Seurakunta Jumalan sanassa

 

 

 

Jumalan sanassa on selkeä opetus seurakunnasta. Jumalan kansa, siis ne ihmiset, joilla on elävä yhteys Jumalan kanssa muodostavat seurakunnan. On olemassa monenlaista käsitystä ja opetusta Jumalan seurakunnasta, tässä kirjoituksessa käsittelen aihetta pelkästään Raamatun opetusten ja asioiden valossa sen mukaan kuin ne ymmärrän.

Vanhan liiton seurakunta

Hebr. kielessä on neljä seurakuntaa tarkoittavaa sanaa, jotka ovat: gahal = seurakunta, ihmisjoukko, qehillah = seurakunta, kokoontuminen, edah = seurakunta, maqhel = seurakunta, joukko.

Jumala kutsui Israelin kansan ulos Egyptistä sen tähden, jotta Israelin kansa voisi palvella seurakuntana elävää Jumalaa. Seurakunta on siis kutsuttu ulos tämän maailman synnin harjoittamisesta.

2 Moos 17:1  Sitten kaikki israelilaisten seurakunta lähti liikkeelle Siinin erämaasta ja matkusti levähdyspaikasta toiseen Herran käskyn mukaan.

3 Moos 8:5  Ja Mooses sanoi seurakunnalle: "Näin on Herra käskenyt tehdä".

Seurakunta on siis kutsuttu Jumalan tahdon mukaiseen elämään, niin oli vanhan liiton seurakunta kutsuttu ja niin on myös uuden liiton seurakunta kutsuttu Jumalan tahdon mukaiseen elämään.

Uuden liiton seurakunta

Kreik. kielinen seurakunta sana on ekklesia, joka tarkoittaa seurakuntaa, kansankokousta ja ulos kutsuttua joukkoa.

Jumalan seurakunta on kutsuttu ulos saatanan ja synnin aiheuttamasta orjuudesta, vaeltamaan Jumalan Hengen ja sanan valkeudessa. Jeesus on  ovi; jos joku Jeesuksen kautta menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Jeesus on tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. Jeesus on se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Saatana on tullut synnin kautta varastamaan ihmiselämän,  joka kuuluu Jumalalle. Saatana on tullut synnin kautta tappamaan ihmiselämän, joka kuuluu Jumalalle. Saatana on tullut tuhoamaan ihmiselämän, joka kuuluu Jumalalle. Joka pelastuu Jeesuksen kautta, niin hän saa käydä sisälle Jumalan Hengen vaikutuspiiriin, mutta hän saa myöskin käydä ulos tämän maailman hengestä ja sen vaikutuksesta. Ja silloin hän on löytävä Hyvän Paimenen laitumen, jossa kasvaa rakkauden, ilon, rauhan, pitkämielisyyden, ystävällisyyden, hyvyyden, uskollisuuden, sävyisyyden ja itsensähillitsemisen hedelmä, jonka Jumala kasvattaa ja vaikuttaa sanansa ja Henkensä kautta Jumalan lasten sydämissä.

Miten syntyi uuden liiton seurakunta?

Raamattu näyttää meille seurakunnan rakennuspiirustukset sekä sen miten seurakuntaan tullaan sisälle.

Apt 2:14-47:  Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: "Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne. Eivät nämä ole juovuksissa, niinkuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä. Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta:  'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat. Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.  Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita.  Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen.  Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.'  Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita Jumala hänen kauttansa teki teidän keskellänne, niinkuin te itse tiedätte, hänet, joka teille luovutettiin, Jumalan ennaltamäärätyn päätöksen ja edeltätietämyksen mukaan, te laista tietämättömien miesten kätten kautta naulitsitte ristille ja tapoitte. Hänet Jumala herätti ja päästi kuoleman kivuista, niinkuin ei ollutkaan mahdollista, että kuolema olisi voinut hänet pitää.  Sillä Daavid sanoo hänestä: 'Minä näen alati edessäni Herran, sillä hän on minun oikealla puolellani, etten horjahtaisi.  Sentähden minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, ja myös minun ruumiini on lepäävä toivossa; sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta.  Sinä teet minulle tiettäviksi elämän tiet, sinä täytät minut ilolla kasvojesi edessä.'  Te miehet, veljet, on lupa teille rohkeasti sanoa, mitä kantaisäämme Daavidiin tulee, että hän on sekä kuollut että haudattu; onhan hänen hautansa meidän keskellämme vielä tänäkin päivänä.  Koska hän nyt oli profeetta ja tiesi, että Jumala oli valalla vannoen hänelle luvannut asettavansa hänen kupeittensa hedelmän hänen valtaistuimelleen,  niin hän edeltä nähden puhui Kristuksen ylösnousemuksesta, sanoen, ettei Kristus ollut jäävä hyljätyksi tuonelaan eikä hänen ruumiinsa näkevä katoavaisuutta.  Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme.  Koska hän siis on Jumalan oikean käden voimalla korotettu ja on Isältä saanut Pyhän Hengen lupauksen, on hän vuodattanut sen, minkä te nyt näette ja kuulette.  Sillä ei Daavid ole astunut ylös taivaisiin, vaan hän sanoo itse: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,  kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.'  Varmasti tietäköön siis koko Israelin huone, että Jumala on hänet Herraksi ja Kristukseksi tehnyt, tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte." Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?"  Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.  Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."  Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".  Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta.  Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä, ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella, kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.

 

Evankeliumin julistus

Pietari julisti evankeliumia ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta Jerusalemissa, jonka seurauksena useat kuulijat saivat piston sydämeensä eli Pyhä Henki näytti heille todeksi synnin ja vanhurskauden sekä tuomion, näin he  tulivat uskoon.

Jumalan seurakuntaan tullaan sisälle aina samalla tavalla eli evankeliumin julistuksen kautta. Usko tulee siis evankeliumin kuulemisesta ja kuuleminen Kristuksen Jeesuksen evankeliumin kautta, Room 10:17.  

Esim. lut. kirkko opettaa, että sylivauva liitetään vesikasteessa Jumalan seurakuntaan, mutta näinhän ei asia ole, sillä Raamattu opettaa asiasta seuraavasti: Jumala antaa Pyhän Hengen niille, jotka uskovat Jeesukseen eli  uskon kautta  saadaan luvattu Pyhä Henki, Gal 3:14. Raamattu opettaa myös että uskovat ovat kastettu yhdeksi ruumiiksi eli seurakunnaksi Pyhässä Hengessä, 1 Kor 12:13. Raamattu opettaa siis, että uskon syntymisen seurauksena ihminen liittyy Jumalan seurakuntaan, jonka jälkeen vasta otetaan vesikaste Herran Jeesuksen nimessä.          

Uudestisyntymisessä ihminen syntyy Jumalan lapseksi ja liittyy seurakuntaan siten, että hän sitoutuu säännöllisesti kokoontumaan seurakuntana yhteen sekä elämään veljeys ja sisar yhteydessä myös yhteen kokoontumisten ulkopuolellakin toisiaan auttaen ja tukien. Seurakunta voi muodostua hyvinkin suureksi ja silloin voi olla tarpeellista laittaa seurakunnan jäsenten yhteystiedot ylös. Yhteystiedot saattavat olla joskus tarpeellisia seurakunnan jäsenten keskinäisen yhteyden ylläpitämiseksi. On syytä kuitenkin muistaa ettei yhteystiedot ole sama kuin seurakunnan jäsenrekisteri, sillä vain taivaassa on seurakunnan täydellinen jäsenluettelo.   

Seurakuntaan tullaan sisälle vain sen jälkeen, kun evankeliumi tekee ihmisestä syntisen, joka saa aikaan Jumalan armovaikutuksen kautta parannuksen tekemisen, jonka seurauksena otetaan uskossa vastaan Jeesus Kristus Herraksi ja Vapahtajaksi. Näin ihmisestä tulee Jumalan lapsi sekä Jeesuksen opetuslapsi. Näin ihminen saa syntinsä anteeksi ja hänet siirretään saatanan vallasta Jumalan valtakunnan kansalaiseksi, Apt 26:17,8.

Vesikaste ja parannus

Ne jotka ottivat sanan vastaan ottivat myös vesikasteen Herran Jeesuksen nimeen. Uskoon tulemista seuraa vesikaste eikä sitä voida antaa kenellekään ennen uskon syntymistä. Nyt on huomattava, että uskoontulo on askel seurakuntaan eikä vesikaste. Joissakin seurakunnissa opetetaan, että vesikaste liittää uskovan seurakuntaan, mutta Raamatussa ei missään ole sellaista opetusta. Vesikaste on uskon elämän syntymisen seuraamus. Uskon elämän syntymisen seurauksena ihminen syntyy Jumalan seurakuntaan. Kun puhutaan seurakuntaan liittymisestä, niin liittyminen tarkoittaa sitä kun paikkakunnalla olevat uskovat sitoutuvat kokoontumaan seurakuntana yhteen rakentumaan Jumalan sanasta.     Seurakuntaan liittyminen tapahtuu siis uskoontulon seurauksesta, seurakuntaan ei siis liitytä paperijäsenyyden kautta. Paperijäsenyydellä tarkoitan nimen kirjoittamista jonkun uskonnollisen puolueen jäsenrekisteriin. Raamatun selvä opetus on, että uskoontulon seurauksena ihminen syntyy Jumalan lapseksi ja seurakuntaan. Mutta, uskoontulo jälkeen uskovan tulee sitoutua säännölliseen seurakunnan kokoontumiseen.

Parannuksen tekemisen jälkeen tulee mennä kasteelle ja parannuksen tekemisen jälkeen, kun ihminen tunnustaa syntinsä annetaan synnit anteeksi ja Kristuksen lahjavanhurskaus.

Pietari julisti, että sama lupaus on annettu myös lapsille sekä kaikille, jotka kaukana ovat. Mikä oli tuo lupaus?

Lupaus kuului: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.  Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille,  jotka kaukana ovat,  ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.

Lupaukseen kuului ensin parannuksen teko ja vasta sitten kaste.  Parannuksen tekemisestä seuraa kaste ja  Pyhän Hengen saaminen  sekä syntien anteeksiantamus.

Lupaus  ei  tarkoittanut  lasten  kastamista,  vaan  parannuksen teosta  seuraavia  lupauksia eli  kasteen vastaanottamien  ja  lupaus Pyhästä Hengestä.    Sanoihan  Jeesuskin  evankeliumissa:   "TEHKÄÄ  PARANNUS  JA  USKOKAA  EVANKELIUMI."   Lapsetkin  saavat  tämän lupauksen mukaan seurata evankeliumin järjestystä, eli ensin parannuksen teko ja sitten kaste sekä Pyhän Hengen lahja.

Parannuksen tekeminen ei ole ihmisen teko, vaan Jumalan armoteko, sillä se on Jumalan armoa, kun Jumala  Pyhän Hengen ja Sanansa kautta näyttää ihmisen olevan syntinen. Ihminen ei tee parannusta siis itse omin voimin, vaan Jumalan armovaikutuksen vaikuttamana, sillä uskon syntyminen on Jumalan teko eikä ihmisen teko.

Apostolinen opetus

Uskoon tulleet myös pysyivät apostolien opetuksissa, joka tarkoittaa, että he pysyivät Raamatun eli Jumalan sanan opetuksessa. Jumalan seurakunnan ainoa uskon elämän ja opin lähde on Raamattu. Pyhä Henki avaa seurakunnalle Raamatun sanaa, Joh 16:13.

Liian monet ihmisten tekemät "tunnustuskirjat" ohjaavat ja sitovat monia uskovia ihmisten uskonnollisten puolueiden perinnäissääntöjen ikeiden alle. Raamattu on ainoa Jumalan sanan ilmoitus, joten pyydä Jumalaa sieltä avaamaan sinulle Hänen sanansa aarteita.

 

Seurakunnan sekä paikallisseurakunnan keskinäinen yhteys

Raamattu opettaa, että on olemassa vain yksi Kristuksen ruumis eli seurakunta, Room 12:5; 1 Kor 10:17; Ef 4:4. Raamatullinen seurakunta on siis yksi eli kaikki uskovat ympäri maailman ovat yhden ja saman seurakunnan jäseniä. Seurakunta on siis yksi. Ei ole olemassa montaa eri seurakuntaa. Tästä seurakunnan ykseydestä on uskovien pidettävä kiinni, sillä eriseuraisuus on Gal 5 luvun mukaan lihan teko.

Paikallisseurakunta

Jokainen uskova kuuluu paikkakuntansa seurakuntaan. Seurakunnan on kokoonnuttava yhteen, sillä näin seurakunta rakentuu yhdessä Jumalan sanasta. Irtolaisuus eli seurakuntaan ”kuulumattomuus” on sitä, jos emme suostu sitoutumaan säännölliseen seurakunnan kokoontumiseen. Tällaisesta irtolaisuudesta on tehtävä parannus. Seurakunta kokoontuu yhteen paikkakunnalla asuvista uskovista; he muodostavat paikkakunnalla olevan seurakunnan. Tämä paikkakunnalla oleva seurakuntayhteys on seurakunta elämän peruspilari, joka takaa uskovien terveen kasvun sekä toinen toistensa hiomisen.

Tänä päivänä on olemassa monia erinimisiä herätysliikkeitä erilaisilla opin painotuksilla. Sekä herätysliikkeiden ulkopuolella on myös erilaisia ryhmittymiä erilaisilla opin painotuksilla. Jumalan seurakunta on kuitenkin yksi eikä sitä saa jakaa erilaisiin puolueisiin. Olemme siis Jumalan kansana hajaannuksen tilassa eri erilaisissa puolueissa. Tämä tosiasia on jokaisen Jeesusta rakastavan uskovan myönnettävä, muuten tuemme hajaannusta, joka on lihan tekona synti. Oikea seurakunta koostuu uudestisyntyneistä uskovista, jotka ovat valitettavasti hajaannuksessa erinimisissä herätysliikkeissä, sekä kirkoissa ja näiden ulkopuolella. Mutta Jumalan tahto on, jotta olisimme yksi, niin kuin Hän ja Isä yksi ovat.

Raamattu opettaa, jotta Herra lisää seurakuntaan ne, jotka pelastuvat. Apt 2:47: Praising God, and having favour with all the people. And the Lord added to the church daily such as should be saved. King James version kääntää jakeen oikein, niin kuin se on alkutekstissä. Herra itse lisäsi seurakuntaansa ne, jotka pelastuivat.

Raamattu opettaa, jotta olemme kastetut yhdessä Hengessä yhdeksi ruumiiksi. Uskon kautta saamme luvatun Hengen. Uskon kautta uudestisynnymme ja uskon kautta Hän kastaa Pyhän Hengen kautta meidät yhdeksi ruumiiksi, näin opettaa Jumalan sana. Tuon uudestisyntymisen kautta uskovalle tulee halu kokoontua seurakunnan yhteyteen ja sitoutua rakentumaan ja rakentamaan seurakuntaa.

Lahko ja lahkohenkinen valitsee itse itselleen sopivan ”kodin”, jonka kautta hän erottuu muista omaan seuraansa. Lahko sana on kreik. hairesis, joka tarkoitti alun perin valintaa, sellaista valintaa, jossa pidetään toista, toista parempana. Lahko ihminen siis itse valitsee itselleen oman puolueen. Raamatussa taas Jumala uudestisynnyttää ihmisen ylhäältä ja lisää hänet seurakuntaansa. Se, joka syntyy ei valitse, vaan Hän, joka laittaa elämän alulle, niin Hän valitsee ja asettaa uudestisyntyneen ruumiinsa jäseneksi (seurakunnan).

Lihan teko ja lahko on sitä, kun erottaudumme jonkun Raamatulle vieraan nimikyltin taakse omaan puolueeseemme. Sekin on lihan tekoa, jos joku julistautuu olevansa Jumalan seurakunnassa ja, sillä verukkeella eristäytyy muista uskovista. Lahko on siis aina sellaista, jossa eristäydytään jonkun ryhmän sisälle, jolla tavoin eristäydytään muista uskovista. Raamattu on nimennyt jo seurakunnan, ja antanut sille nimen, meidän ei tarvitse sille enää keksiä erilaisia nimiä. Sekin on totta, että pelkkä nimi ilman totuuden ja rakkauden Henkeä on hyödytöntä. Eli nimi ei automaattisesti takaa sitä, että olemme Jumalan seurakunta ja elämme Jumalan sanan mukaan totuutta noudattaen rakkaudessa. Mutta koska Jumalan sana opettaa Uuden Liiton seurakuntaa näillä nimillä Jumalan (Kristuksen)seurakunta sekä paikkakunnan mukaan esim. Jerusalemin seurakunta, Efeson seurakunta, Kolossan seurakunta jne. Niin miksi toimisimme toisin, sillä Pyhä Henkihän vaikuttaa tahtomista ja tekemistä myös tällä alueella Sanan mukaisesti.

Lahkohenki valitsee ja hyväksyy jäsenikseen samanlaisen opin perustalla olevat uskovat. Raamatun opetus on, jotta Meidät kastetaan Pyhässä Hengessä yhdeksi ruumiiksi sekä meidän tulee pyrkiä säilyttämään Hengen yhteys rauhan yhdyssiteellä. Lihallinen uskova valitsee siis opin perusteella, mutta hengelliset kokoontuvat yhteen ykseyden perustalle Pyhän Hengen vaikuttamina. Oppi ei siis yhdistä, vaan Henki. Kun Henki yhdistää rakkauden siten, niin silloin myös alkaa löytymään opillista yksimielisyyttäkin.

Jumalan tahto on, että jokaisella paikkakunnalla, missä on Jumalan seurakunta, on vain yksi Jumalan seurakunta. Koska Jeesuksella on vain yksi seurakunta eikä monta erilaista ja erinimistä seurakuntaa. Jumalan tahto on siis, että hajaannus loppuisi ja seurakunta voisi rakentua yhdessä yhtenä Jumalan kansana. Koskaan ei kuitenkaan päästä siihen, että kaikki uskovat suostuvat hylkäämään puolueensa, jotta voisimme olla yhtä Jumalan kansana. Mutta, jos rakastamme Jeesusta sekä Hänen totuuden sanaansa niin mikä estää meitä kokoontumasta yhteen yhtenä seurakuntana. Näen asian siten, että ne jotka rakastavat enemmän Jeesusta kuin ihmistekoisia puolueita hylkäävät kaikenlaisen puoluekristillisyyden ja alkavat kokoontumaan yhteen yhtenä Jumalan kansana Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Monet uskovat ovat rakastuneita puolueisiinsa eivätkä he halua jättää puolueitansa, vaan uskollisesti vaalivat siellä isien perinnäissääntöjä. Meidän tulee Jeesuksen opetuslapsina rakastaa kaikkia Jumalan lapsia, vaikka he haluavat rakentaa omia puolueitansa. Me saamme siis pitää kaikkia uskovia rakkaina sisarina ja veljinä, vaikka he eivät koskaan halua tulla yhteen Jumalan kansana, vaan jäävät omiin puolueisiinsa. Puolueella tarkoitan niin kirkkokunnissa kuin niiden ulkopuolella olevia ryhmiä.


Todellinen Jeesuksen opetuslapsi rakastaa siis kaikkia Jumalan lapsia ja siihen meidät on kutsuttu Jeesuksen opetuslapsina. Mutta uskomme myös sen, että on olemassa niitä uskovia, jotka haluavat uskoa Raamattuun, niin kuin se on kirjoitettu ja he myös rakastavat Jeesusta ja alkavat kokoontumaan yhtenä Jumalan kansana omilla paikkakunnillaan.

Kokoontuminen

Raamatusta näemme esim. miten Rooman seurakunta kokoontui. Roomassa oli vain yksi seurakunta ei monia eri nimisiä seurakuntia. Paavali lähetti tervehdyksen Priskalle ja Akylaalle ja seurakunnalle, joka kokoontui heidän kodissaan. Paavali lähetti tervehdyksen Asynkritukselle, Flegonille, Hermeelle, Patrobaalle, Hermaalle ja veljille, jotka olivat heidän kanssansa. Paavali lähetti tervehdyksen Filologukselle ja Julialle, Nereukselle ja hänen sisarelleen ja Olympaalle ja kaikille pyhille, jotka ovat heidän kanssansa.

Jumalan Pyhä Henki koordinoi Rooman seurakunnan kokoontumaan eri paikkoihin. Ihmiset asuivat eri puolilla Roomaa ja kaupunki oli suuri ja uskovien kokoontumisten kannalta oli järkevää lähellä asuvien kokoontua keskenään. Mutta, varmasti suurempi syy oli keskinäisen rakentumisen onnistuminen, sillä suuren joukon kokoontuessa yhteen on vaikeampi rakentua Raamatun opettaman keskinäisen vuorovaikutuksen periaatteella.

Kyllä seurakunta voi myös kokoontua kokonaisuudessaan yhteen, mutta selvästi Raamatun painotus on sellaisessa kokoontumisessa, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiseen rakentumiseen. Raamatusta nähdään, että Pyhä Henki johdatti seurakuntaa kokoontumaan koteihin sekä julkisiin rakennuksiin. Kokoontumispaikka on siis Jumalan johdatuksen mukainen asia. Se on kyllä huomattavaa, että alkuseurakunta käytti kokoontumisessaan paljon eri koteja. Tähän on varmasti se syy, että uskovien kokoontuessa pienempiin ryhmiin eri koteihin päästiin tehokkaasti keskinäiseen rakentumiseen.

Raamattu opettaa Efesolaiskirjeen 4 luvussa, että seurakunnan tulee vaeltaa saamansa kutsumuksen arvon mukaisesti. Seurakunnan tulee kaikessa nöyryydessä sekä pitkämielisyydessä kärsiä toinen toisiansa rakkaudessa. Seurakunnan tulee myös pyrkiä säilyttämään Hengen yhteys ja yhden seurakunnan ykseys rauhan yhdyssiteellä. Seurakunta ei siis saa hajaantua eriseuroihin ja erilaisiin puolueisiin.

Seurakunnan tulee erilaisilla palvelutehtävillä ja armoituksilla rakentaa toinen toisiansa niin, että seurakunnan jäsenet voivat rakentaa Kristuksen ruumista kasvamaan Jumalan tuntemisessa. Kokoontumisen tarkoitus on, että uskovat pääsevät yhteyteen uskossa ja Jumalan tuntemisessa sekä täyteen miehuuteen uskon elämässään. Seurakunnan tulee noudattaa Jumalan sanan totuutta rakkaudessa, koska sillä tavoin seurakunta kasvaa Jeesukseen Kristukseen.

Seurakunnan tulee kokoontua yhteen rakentumaan yhteisestä uskosta. Raamattu opettaa Ef 4 luvussa seurakunnan kokoontuvan rakentumaan yhteen, joka tarkoittaa sitä, että kaikki seurakunnan jäsenet rakentavat seurakuntaa niillä armoituksilla, joita Jumala on heille antanut. Ymmärrämme, että pienimmissä ryhmissä vain on tällainen keskinäisen vuorovaikutuksen mahdollisuus. Tämän tähden Pyhä Henki koordinoi Rooman seurakunnan kokoontumaan eri paikkoihin, mutta seurakunta pysyi kuitenkin yhtenä, eikä Roomassa ollut monta eri seurakuntaa.

Roomassa oli vain yksi seurakunta, joka kokoontui eri paikoissa. Roomassa ei siis ollut montaa erinimistä seurakuntaa. Mekin voimme kokoontua samalla tavalla kuin Roomassa kokoonnuttiin. Mutta, miksi se ei onnistu tänä päivänä?

Liha hallitsee Hengen sijasta

Raamattu opettaa, että paikallisseurakuntaa johtavat vanhimmat, jotka ovat seurakunnan johtajia sekä paimenia. Jumala on säätänyt sanaansa, että ryhmä miehiä yhdessä johtaa yhtä Jumalan seurakuntaa yhdellä paikkakunnalla.  Hajaannuksen tilassa olevassa seurakunnassa on yhdellä paikkakunnalla monta erinimistä seurakuntaa, jota johtaa yleensä yksi mies, jolla on apunaan vanhimmisto! Johtajatauti on hajaannuksen yleisin syy. Tällainen halu yksinjohtamiseen ja sen opettaminen on siemen hajaannukselle. Ihminen usein uskovanakin haluaa hallita ja johtaa yksin omaa puoluettansa. Tällainen halu ja yksin johtaminen on lihallisuutta sekä synti Jumalan edessä, sillä Raamattu opettaa, että paikallisseurakuntaa johtavat vanhimmat eikä yksi mies.

Ihmisen lihassa asuu myös lahkohenki, joka haluaa erottautua muista ihmisistä, yleensä tällä motiivilla; ihminen haluaa olla parempi kuin toinen tai oikeaoppisempi kuin toinen. On hajaannuksen syy mikä tahansa, niin se on aina lihallisuutta sekä syntiä Jumalan edessä. Vain sellainen hajaannus on hyväksyttävää, missä joudutaan selkeän harhaopin takia vetäytymään eroon niistä, jotka opettavat selvää harhaoppia.

Seurakunnan nimi

Onko seurakunnan nimellä väliä? Kyllä on. Millä nimellä Raamattu nimittää seurakuntaa? Raamattu nimittää seurakuntaa mm. näin:

-          Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle, Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyille, jotka ovat kutsutut ja pyhät, ynnä kaikille, jotka avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä kaikissa paikkakunnissa, niin omissaan kuin meidänkin. 1kor 1:2

-          Paavali, apostoli, virkansa saanut, ei ihmisiltä eikä ihmisen kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta ja Isän Jumalan, joka on hänet kuolleista herättänyt,  ja kaikki veljet, jotka ovat minun kanssani, Galatian seurakunnille. Gal 1:1,2

-          Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa. Ef 1:1

-          Paavali ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen palvelijat, kaikille pyhille Kristuksessa Jeesuksessa, jotka ovat Filippissä, sekä myös seurakunnan kaitsijoille ja seurakuntapalvelijoille. Fil 1:1

-          Kolossassa asuville pyhille ja uskoville veljille Kristuksessa. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme! Kol 1:2

-          Paavali ja Silvanus ja Timoteus tessalonikalaisten seurakunnalle Isässä Jumalassa ja Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa. Armo teille ja rauha! 1 Tess 1:1

-          Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan".   Ilm 1:11"

-          Tervehtikää toisianne pyhällä suunannolla. Kaikki Kristuksen seurakunnat tervehtivät teitä. Room 16:16

-        Aasian seurakunnat tervehtivät teitä. Monet tervehdykset Herrassa lähettävät teille Akylas ja Priska sekä heidän kodissaan kokoontuva seurakunta. 1 Kor 16:19

 

Raamattu nimittää siis seurakuntaa Jumalan seurakunnaksi Roomassa, Tessalonikiassa, jne. Silloin kun Raamattu käyttää monikkomuotoa seurakunnasta se tarkoittaa laajemman alueen seurakuntia, esim. Aasian seurakunnat. Samoin jos puhumme pohjanmaalla olevista seurakunnista, käytämme monikkomuotoa. Mutta seurakunta on jokaisella paikkakunnalla yksi Jumalan seurakunta esim. Lapualla kokoontuva Jumalan seurakunta. Todellakin Raamattu tuntee vain yhden paikkakunnalla olevan Jumalan seurakunnan sekä nimittää paikkakunnalla olevaa seurakuntaa Jumalan seurakunnaksi. Tässäkin asiassa meidän tulee seurata Raamatun ilmoitusta ja antaa seurakunnalle se nimi, minkä Jumala on sille antanut. Miksi keksimme ja annamme mitä ihmeellisimpiä nimiä seurakunnalle?

Yleisin puolustus mitä ihmeellisimmille nimille, joita seurakunnalle annetaan on se kun maailmassa olevat yhdistyslait sekä rekisteröitymislait määräävät, että yhdistykselle on annettava nimi. Tämä asia ei kuitenkaan muodostu esteeksi ettemme voisi pitäytyä tässä nimi kysymyksessä Raamatullisessa ilmoituksessa.

Otan esimerkin; Paikkakunnalle syntyy evankeliumin julistuksen kautta seurakunta. Seurakuntalaiset voivat rekisteröidä yhdistyksen, jotta raha-asiat ja muut käytännön asiat tulevat hoidettua laillisesti ja lain mukaisesti. Seurakuntalaiset voivat rekisteröidä yhdistyksen, vaikka nimellä Laupias samarialainen, mutta tätä nimeä seurakunta käyttää vain tämän maailman yhdistyksen lain tarvitsemiin asioihin. Mutta seurakunta tulee koolle ja on olemassa vain Jumalan seurakuntana, sillä Raamattu ei tunne sellaista seurakunnan nimeä kuin Laupias samarialainen. Minusta meidän tulee pystyä uskomaan myös tässä nimi kysymyksessä Raamatun omaa ilmoitusta.

Rekisteröityminen yhdistykseksi ei tee seurakunnasta seurakuntaa, vaan seurakunta on olemassa silloin kun paikkakunnalla on joukko uskovia ihmisiä. Tämä on erittäin tärkeätä ymmärtää, ettei seurakunta ole rakennus eikä herätysliike, vaan seurakunta on uskovat ihmiset. Seurakunnan rekisteröityminenkään ei ole pakollinen toimenpide, vaan se toteutetaan silloin jos rahaan liittyvät ja muut asiat vaativat lain edellyttämiä toimenpiteitä.

Herätysliikkeet

Jokainen uskova joka on tullut uskoon ja uudestisyntynyt Jumalan armosta kuuluu Jumalan seurakuntaan, eli Kristuksen ruumiiseen riippumatta siitä mihin herätysliikkeeseen tai kirkkokuntaan hän kuuluu. Eri herätysliikkeissä, kirkkokunnissa tai niiden ulkopuolella olevat Herran Jeesuksen opetuslapset ovat kaikki Jumalan lapsia sekä veljiä ja sisaria Herrassa toinen toisilleen.

Raamatun ilmoitus ei tunne herätysliikekristillisyyttä siten kuin se on tänä päivänä olemassa. Tänä päivänähän on olemassa monia erinimisiä herätysliikkeitä, jotka painottavat usein omia erikoisoppejaan. Raamatun ilmoitus ei tunne tällaista käytäntöä, että muodostamme oman herätysliikkeen, jonka nimeämme sitten jollakin muulla nimellä kuin mitä Raamattu opettaa seurakunnasta. Tällainen erilaisten herätysliikkeitten olemassaolo ja niiden rakentaminen edesauttaa sekä tukee eriseuroja ja lahkoja, joka on hajaannusta ja lihan tekoa Raamatun opetuksen mukaan.

Se on totta, että Jumala on käyttänyt ja käyttää hyvinkin voimakkaasti näiden eri herätysliikkeitten sisällä olevia ihmisiä.  Mutta se, että Jumala käyttää näiden hajallaan olevien herätysliikkeiden sisällä olevia ihmisiä ei johdu näistä herätysliikkeistä, vaan siitä, että näiden liikkeiden sisältä löytyy ihmisiä, jotka ovat siten antautuneet Jumalalle, että Hän voi käyttää ihmistä evankeliumin eteenpäin menemiseksi. Kiitos Jumalalle, että näitä antautuneita uskovia löytyy jokaisesta herätysliikkeestä. Herätysliikkeissä olevat uskovat ihmiset ovat siis Jumalan seurakuntaa eikä herätysliike.

Se on jo hyvin jos eri herätysliikkeissä olevat uskovat pystyvät myöntämään, että muissa herätysliikkeissä on myös Jumalan lapsia. Se on jo paremmin jos eri herätysliikkeissä olevat uskovat pystyvät yhteistyöhön muissa herätysliikkeissä olevien Jumalan lasten kanssa. Tällä en tarkoita ekumeenista yhteyttä, jossa yritetään sulauttaa yhteen  uskonnolliset valtiokirkkolaitokset ja vapaiden suuntien herätysliikkeet sekä eri uskontojen edustajat, joista muodostuu ilmestyskirjan kuvaama suuri portto. Todellinen uskovien yhteys on Jeesuksen uudestisynnyttämien uskovien välistä ykseyttä, joka perustuu apostoliseen opetukseen (Jumalan sana) ja uskovien ykseyteen ja leivän murtamiseen ja rukoukseen, Apt 2:41,42. Tämä ykseys on sitten Jeesuksen Kristuksen tahto seurakuntaansa nähden. Yksi seurakunta, jossa keskinäinen rakkaus vaikuttaa.

1 Kor1: 10-13 Mutta minä kehoitan teitä, veljet, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen, että kaikki olisitte puheessa yksimieliset ettekä suvaitsisi riitaisuuksia keskuudessanne, vaan pysyisitte sovinnossa ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.  Sillä Kloen perheväeltä olen saanut teistä kuulla, veljeni, että teillä on riitoja keskuudessanne.

Tarkoitan sitä, että yksi teistä sanoo: "Minä olen Paavalin puolta", toinen: "Minä Apolloksen", joku taas: "Minä Keefaan", joku vielä: "Minä Kristuksen".  Onko Kristus jaettu? Ei kaiketi Paavali ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Paavalin nimeen?

Ef 4:1-5: Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii,  kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa
 ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä: yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;  yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;

Ef 4:3:ssa oleva sana yhteys on kreik. henotes, joka tarkoittaa voimakkaimmin ykseyttä eli henotes tarkoittaa ykseys. Henotes tulee kreikan sanasta yksi.

Raamattu opettaa, ettei seurakuntaa saa jakaa eri puolueisiin. Uskovien tulee olla yksimielisiä. Uskovien tulee kärsiä nöyryydessä ja rakkaudessa toinen toistaan, jotta yhden ruumiin eli seurakunnan Hengen ykseys säilyy. Meillä ei ole oikeutta jakaa yhtä Kristuksen seurakuntaa eriseuroihin. Paavalin sanoin onko Kristus jaettu??? Riidat ja sen seurauksena eri opit ovat hajaannukseen syynä. Mutta ne Paavali jyrkästi tuomitsi ja kirjoitti Pyhässä Hengessä, että uskovien tulee olla yksimieliset, sillä on vain YKSI usko, ei montaa erilaista uskoa ja on vain YKSI seurakunta, ei monta erilaista seurakuntaa. Lihallisuus, ylpeys ja oikeassa olemisen tarve on hajaannuksen syynä. Raamattu opettaa ja ohjaa, että uskovilla tulee olla nöyrä mieli ja tulee olla valmiita kärsimään toinen toistaan. rakkaudessa, jotta yksimielisyys säilyy seurakunnassa. Raamatun selvä opetus on yksi seurakunta totuus. Raamattu pitää eriseuroja lihan tekoina. Raamatun sanan edessä ja Jumalan edessä en minä ainakaan uskalla puolustella nykyistä eriseuraisuuden tilaa.

Rukoushuoneita seurakunta saa rakentaa, jos näin Pyhä Henki johtaa. Kunhan muistamme, että seurakunta on rakennuksen sisällä kokoontuva uskovien joukko. Eli seurakunta ei ole rakennus. Seurakunta voi kokoontua myös kodeissa niin kuin paljon alkuseurakunnassa kokoonnuttiin. Jos Pyhä Henki johtaa voi seurakunta kokoontua myös vaikka vuokratiloissa. Roomassa oleva yksi seurakunta kokoontui monissa eri kodeissa, mutta pysyi silti yhtenä seurakuntana, jossa uskottiin samalla tavalla ja samaan Raamattuun. Uskovat voivat siis kokoontua paikkakunnalla monissa eri paikoissa, mutta yhtenä Jumalan seurakuntana eikä monenlaisten nimikylttien takana eriseuroissaan.

Niin kuin aiemmin kirjoitin seurakuntalaiset voivat perustaa yhdistyksen, jos seurakunta tarvitsee toiminnalleen yhdistyslain edellyttämiä toimia esim, raha-asioiden ym. asioiden hoitoon. Nyt lue tarkkaan ettei tule väärinkäsityksiä. Jos seurakuntalaiset rekisteröivät yhdistyksen, jotta lain vaatimat asiat tulee täytetyiksi, niin seurakuntalaiset voi rekisteröidä yhdistyksen vaikka esim. nimellä Laupias samarialainen. Mutta seurakunnan nimi on Jumalan seurakunta, laupias samarialainen nimi on vain yhdistyksen nimi, jota käytetään vain maailman yhdistys lain tähden. Mutta kuitenkin seurakunta tulee koolle Jumalan seurakunnan nimellä ja toimii Jumalan seurakuntana. Seurakunta on siis Jumalan seurakunta. Raamattu itse nimittää paikkakunnalla olevaa seurakuntaa Jumalan seurakunnaksi ja onhan Herra Jeesus seurakunnan pää. Kun kerran Jumalan tahto on, että seurakunnan nimi on Jumalan seurakunta, niin en minä ainakaan uskalla keksiä sille muuta nimeä. Totuushan on se, että eriseurat ovat ottaneet vielä eriseuraisuuden merkiksi erilaiset nimet, joissa he opettavat hyvinkin erilaisia oppeja.

Monet syyttävät seurakunnan ykseydestä opettavia uuden puolueen perustamisesta, otan tähän yhden esimerkin, joka kannattaa lukea tarkasti:

Jumalan sana opettaa yhdestä seurakunnasta, on siis vain yksi seurakunta. Katsomme paikkakunnalle, jossa on vapaaseurakunta, helluntaiseurakunta ja baptistiseurakunta, siis kolme eriseuraa, johon hajaantuneena Jumalan kansa on. Kun Jumalan sana tuntee vain yhden Jumalan seurakunnan, niin alamme opettamaan ja julistamaan tätä seurakunta totuutta paikkakunnilla. Ja sen seurauksena kaikista näistä eriseuroista alkaa tulla ihmisiä yhteen, jotka alkavat kokoontua yhtenä Jumalan seurakuntana paikkakunnillaan. Kumpi on parempi vaihtoehto antaa Jumalan kansan olla hajaannuksen tilassa vai julistaa ja kertoa Paavalin tavoin, jotta seurakunta ei saa jakaantua eriseuroihin? Minä uskon, että se on Jumalan tahto, jotta eriseuroistaan ulos tulevat alkavat kokoontumaan Jumalan tahdon mukaiseen seurakuntayhteyteen eli ykseyteen. Ja ne jotka jäävät omiin puolueisiinsa he kapinoivat silloin Jumalan tahdon mukaista seurakunta järjestystä vastaan jäämällä hajaannukseen tilaan. Selvästi parempi vaihtoehto on, että eriseuroistaan ulos tulevat muodostavat yhteyden ja hylkäävät eriseuraisuuden kun kaikki jäisivät puolueisiinsa. Tämä osoittaa niiden kohdalla, jotka alkavat kokoontumaan yhteen Raamatullista ojentautumista. Kun taas ne, jotka jäävät puolueisiinsa heistä paljastuu puoluehenki. Lihallinen uskova näkee uuden neljännen puolueen, mutta Jumala näkee muutamien lastensa Raamatullisen ojentautumisen ykseyden perustalle sekä puoluehengen vallassa olevat uskovat, jotka hylkäävät Raamatullisen seurakunnan perustuksen jäämällä hajaannuksen tilaan.

Seurakunnan ykseyden puolestapuhujia jotkut parjaavat susiksi. Susista puheen ollen, minusta näyttää siltä, että sudet ovat sittenkin niitä, jotka haluavat pitää lauman hajaannuksen tilassa. Susi ei suinkaan halua koota laumaa yhteen, vaan haluaa sen olevan hajallaan. Apt 20:29,30 Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa. jotka eivät laumaa säästä, Raamattu puhuu seurakunnan ykseydestä, josta susi nousee ja väärällä puheella vetää opetuslapsia pois hajaannukseen tilaan. Susi ei halua koota laumaa, vaan susi haluaa aiheuttaa ja pitää seurakuntaa hajaannuksen tilassa. Seurakunnan ykseydestä opettava ei ole susi, vaan seurakunnan ykseyden rakentaja, joka kokoaa laumaa hajaannuksesta ykseyteen.

Jumalan tahto on, että olemme Jumalan kansana yhtä niinkuin Isä ja Poika ovat yhtä. Tähän uskovien ykseyteen Jeesus lupaa, jotta maailman ihmiset tulevat uskomaan Jeesukseen, jos Hänen omansa ovat yhtä, Joh luku 17. Haluammeko maailman ihmisten pelastuvan? Jos todella haluamme, niin silloin meidän tulee hylätä puoluekristillisyys ja aloittaa seurakuntana kokoontumaan yhteen ilman hajaannusta aiheuttavia eriseuroja. Rakasta Jeesusta ja rakasta Hänen kansaansa ole yhtä niiden kanssa, jotka puhtaasta sydämestään huutavat avuksi Herraa.

Raamattu opettaa, että todellinen Jumalan lasten tuntomerkki on keskinäinen rakkaus. Onko meillä todellista Jumalan rakkautta, joka näkyy keskinäisenä rakkautena ja ykseytenä Jumalan kansan keskellä?

On uskomatonta, että uskovia, jotka julistavat Raamatullista seurakuntatotuutta pidetään harhaoppisina sekä seurakunnan hajottajina. Totuus on kuitenkin se, että Raamattu opettaa vain yhdestä Jumalan seurakunnasta eikä monista erinimisistä seurakunnista. Totuus on kuitenkin se, että Pyhä Henki kutsuu uskovia pois hajaannuksen tilasta seurakunnan ykseyteen. Hajaannus ja sen hyväksyminen on lihan tekojen puolustelua. Jos jollakin paikkakunnalla on kaksi erinimistä seurakuntaa, niin onko se Jumalan tahto? Vastaatko nyt rehellisesti itsellesi, mikä on Jumalan tahto? Onko Jumala mielissään siitä jos nämä eri seurakunnat tekisivät parannuksen ja alkaisivat kokoontua yhtenä seurakuntana? Monet perustelevat, että voi olla monia erinimisiä seurakuntia seuraavalla Raamatun paikalla. HEBR 10:25; älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

Alkutekstissä ei ole ollenkaan sanoja oman ja seurakunnan.

HEBR 10:25; mee enkataleipontes teen episunagoogeen heautoon kathoos ethos tisin alla parakalountes kai tosoutoo mallon hosoo blepete engidzousan teen hemeran.

Aapeli Saarisalo kääntää tämän kohdan aika tarkasti; jättämättä keskinäistä kokoontumistamme, niin kuin joillakin on tapana, vaan kehoittakaa toisianne sitä enemmän, kun näette päivän lähestyvän. Tämä Raamatun kohta kehottaa paikkakunnalla olevaa Jumalan seurakuntaa kokoontumaan keskenään, eikä millään lailla kehota Jumalan kansaa pitämään eriseuroja (eri seurakuntia), jotka ovat Galatalaiskirjeen mukaan lihan tekoja. Tässä myös on se sama kehotus ykseyteen, mikä löytyy Efesolaiskirjeen 4:stä luvusta.

Kerron sinulle erään asiaa valaisevan esimerkin kautta, jotta ymmärrämme mitä on seurakunnan ykseys: On aviopari, joka on tarkoitettu elämään yhdessä ja olemaan YKSI liha. Tulee riita, jonka jälkeen aviopari hakee asumuseroa. He muuttavat erilleen asumaan. Asioiden tilaa heiltä tiedustellaan, jolloin molemmat vastaavat, että he ovat yksi liha, mutta vain asumuserossa. Sitten asumuserossa olevalle naiselle valkenee, mitä tarkoittaa olla yksi liha. Yksi liha tarkoittaa, jotta he asuvat yhdessä eikä eri asunnoissa. Nainen hakee sovintoa ja tarjoaa rauhaa miehelle ja pyytää miestä muuttamaan takaisin kotiin, tulemaan yhdeksi lihaksi, niin kuin on kirjoitettu. Jos mies jää asumuseroon, niin silloin hän suostuu elämään hajaannuksessa. Mutta nainen on kuitenkin sisäistänyt asian, niin kuin on Jumalan tahto ja hän sydämessään elää ja tukee Jumalan tarkoittamaa yhden lihan aviomallia. Jos mies kuitenkin päättää tulla yhteen vaimonsa kanssa, niin silloin tapahtuu konkreettisella tavalla Jumalan tarkoittama yhden lihan avioliitto.

Samalla tavalla myös voimme toimia Jumalan kansana elää asumuserossa tai olla yksi seurakunta konkreettisella tavalla.

Painotan vielä sitä, että jos jotkut uskovat haluavat jäädä puolueisiinsa, niin meidän tulee kuitenkin rakastaa ja hyväksyä heidät rakkaina sisarina ja veljinä. Meidän tulee tehdä yhdessä työtä Jumalan kansana eikä erottavia puoluerajoja saa olla Jumalan kansan keskellä. En kehota siis ketään eroamaan seurakunnasta, mutta kehotan jokaista uskovaa luopumaan hajaannuksen tilasta ja tulemaan yhteen Jumalan seurakuntana. Seurakunnasta eroaminen on sama asia kuin uskosta luopuminen. Mutta, eri herätysliikkeistä luopuminen ja yhteen tuleminen yhtenä Jumalan kansana on hajaannuksen häpeän poistuminen Jumalan kansan keskeltä sekä ykseyden saavuttaminen Jumalan kansana.

Keskinäinen rakkaus ja kunnioitus

1 Joh 3:23  Ja tämä on hänen käskynsä, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut.

1 Joh 3:14-15: Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa. Jokainen, joka vihaa veljeänsä, on murhaaja; ja te tiedätte, ettei kenessäkään murhaajassa ole iankaikkista elämää, joka hänessä pysyisi.

Room 12:10  Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.

Fil 2:3  ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne

Jumalan sana kehottaa uskovia, että uskovina rakastamme toisiamme. Jokainen joka ei rakasta veljiänsä ja sisariansa Kristuksessa on vielä pimeydessä eikä vaella valkeudessa. Uskovat saavat Jumalan armosta kilpailla toinen toistensa kunnioittamisessa. Sekä uskovien tulee pitää sisaria ja veljiä Kristuksessa itseään parempina. Kuuluu sinun sisaresi ja veljesi mihin herätysliikkeeseen tahansa tai on niiden ulkopuolella, niin sinun tulee Sanan opetuksen mukaan sekä Hengen vaikutuksen mukaan pitää heitä itseäsi parempina. Tällä tavoin eläen Hengessä sanan mukaan myös pääsemme lähemmäs seurakunnan ykseyttä hajaannuksen sijasta.

Fil 2  sanoo, että älä ole itsekäs, älä pyydä turhaa kunniaa itsellesi, vaan nöyryyden kautta pidä toista itseäsi parempana ja ole sydämellinen ja laupias toista kohtaan; eli koko konteksti jo itsessään selittää mistä on kysymys, eli siitä, että ei asetu lihallisesti toisen yläpuolelle, vaan Jumalan Hengen vaikuttamassa nöyryydessä pitää toista itseään parempana, eli kunnioittaa ja rakastaa toista, eikä nouse toisen yläpuolelle. Fil 2 selittää myös itse itsensä ja selittää sen, että kun hengellisesti eläen Hengen vaikuttamassa nöyryydessä pidämme toista itseämme parempana, kysymys ei ole siitä, että tutkisimme itseämme opin ymmärryksen tai vaelluksen kautta (kuka on onnistunut parhaiten ja on paras, eli ei näin!), vaan nöyryydessä asetamme toisen uskovan meidän edelle ja kunnioitamme ja rakastamme häntä sen aseman tähden mikä hänellä on, eli Jumalan lapseuden tähden.

Usein kuulen sanottavan seuraavanlaisen ajatuksen: Silloin kun vainot alkavat, niin vasta silloin seurakunta voi olla yhtä, joten nyt on jokaisen rakennettava omaa herätysliikettänsä. Raamatussa ei vain sanota noin, vaan Raamatussa on selvä kehotus seurakunnan ykseyteen kaikkina aikoina. On surkea tilanne jos maailma pakottaa uskovat yhteen. Ajattele jos vain pakottamalla löytyy yhteys! Raamattuun on kirjoitettu, että Jumalan rakkaus on vuodatettu Pyhän Hengen kautta uskovien sydämiin. Minä ainakin haluan tulla seurakuntaan Jumalan rakkaudesta enkä maailman pakottamana. Jumalan rakkaus on ainoa motiivi seurakunnan ykseyden saavuttamiseen sekä sen kokoontumiseen. Onko meillä todella Jumalan Pyhä Henki? Jos on ja jos Hän saa vaikuttaa meissä, niin silloin hylkäämme puoluekristillisyyden ja alamme kokoontumaan Jumalan kansana yhteen, niin kuin Raamattu opettaa.

 

Laitan tähän lopuksi tuntojani ja ajatuksiani tämän asian tiimoilta:

Sinä sanoit sanassani Minulla on yksi seurakunta, mutta minä päätän, että niitä on enemmän............

Sinä sanoit sanassani Minulla on vain yksi Jumalan sana, mutta minä sanon, että voi olla monta erilaista sanaa......

Sinä sanoit suoran totuuden sanan, mutta minä väännän sen mutkalle ja muutan sen mieleni mukaiseksi...........

Sinä olet sanonut Sanassasi kaiken, Olet näyttänyt totuuden, mutta minä uskon niinkuin itse haluan uskoa.....

Nyt ymmärrän sinun kasvoiltasi vuotavat kyyneleet Jeesus, sinun kyyneleesi saavat minun kasvoni kyynelehtimään…….

 

Näen sieluni silmin Jumalan armoistuimen siellä istuu Isä ja Hänen oikealla puolella istuu Jeesus. Jeesus katsoo Isäänsä ja sanoo: Lampaat, jotka olet minulle antanut ovat hajallaan eriseuroissa erilaisissa opeissa, Isä minuun koskee, Minun sydämeni on syvästi murheellinen seurakuntani tilasta. Näen kyynelten valuvan Jeesuksen kasvoilta. Isä sanoo: Tiedän Poikani, minun sydämeeni koskee myös, minäkin olen syvästi murheellinen seurakunnan tilasta. Näen kyynelten valuvan Isän kasvoilta. Tämä näky murtaa minut, minä voin pahoin, minulla on paha olo. Minun kasvoilleni ilmaantuu kyyneleitä. Voi Herra Jeesus, auta minua, jotta jaksan eteenpäin.

 


Lähteet:

 

33/38 Raamattu

King James Version
Online Bible Lexicon
Strong's Lexicon

 

 


 


 

 

Petri Paavola

 

 

 

 





eXTReMe Tracker