terveessä uskossa, niin hän alkaa anomaan ja esittämään anomuksia lähimmäistensä (kaikkien, ei vain omaisten) puolesta, että Jumalan tahto tapahtuisi heidän elämässään. Terveen uskon kasvun kautta rukouksessa oman elämän anomukset alkavat ojentautumaan Jumalan tahdon mukaisina anomuksina.

Tuska

Hepreankielen sana paga tarkoittaa pyytää, tavata, anoa, osua, sattua. loukata.

Saamme rukouksessa tuoda Jumalalle tuskamme, kun joku on loukannut meitä tai muuten olemme satuttaneet sydämemme. Jumala näkee meidän elämämme kivut ja haluaa hoitaa ja parantaa kipumme. Terveen uskon kasvun kautta opimme antamaan anteeksi sekä rukoilemaan Jumalan armoa niille, jotka ovat tehneet meille pahaa tai loukanneet.

Usko

Hepreankielen sana palal tarkoittaa uskoa, anoa, pyytää, rukoilla, tuomita, olla odotettu, olla tuomittu oikein, olla arvioitu, anoa armoa Jumalalta.

Jumala haluaa rukouksen kautta vahvistaa uskoamme. Rukouksen kautta opimme myös ymmärtämään oikein Jumalan tekoja, että Hän tuomitsee oikein. Opimme myös pyytämään Jumalan armoa itsellemme ja toisillemme kun ymmärrämme Jumalan oikeudenmukaisuuden ja pyhyyden.

Kunnioitus

Hepreankielen sana tsela tarkoittaa rukoilla, kumartua. Raamatun kielessä kumartuminen kuvaa ja tarkoittaa palvomista ja kunnioittamista. Kun palvomme ja kunnioitamme Jumalaa, niin silloin rukouksemme on puhdas ja Jumalan tahdon mukainen.

Vuorovaikutus

Hepreankielen sana siach tarkoittaa keskustelu, valitus, huolien ja tuskien purkaminen.

Rukoileminen ei saisi olla yksipuoleista, jossa ihminen yksin tuo Jumalalle asioitansa. Terve rukouselämä on sellaista, jossa Jumala puhuu ihmiselle ja ihminen puhuu Jumalalle. Terveen uskon kasvun kautta. Todellinen rukous on keskustelua Jumalan ja ihmisen välillä.

Rukouksessa saa myös tuoda omat huolensa ja tuskansa Jumalalle. Uskon elämän alussa huolista voi tulla elämän keskipiste, jonka ympärillä elämä pyörii, mutta onneksi Jumala kasvattaa meitä jättämään huolet kiitoksen kanssa Hänelle. Terveen uskon kasvun kautta opimme jättämään huolemme ja tuskamme Jumalalle kiitoksen kera, että Hän pitää meistä huolta ja auttaa meitä.

Äänetön rukous

Hepreankielen sana lachash tarkoittaa kuiskaus, hiljainen rukous.

Jumala kuulee rukouksemme on sitten rukous sanottu ääneen, kuiskattu tai äänettömästi rukoiltu mielessämme.

Pyyntö

Hepreankielen sana tefillah tarkoittaa pyyntö, rukous.

Rukouksessa saa pyytää asioita Jumalalta. Tässäkin tapauksissa terveen uskon kasvun kautta opimme pyytämään rukouksessa Jumalan tahdon mukaisia asioita.

Huolenpito

Hepreankielen sana chalah tarkoittaa huolehtia, murehtia jostakin, anoa armoa.

Saamme viedä murheemme Jumalalle ja Hän lohduttaa meitä. Rukouksen kautta ja rukousvastausten kautta saamme nähdä kuinka Jumala huolehtii ja pitää hyvää huolta meistä. Silloin ymmärrämme mitä on Jumalan armo ja opimme pyytämään ja haluamaan vielä enemmän Jumalan armon vaikutusta elämäämme.

Rukouselämä on samanlaista kuin itse uskonelämä, eli sen tulee kasvaa ja kypsyä koko ajan. Siksi älä turhaan syytä itseäsi tai ole murheellinen jos koet ettet osaa rukoilla. Opit kyllä terveen uskon kautta rukoilemaan Jumalan tahdon mukaisesti.

 

Lähteet:

- Raamattu 33/38
- John Gill's Expositor
- KJV 1611
- Online Hebrew and Greek lexicon
- Seppo Seppälän toimittama Hebrea-Suomi sanakirja

Linkki: Rukousliinat Raamatun valossa

 

 

Petri Paavola

 

 





eXTReMe Tracker