Etusivulle
Raamatunopetuksia
Anna palautetta

 

Kirjoitus on kokonaisuudessaan sivullani:
Pyhä Henki avaa ymmärryksen

              

Teologinen tiedekunta

 

Kaikki uskovat haluavat oppia enemmän Jumalasta ja Hänen sanansa opetuksesta. Tämän tähden jotkut uskovat hakeutuvat teologiseen tiedekuntaan sillä aikomuksella, että he siellä oppisivat paremmin tuntemaan Jumalaa sekä saisivat kunnon varustuksia hengellisiin palvelutehtäviin. Hyvin usein käy kuitenkin päinvastoin ja monessa tapauksessa voi käydä niin, että ihminen kadottaa uskonsa Jumalaan teologisen tiedekunnan opiskelujen takia.

Teologian tohtori ja pastori Kari Kuula kertoo Savon Sanomissa 21.9.2011 kuinka hän menetti uskonsa Jumalaan opiskellessaan teologiaa: Kadotin uskoni Jumalaan. Se ei tapahtunut hetkessä vaan vähän kerrallaan. Syynä oma tyhmyys. Opiskelin satasella ja ahmin ikinälkäisenä kirjoja, koska itselleni rakkaisiin uskonkysymyksiin oli avautunut uusi ja innostava näkökulma, historiallinen, analyyttinen, järkiselityksiä hakeva tutkimus, ...... Tutkittava asia sijoitetaan kaikille avoimeen, yleisesti tiedettyyn ja tunnustettuun viitekehykseen, josta käsin sitä selitetään. Niinpä Jumalaa ei oteta lainkaan lukuun teologisessa tutkimuksessa. Tämä johtuu siitä, ettei Jumalaa itseään voi tutkia eikä hänestä saada varmaa, kaikkia vakuuttavaa yhteistä tietoa. .... Tiede vain on sellaista. Vaikka tajusin tämän teorian tasolla, vuosikausien seurustelu raamatuntutkimuksen parissa kanssa muutti sisäisiä ajatteluratoja. Kun kaikkea isossa kirjassa selitetään aatehistoriallisina ketjuina ja ihmisyhteisöiden toimintana, koko jumalausko alkoi näyttäytyä samanlaisena ilmiönä. ..... Jälkeenpäin tajusin tyhmyyteni. Olin katsonut Raamattua tieteen kapeasta näkökulmasta kuvitellen, että niin avautuu koko totuus uskonnon olemuksesta. Nyt näen teologian paljon laajemmin ja tasapainoisemmin. Se tutkii ihmisten toimintaa ja aatteita, jotka uskonnollinen ajattelija voi sijoittaa suurempaan kontekstiin, johon tiede itse ei enää yllä. Tarkoitan tällä suuremmalla kontekstilla Jumalan todellisuutta, tai jos usko ei riitä ihan tähän, puhutaan vaikka jumalaoletuksesta. .... Uskonto voi aivan oikeasti olla sitä, miksi se perinteisesti määritellään, ihmisen suhdetta Jumalaan. Vasta tämän oletuksen kautta teologia löytää sielunsa.

Kari Kuulan tarina on todella koskettava ja pysäyttävä tai sitä sen tulisi olla jokaiselle Herran Jeesuksen opetuslapselle. Koska teologisessa tiedekunnassa ei tutkita Jumalaa ja Hänen sanansa totuutta, vaan ihmisten uskomuksia, joiden kautta haetaan järkiselityksiä, niin on selvää, että pikkuhiljaa usko Jumalaan voi kadota ja sen tilalle tulee ihmisjärjen tieteelliset selitykset. Usko ei katoa hetkessä mutta vähän kerrallaan, ain sen mukaan mitä enemmän ihminen täyttää ajatusmaailmaansa järjenpäätelmillä ja ihmisten selityksillä.

Tieteellinen tapa tutkia teologiaa on sellaista missä itse Jumalaa ei voi tieteellisesti tutkia, eikä Hänestä voi saada varmaa, kaikkia vakuuttavaa tieteellistä tietoa. Silloin kun uskoa Jumalaan tutkitaan aatehistorian näkökulmasta käsin, joka on vain ihmisyhteisöiden toimintaa, niin usko Jumalaan alkaa näyttäytymään samanlaisena, eli erilaisista ihmisten tekemistä tulkinnoista siitä mitä Jumala ja kristinusko voisi olla tai mitä se ei ole jne.

Room 8:16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.

Raamatun opettama usko Jumalaan nousee Pyhän Hengen todistuksen kautta, joka todistaa meille että Jumala on, ja me olemme ja elämme Hänen armostaan Jumalan läsnäolon todellisuudessa. Silloin kun ihmisellä on elävä suhde Jumalan kanssa, niin hän oppii ymmärtämään Jumalan sanan opetuksia sekä kasvaa Jumalan tuntemisessa.

San 3:5 Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi.

1 Kor 3:
18 ¶ Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.
19 Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa";
20 ja vielä: "Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi".

Tämän maailman ihmisviisaus on turhuutta Jumalan mielestä ja tämä pätee erityisesti teologiseen tutkimukseen ja opetukseen, jossa ei tutkita Jumalaa, vaan ihmisten uskomuksia Hänestä. Silloin kun uskova etsii teologiasta vastauksia Jumalaan ja Raamattuun, niin hän saa tietoa erilaisista ihmisuskomuksista ja tieteellisistä näkökulmasta. Tehdessään näin uskova ihminen on nojautunut omaan ja muiden ihmisten ymmärrykseen ja siitä syystä hän eksyy totuudesta ja voi kadottaa uskonsa Jumalaan.

Rooman katolisen kirkon jäsen Emil Antonin kuvaus Helsingin teologisesta tiedekunnasta tuo esille saman asian kuin Kari Kuulan kertomus siitä ettei teologiassa tutkita Jumalaa, Hänen tahtoaan ja sanaansa, vaan eri tutkijoiden näkemyksiä ja historiallisia tapahtumia. 

Emil Anton: Koska asia on jatkuvasti monille ulkopuolisille epäselvä, Helsingin teologisessa tiedekunnassa opetettava teologia on itseymmärrykseltään tieteellistä tutkimusta, jossa tutkitaan kristinuskoa ilmiönä – se ei siis ole opetusta Jumalasta, hänen tahdostaan ja sanastaan. Tutkimuskohteena ovat tekstit, eri ajattelijoiden näkemykset, historialliset tapahtumat, ei yliluonnollinen todellisuus itsessään. Näin ollen ateisti voi aivan hyvin tehdä teologista tutkimusta. Tällainen sananmukaisesti jumalaton teologia tuli mahdolliseksi valistuksen jälkeen, kun järki nostettiin totuuden kriteeriksi uskon tilalle ja sitä vastaan. Nyt Raamattua voitiin tutkia ihmisten näkemyksinä ja kokemuksina, ei Jumalan ilmoituksena, ja siinä havaittavat virheet ja ristiriidat voitiin tunnustaa todellisiksi virheiksi ja ristiriidoiksi, errare humanum est.

Raamatun tutkiminen on hyvin pitkälti tutkia hengellisesti (Pyhässä Hengessä) tekstiyhteyksiä sekä Raamatun kokonaisopetusta. Toki alkukielen ja Raamatun ajan kulttuurin historian tutkiminen on myös hyödyllistä. Kaiken tutkimuksen tulee kuitenkin alistua Raamatun hengellisen kokonaisopetuksen alle. Raamattu sanoo:

1 Kor 2:

12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;

13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.

14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.

15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.

16 Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli.

Raamatun opetuksen mukaan luonnollinen ihminen (ihmisen oma järki) ei voi ymmärtää oikealla tavalla Jumalan sanaa, mutta sen sijaan hengellinen ihminen voi. Minusta tämä on aivan verraton ja ihana lupaus ja opetus, koska uskovina emme ole eri asemassa koskien Jumalan sanan opetusta, sillä Pyhässä Hengessä Jumalan armosta jokainen uskova voi ymmärtää koko ajan syvällisemmin Jumalan sanan opetuksia. Usko ja Jumalan sanan ymmärtäminen ei perustu akateemiseen ja teologiseen koulutukseen, vaan Pyhän Hengen antamaan ymmärrykseen, koska siten jokainen uskova voi oppia ja ymmärtää koko ajan syvällisemmin Jumalan sanan opetuksia.

Minusta asia on todella tärkeä, koska Raamatun opetuksen mukaan usko ei saa perustua ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan, sillä usko on Jumalan Hengen ja voiman ilmenemistä, joka ammentaa ravintonsa Jumalan viisaudesta, josta Jumalan sanan totuus opettaa. Tämän perusteella meidän kaikkein suurin innoittaja ja lähde uskon elämän perustuksille tulee nousta Pyhän Hengen voiman ja Jumalan sanan viisauden ja totuuden kautta.

Ihmisviisaudella tarkoitan tässä yhteydessä myös voimakkaasti sitä ettei minun mielestäni uskovan ihmisen pitäisi olla ateistin tai jumalattoman kirkon papin, kirkkoherran jne. opetuksen alaisuudessa koskien Raamatun opetusta, vaikka he opettaisivat Raamatun sanovan Jeesus nousi kuolleista, ylösnousi kuoltuaan jne. He eivät usko Jeesukseen ja Raamatun Jumalaan ja sillä perusteella Raamatunkin opetuksen mukaan emme saisi uskovina olla tällaisten ihmisten opetusten alaisuudessa, jos ja kun tarkoitus olisi kasvaa ja rakentua uskossa. On eri asia opiskella kulttuuria, historiaa jne. eikä tietenkään tällainen ole väärin. Kyse on siitä, että jos järki kumoaa uskon ja sitä kautta pyrkii opettamaan Raamattua, Raamatunhistoriaa ja alkukieliä, niin ei ole viisasta pyrkiä uskossaan rakentumaan sellaisessa seurassa.

Toki alkukielien tutkiminen on myös tärkeää ja varsinkin silloin jos on saanut kutsun Raamatunkäännöstyöhön tai Raamatun tutkijaksi. Tällaisessa tapauksessa olisi hyvä opiskella alkukieliä sellaisessa opinahjossa, jossa on Herraa Jeesusta ja Raamatun totuutta rakastavia opettajia ja tutkijoita. Sellaisessa opinahjossa Raamatun alkukieliä opiskeleva saa aina vääriä vaikutteita, jossa ihmisviisaus on opintojen ja tutkimuksen perustana. On monia sellaisia alkukieltä osaavia Raamatun tutkijoita, jotka ymmärtävät väärin tiettyjä alkukielen merkityksiä, koska heidän perustansa on ollut ihmisviisaus ei Jumalan viisaus. Siksi olisi hyvä varoa sellaisia yhteyksiä, joissa Jumalan sana pyritään polkemaan jalkojen alle ihmisviisauden kautta, koska sellainen toiminta vääristää myös alkukielen merkityksiä, vaikka kyseessä olisi alkukielien asiantuntija.

Kol 3:16 Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.

San 4:23 Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee.

Jumala loi ihmisen johdateltavaksi olennoksi, jonka mieli on se alue, joka muokkaa ihmisen persoonaa, ajatusmaailmaa ja uskomuksia jne. Mitä enemmän saat tiettyä informaatiota, sitä enemmän se sinuun vaikuttaa. Sanallinen ja kirjallinen propaganda, joka perustuu valheeseen pyrkii muokkaamaan ihmisen mieltä, niin että hän muuttaisi mielensä, pitäisi valhetta totuutena jne. Siksi Raamattu ei turhaan kehota yli kaiken varjelemaan sydäntänsä sekä täyttämään mieltään runsaasti Jumalan sanalla. Tästä syystä meidän uskovien tulisi etsiytyä sellaiseen seuraan, jossa rakastetaan Jumalaa ja Hänen sanansa totuutta sekä meidän tulisi kaikkein eniten uhrata aikaamme sellaiseen Raamatun opetukseen, joka perustuu Jumalan Hengen voimaan ja Jumalan sanan viisauteen ja totuuteen.

Emil Anton on kertonut mitä Helsingin teologinen tiedekunta edustaa ja mitä se opettaa. Kun tutkitmme Raamattua, niin en usko kenenkään UT:n apostolin koskaan kehottavan ketään uskovaa opiskelemaan tällaisessa laitoksessa jos sellainen olisi ollut olemassa heidän aikanansa. On eri asia jos opiskelee sellaisessa paikassa alkukieliä, Raamattuhistoriaa, Jumalan tahtoa ja sanaa missä opettajat ovat uskovia ja rakastavat Raamattua sekä opettavat sitä totuudessa.

Kuten Emil Anton on tuonut esille, niin Helsingin teologinen tiedekunta ei opeta Jumalasta, Hänen tahdostaan ja sanastaan, vaan lähestyy kristinuskoa tieteellisen tutkimuksen kautta, jossa tutkimuskohteena ovat tekstit, eri ajattelijoiden näkemykset, historialliset tapahtumat, ei yliluonnollinen todellisuus itsessään. Emil Antonin sanojen mukaan tällainen sananmukaisesti jumalaton teologia tuli mahdolliseksi valistuksen jälkeen, kun järki nostettiin totuuden kriteeriksi uskon tilalle ja sitä vastaan. Antonin tekstiä ja sanoja: Nyt Raamattua voitiin tutkia ihmisten näkemyksinä ja kokemuksina, ei Jumalan ilmoituksena, ja siinä havaittavat virheet ja ristiriidat voitiin tunnustaa todellisiksi virheiksi ja ristiriidoiksi.

Helsingin teologisessa tiedekunnassa ei ole edes tarkoitus etsiä Jumalan tahtoa ja Raamatun totuutta, vaan siihen kuuluu myös virheiden ja ristiriitojen etsiminen Raamatusta, koska ihmisen järki on nostettu totuuden kriteeriksi uskon tilalle, niin minä en ainakaan itse menisi tuollaiseen laitokseen opiskelemaan. Alkukieliä ja Raamatunhistoriaa voi opiskella myös sellaisissa paikoissa, joissa rakastetaan Jumalaa ja Hänen sanansa totuutta.

Minä en kiellä ketään uskovaa tekemästä mitään, toin vain esille kantani sen vielä perustellen. Sen uskallan sanoa ettei Helsingin teologinen tiedekunta tarjoa sitä mitä Jumala tarjoaa. Jumala tarjoaa Hengen ja voiman sekä Jumalan viisauden ja sanan totuutta monissa paikoissa ja minä etsisin elämääni uskon rakennusaineita hengelliseen palvelutehtävään näistä paikoista.

Ei varmaan kaikki Helsingin yliopistossa (teol. tiedekunta) ole asettanut järkeään uskoa vastaan (jos joku on uskossa), mutta Emil Antonin mukaan ihmisen järki ja tieteellinen tutkimus on siellä pääosassa. Siksi en itse suosittele kenellekään uskovalle opiskelemista teologisessa tiedekunnassa.

Minun pointtini on se, että koska Helsingin teologinen tiedekunta ei pyri opettamaan Jumalasta, Hänen tahdostaan ja sanastaan, sillä sen arvot nousevat ihmisviisaudesta, ei Jumalan voimasta ja viisaudesta, niin siksi minä itse en olisi sellaisen opetuksen alaisuudessa, vaikka siellä joskus joku sanoisi jotakin Raamatun sanan totuuden mukaista.

Otan asiaa havainnollistavan esimerkin. Jos usko uskovainen sanoisi käyvänsä Jehovan todistajien kokouksessa sen takia kun sielläkin joskus sanotaan ihan oikein Raamatusta, niin kuitenkin se koko järjestelmä perustuu ihmisen järkeisoppiin ja epäraamatullisiin opetuksiin. Ei ole varmaankaan Jumalan tahto, että usko uskovainen kävisi rakentumassa uskossa tällaisessa seurassa.

Koska Helsingin teologinen tiedekunta perustaa pääosin kaiken tutkimuksen ihmisen järkeen, niin jos siellä joku ateisti siteeraa Raamatun totuutta silloin tällöin, niin minä en ainakaan menisi sellaiseen mukaan, vaan etsiytyisin sellaiseen opiskeluun, jossa Raamattua opetetaan totuutena Jumalaa rakastaen.

1 Kor 2:
4 ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista,
5 ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.
6 ¶ Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,

Joskus jotkut voivat sanoa, että Jumala voi opettaa uskovia teologisessa tiedekunnassa myös ateistien ja ihmisten uskomusten kautta. En usko Jumalan haluavan opettaa uskovia ihmisviisauden kautta, koska Raamatun opetuksen mukaan uskovan tulee uskossa rakentua ja kasvaa Jumalan voimassa, viisaudessa ja totuudessa. Jumalan asetus koskien opetusta seurakunnassa on paimenten ja vanhempien ja muiden uskovien tehtävä, ei ateistien eikä ihmisviisauden kautta. Ateisti opettaa teologisessa tiedekunnassa tieteellistä tutkimusta, ei Jumalan voimaa, viisautta ja totuutta, sillä hän ei usko edes Raamatun olevan totta.

Emil Anton toi esille, että ateistikin voi opettaa Helsingin teologisessa tiedekunnassa ja ettei tiedekunnassa opeteta Jumalasta, Hänen tahdostaan ja sanastaan. Tästä syystä jäljelle jää pelkkä ihmisviisaus, jonka kautta ihmisiä opetetaan teologisessa tiedekunnassa. Raamattu opettaa ettei uskovan ihmisen usko saa perustua ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan, viisauteen ja totuuteen. Tästä syystä en suosittele kenellekään uskovalle Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskelemista.

Tulee mieleeni luterilaisen kirkon eläkkeellä oleva rovasti Kimmo Juutilainen (hän antoi luvan käyttää nimeään), johon olen tutustunut. Hän ei arvosta sitä oppineisuutta mitä on saanut teologisesta tiedekunnasta, vaan kokee että olisi ollut paljon antoisampaa ja hyödyllisempää käyttää tuo aika Raamattukoulussa. Tästä näkee, että hän rakastaa Jumalan sanaa ja haluaa ammentaa ja rakentua siitä. En tiedä varmasti hakiko hän nuorena joitakin kannuksia tai luuliko saavansa oikeat työkalut käyttöönsä sen opiskelunsa kautta, mutta ainakin nyt hän vanhana ymmärtää mikä on tärkeintä ja mikä on ollutkin turhaa.

Seurakunta, joka rakastaa Jumalaa, rakentuu Jumalan voimassa ja viisaudessa sekä totuudessa on Jumalan tahdon mukaan jokaisen uskovan ykkösrakentumispaikka. Sen jälkeen voi tulla sellaisia paikkoja, opistoja jne. jossa on Jumalaa rakastavia uskovia, jotka rakentuvat Jumalan voimassa, viisaudessa ja totuudessa. Suosittelen tuota ykköspaikkaa kaikille uskoville. Me kaikki uskovat saamme koetella kaiken ja sitten Jumalan johdatuksessa mennä uskossa rakentumaan niiden seuraan, jotka rakentuvat Jumalan voiman, viisauden ja totuuden kautta Pyhässä Hengessä.

Joku voi kysyä

Joku voi kysyä ja sanoa, että onko väärin opiskella alkukieliä hepreaa ja kreikkaa esimerkiksi Helsingin teologisessa tiedekunnassa? Kreikankielen ja hepreankielen opiskelu joka tähtää Raamatun totuuteen ja Jumalan voimaan on sellaista missä ihmisviisaus (kreikankielen opiskelu) on alistettu Jumalan voiman ja viisauden alle. Tällaista ei tietenkään pidä kavahtaa. Mutta kun ihmisviisaus syrjäyttää uskon, siten että järki nostetaan totuuden kriteeriksi uskon tilalle ja sitä vastaan (kuten tehdään Helsingin teologisessa tiedekunnassa) niin sellaista jokaisen Jumalaa rakastavan uskovan tulisi kavahtaa.

Ei kaikki tieteellinen tutkimus ole väärin, ei tietenkään. Esimerkiksi arvostan monia lääketieteen saavutuksia. Sellainen tieteellinen tutkimus, jossa Raamattua tutkittaessa järki asetetaan totuuden kriteeriksi uskon tilalle ja sitä vastaan on valheellista tutkimusta, olkoon sen tehnyt sitten ateisti tai uskova ihminen. Edellä mainittu järkeen perustuva tieteellinen tutkimus ei kestä Raamatun koettelemista, eikä uskovien ihmisten ole hyvä olla mukana tällaisessa seurassa, jossa ihmisen järjen kautta pyritään kumoamaan Jumalan sanan totuus.

Joku voi kysyä voiko uskossa oleva teologi kirjoittaa tai opettaa Raamatun sanan totuuden mukaisia kirjoituksia ja opetuksia? Totta kai jos joku Jumalaa rakastava uskova "teologi" kirjoittaa Raamatunselityksen, niin Jumalan voima voi ja todennäköisesti vaikuttaa hänen kauttaan, koska hän ei perusta uskoaan ihmisen järkeen, vaan Jumalan voimaan ja viisauteen. Tällainen teologi suurella todennäköisyydellä valitsisi opiskella Raamattua, alkukieliä jne. sellaisessa opinahjossa, jossa opettajat ovat uskossa ja rakastavat Jumalaa ja Hänen sanansa totuutta.

Joku voi kysyä ja sanoa eikö myös uskova, joka ei ole opiskellut teologiaa tiedekunnassa voi erehtyä opetuksessaan? Totta kai uskovan suusta voi tulla vääriä Jumalan sanan opetuksia ja ateisti teologi voi siteerata ja sanoa Raamatun totuuksia. Uskova voi ja hänen tulisi korjata väärä opetus totuudenmukaisesti ja niin yleensä käykin. Sen sijaan ateisti ei usko Raamatun olevan totta, vaikka sitä siteeraisikin. Sinä rakas lukijani saat itse päätellä kumman opetuksen alaisuudessa Jumala tahtoisi sinun olevan?

Minä uskon Jumalan tahdon olevan, että jokainen Herran Jeesuksen opetuslapsi opiskelisi Raamattua, Jumalan tahtoa ja Hänen sanaansa sellaisessa opiskelupaikassa, jossa Jumalaa rakastavat uskovat opettaisivat heitä, eivätkä ateistit tai sellaiset ihmiset joiden perusta on ihmisviisaudessa. 

 

Petri Paavola

 





eXTReMe Tracker