Nature

Etusivulle | Raamatunopetuksia | Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube    


Nettikirjan pdf-sivu on netissä: Jeesus on vanhan liiton juhlien täyttymys pdf-muodossa

 

Jeesus on vanhan liiton juhlien täyttymys

Olen puhunut kaksi Raamattutuntia aiheesta vanhan liiton juhlien esikuvallisuus Jeesuksesta. Näissä juhlissa on paljon sellaista ulottuvuutta, jota en tuonut esille puheessani. Tästä syystä koin sydämelläni kirjoittaa tästä aiheesta nettikirjan, jossa käsittelen vanhan liiton juhlien esikuvallisuutta Jeesuksesta hiukan laajemmin kuin mitä puheessani puhuin. Jumalan asettamat seitsemän pääjuhlaa vanhan liiton aikana israelilaisille ovat todella valtavan hienoja ja syvällisiä esikuvia Jeesuksesta. Me Uuden Liiton Jumalan kansana voimme saada lisää syvyyttä Uuden Liiton opetukseen ja Jeesukseen vanhan liiton juhlien esikuvallisesta opetuksesta, koska Herra Jeesus on vanhan liiton juhlien täyttymys. Vanhan liiton juhlien esikuvat Jeesuksesta tukevat ja vahvistavat Uuden Liiton sanomaa.

Uuden Liiton Jumalan kansasta jotkut ovat  sortuneet siihen, että he ovat eksynyt kannattamaan katolisen kirkon alullepanemia kirkollisia opetuksia, joita monet pitävät totuutena, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Jumalan antamat juhlat Israelille vanhassa liitossa kertovat meille selkeästi Jeesuksesta ja Hänen tehtävästään sekä antavat tarkkaa tietoa meille miten ja missä järjestyksessä Jumalan Uuden Liiton pelastussuunnitelma etenee. Samalla myös vanhan liiton juhlien esikuvat Jeesuksesta paljastavat sen kuinka monet kirkolliset perinteet ovat vain perinteitä, sillä ne eivät perustu Jumalan sanan totuuteen. Vanhan liiton juhlien esikuvat eivät tuo mitään uutta Jumalan sanan ilmoitukseen, mutta kertovat esikuvina Jeesuksesta ja Hänen tehtävistään ja voivat sitä kautta auttaa meitä syvällisemmin uskomaan Herraan Jeesukseen. Tämän nettikirjan sanoma Jeesuksesta vanhan liiton juhlien täyttymyksenä toimii myös evankeliumin ilosanoman julistajana, niin juutalaisille kuin pakanoille sekä on samalla opetuksen sanaa Herran Jeesuksen opetuslapsille.

Elämme lopunajassa, luopumuksen ajassa, jolloin myös katolisen kirkon alullepanemat väärät opit saavat enemmän kannatusta ja hyväksyntää uskovien keskuudessa. Samoin myös äärikarismaattiset harhat nostavat rajusti päätään, ollen kulkemassa ekumenian kautta kohti paavin ja antikristuksen syliä. Vanhan liiton esikuvien opetus Jeesuksesta osoittaa tietä takaisin siihen Uuden Liiton järjestyksen mukaiseen uskoon, josta Uusi Testamentti kertoo, mutta jota niin useat uskovatkin nykyään vääristelevät. Herran asettamista vanhan liiton juhlien esikuvallisuudesta on monenlaista opetusta ja kirjoitukseni näistä juhlista perustuu siihen miten minä uskon niiden puhuvan ja opettavan esikuvallisesti Herrasta Jeesuksesta. Tutki ja koettele kirjoitukseni Jumalan sanan totuuden kautta rukouksen kera.

 

Sisällys:
Esipuhe
Alkusanat
Pääsiäinen
Happamattoman leivän juhla
Esikoislyhteen heilutuksen juhla
Helluntai - viikkojuhla
Pasuunansoiton juhla
Suuri sovituspäivä
Lehtimajanjuhla
Loppusanat

 

 

Esipuhe

Olen koko uskossa olemiseni ajan siitä asti kun olen asiaa ymmärtänyt, ihmetellyt ja ihastellut Jumalan sanan ilmoituksen vanhan liiton esikuvia ja niiden täyttymystä Uudessa Liitossa Herrassa Jeesuksessa. Ainoastaan täydellinen Kaikkivaltias Jumala kykenee toteuttamaan esikuvan täyttymyksen täsmällisen kauniisti sekä tarkasti ja sen Hän on tehnyt Messias Jeesuksen kautta. On hyvä aloittaa uskossa rakentuminen Uuden Liiton Kirjoituksien perustalta, mutta on myös välttämätöntä ymmärtää vanhan liiton esikuvia, sillä vanha liitto on perustus, jonka päälle Uusi Liitto on rakennettu. Uusi Liitto kumosi vanhan liiton uskon järjestyksen, mutta ei ole kuitenkaan kumonnut VL:n esikuvien sanomaa ja opetusta. Herra Jeesus on uskon ja Uuden Liiton perustus, mutta vanhan liiton esikuvat puhuivat Jeesuksesta ja siksi vanha liitto on perustus, jonka päälle Uusi Liitto rakentuu.

Jos emme ymmärrä vanhan liiton esikuvia, niin emme kykene ymmärtämään todella syvällisesti Uuden Liiton sanomaa Herrasta Jeesuksesta. Vanhan liiton esikuvat Messias Jeesuksesta auttavat meitä ymmärtämään syvällisemmin Uuden Liiton sanomaa Herrasta Jeesuksesta. Tämän tähden olen kokenut sydämessäni kirjoittaa vanhan liiton juhlien esikuvista, jotka ovat esikuvia Messias Jeesuksesta, Hänen pelastuksestaan ja Hänen tehtävistään. Toivon ja rukoilen, että tämä nettikirja saisi olla johdattamassa edes yhden ihmisen pelastukseen uskon kautta Herrassa Jeesuksessa sekä runsaasti rakentaa uskoa Herran Jeesuksen opetuslasten sydämissä. Koen tämän kirjoituksen olevan tähän mennessä tärkein kirjoitukseni ja opetukseni Herrasta Jeesuksesta.

Tämän nettikirjan tekstiä saa kopioida ja levittää vapaasti muuttamatta sen sisältöä, mutta tätä nettikirjaa ja sen sisältöä ei saa myydä missään muodossa, eikä minkäänlaisissa yhteyksissä. Herra Jeesus sanoi opetuslapsilleen:  "Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa" (Matt 10:8).

Alkusanat

Jumala asetti vanhan liiton aikana israelilaisille seitsemän juhlaa, joissa kaikissa on esikuva Jeesuksesta. Seitsemän on myös täydellisyyden luku ja Jumalan täydellisten tekojen luku. Tästä syystä Jumalan asetti juhlien lukumääräksi seitsemän, koska on kyse Jumalan täydellisyydestä ja täydellisistä teoista. Jeesuksen täydellisyys ja tehtävät ja asiat, jotka liittyvät Jeesukseen tulevat esille kaikissa seitsemässä juhlassa. Nämä juhlat ovat Raamatussa Jumalan asettamana siinä järjestyksessä kuin israelilaisten piti niitä juhlia alkaen juutalaisesta ensimmäisestä aviv kuukaudesta. Nämä seitsemän juhlaa ovat järjestyksessään seuraavat: pääsiäinen, happamattoman leivän juhla, esikoislyhteen heilutuksen juhla, helluntai, pasuunansoiton muistojuhla, suuri sovituspäivä ja lehtimajanjuhla.

Raamattu sanoo Jumalan antaneen juhlat israelilaisille Herran kunniaksi, joka johtuu siitä, että kaikki juhlat kertovat Messias Jeesuksen pelastuksesta ja tehtävistä, joka on sama asia kuin Herran kunnia ja kunniaksi. Vanhan liiton juhlien Jeesuksen esikuvissa on valtava määrä yksityiskohtaisen tarkkaa tietoa Jeesuksesta, enkä kykene sitä kaikkea tuomaan esille, mutta tuon sen esille mitä olen kokenut tähän saakka ymmärtäväni juhlien esikuvallisuudesta Jeesuksessa. Kaikesta siitä mitä olen ymmärtänyt näistä juhlista en kuitenkaan kykene kirjoittamaan, mutta pyrin tuomaan sen esille mikä on tärkeä tietää ja ymmärtää. Tämä on todella laaja aihe ja vaatisi pitemmän ajan kirjoittamiseen, jos joka asia käytäisiin vieläkin perusteellisemmin lävitse. En usko, että kukaan uskova ihminen edes kykenee ymmärtämään kaikkea esikuvallisuutta mitä VL:n juhliin kätkeytyy, siksikin minun on kirjoitettava tästä aiheesta vain sen mukaan kuin kykenen sitä ymmärtämään.

Herra puhui Moosekselle (3 Moos 23 luku) antaen israelilaisille seitsemän pääjuhlaa, joita käsittelen tässä kirjoituksessani. Kolmannen Mooseksen kirjan luvussa 23 oleva  sana juhla-ajat liittyen näihin seitsemään juhlaan on hepreaksi mo'ed, joka tarkoittaa juhlaa, määrättyä aikaa, määrättyä paikkaa ja määrättyä vuodenaikaa. 4 Moos 12:4:ssa on hepreaksi sanat ohel mo'ed (seurakunnan ilmestysmaja). Mo'ed sana voidaan siten liittää myös seurakuntaan, jonka tulee kokoontua Jumalan määräämässä paikassa, joka oli vanhan liiton aikana ilmestysmajassa ja temppelissä sekä juhlissa Jumalaa kohtaamassa. Uudessa Liitossa kohtaamme Jumalan Messias Jeesuksen kautta ja Jumalan määräyksestä seurakunnan tulisi kokoontua ykseyden perustalla paikkakunnillaan.

3 Moos 23:
1 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
2 "Puhu israelilaisille ja sano heille: Herran juhla-ajat (mo'adei - mo'ed), joiksi teidän on kuulutettava pyhät kokoukset, minun juhla-aikani, ovat nämä.
3 Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään askaretta toimittako, se on Herran sapatti, missä asuttekin.

Kolmas Mooseksen kirja luku 23 aloittaa Herran asettamat ja määräämät juhlat viikon seitsemännestä päivästä, joka oli sapatin päivä, Herran sapatti, jolloin oli sapatinlepo. Herran sapatti muistuttaa siitä kuinka Herra Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä luomisteoistaan, jonka tähden myös Herran kansan oli levättävä viikon viimeisenä päivänä, seitsemäntenä päivänä. Sapatti, eli viikoittainen lepopäivä kuuluu myös Herran asettamiin ja määräämiin juhliin. 3 Moos 23:3 olevat sanat sapatti, levon päivä, pyhä kokous ovat hepreaksi shabbath shabbaton mikra kodesh, joka tarkoittaa sapatti, sapatinlepo ja pyhä kokoontuminen. Messias Herran Jeesuksen antaman pelastuksen kautta ihminen pääsee lepoon ja rauhaan synnin teoistaan, saaden rauhan Jumalan kanssa, jonka kautta uskova ihminen oppii elämään uskossa Jumalan tahdon mukaisesti.

Jumalan asettamista juhlista on kirjoitettu paljon kirjoja, nettikirjoituksia ja niistä on pidetty Raamattutunteja. Monet näistä opetuksista ovat sisältäneet sellaisia juutalaisia perinteitä, joita Raamattu ei opeta. Jos Raamatun opetuksen sisäpuolelle liitetään uskonnollisia perinteitä, niin silloin Raamatun opetus sisältää siihen kuulumattomia aineita, jotka vääristävät opetusta. Kirjoituksessani pyrin käyttämään ainoastaan vanhan testamentin ja uuden testamentin kirjoituksia, että näkisimme sen mitä Jumala on säätänyt asettamiinsa juhliin. Jos kirjoituksessani käytän Raamatun ulkopuolisia lähteitä, niin käytän niitä siten, että ne eivät ohjaa lukijaa pois Raamatun totuudesta, koska Jumalan sanan totuus on ainoa rakennusaine, jonka Jumala on antanut meille uskonelämän ohjenuoraksi.

Pääsiäinen

3 Moos 23:5 Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, iltahämärässä, on pääsiäinen Herran kunniaksi.

5 Moos 16:1 "Ota vaari aabib-kuusta ja vietä pääsiäinen Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi, sillä aabib-kuussa Herra, sinun Jumalasi, vei sinut pois Egyptistä, yöllä.

Herra asetti Raamatullisen vuoden ensimmäiseksi kuukaudeksi aviv-kuukauden, jonka neljäntenätoista päivänä oli pääsiäinen Herran kunniaksi. Hepreankielen sana aviv tarkoittaa ohran tähkää, vihreä ohran tähkä, tuore ja nuori ohran tähkä. Aviv-kuukausi on tähkän muodostumisen kuukausi. Juutalaiset käyttävät ensimmäisestä kuukaudesta myös Babyloniasta tulevaa nimeä nisan, jonka juutalaiset ottivat käyttöön Babylonian pakkosiirtolaisuudesta palaamisen jälkeen. Aviv-kuukausi on kuitenkin alkuperäinen Jumalan asettama kuukausi.   Aviv-kuukausi on meidän kalenterissamme maalis-huhtikuun aika.

2 Moos 12:
1 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa sanoen:
2 "Tämä kuukausi olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä alottakaa vuoden kuukaudet.
3 Puhukaa koko Israelin kansalle ja sanokaa: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenisäntä itsellensä karitsan, yhden karitsan joka perhekuntaa kohti.
4 Mutta jos perhe on liian pieni koko karitsaa syömään, niin ottakoon lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan, henkilöluvun mukaan. Karitsaa kohti laskekaa niin monta, että voivat sen syödä.
5 Ja karitsanne olkoon virheetön, vuoden vanha urospuoli; lampaista tai vuohista se ottakaa.
6 Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä.
7 Ja he ottakoot sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja ovenpäällisen niissä taloissa, joissa he sitä syövät.
8 Ja he syökööt lihan samana yönä; tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he sen syökööt.
9 Älkää syökö siitä mitään raakana tai vedessä keitettynä, vaan tulessa paistettuna päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen.
10 Älkääkä jättäkö siitä mitään huomenaamuksi; mutta jos jotakin siitä jäisi huomenaamuksi, niin polttakaa se tulessa.
11 Ja syökää se näin: kupeet vyötettyinä, kengät jalassanne ja sauva kädessänne; ja syökää se kiiruusti. Tämä on pääsiäinen (pesach) Herran kunniaksi.
12 Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra.
13 Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi, taloissa, joissa olette; sillä kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne (pasach), eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata.
14 Ja tämä päivä olkoon teille muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana; sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ikuisena säädöksenä.

Raamattu sanoo Herran puhuneen ja sanoneen, että aviv-kuukausi on ensimmäinen kuukausi, joka aloittaa israelilaisten kuukaudet. Aviv sana tarkoittaa ohran tähkää, joka tulee siitä kun keväällä ohra kypsyi ja valmistui ensimmäiseksi pääsiäisen aikaan.

Hepreankielen sana pesach on substantiivi, joka tulee verbistä pasach, joka tarkoittaa mennä ohitse, ohittaa. Sana pesach (pääsiäinen) tarkoittaa mennä ohitse ja säästää. 2 Moos 12:27 sanoo pääsiäispäivänä teurastettavan lampaan olevan pääsiäisuhri Herralle, koska Hän meni israelilaisten talojen ohi Egyptissä, kun Hän rankaisi egyptiläisiä, mutta säästi heidän kotinsa. Raamatusta näemme pääsiäisen tarkoittavan mennä ohitse ja säästää. Pääsiäisenä teurastettava lammas oli esikuva Messiasta Jeesuksesta, joka oli pääsiäisuhri Jumalalle.

Raamattu sanoo kuinka aviv-kuukauden kymmenentenä päivänä jokaisen Israelin heimon perhekunnan tuli ottaa itselleen yksi virheetön karitsa.  Tämä karitsa piti teurastaa aviv-kuukauden neljännentoista päivän iltahämärässä. Karitsan ottamisen ja teurastamisen välillä oli neljä päivää, mutta ei neljää kokonaista päivää, koska karitsa teurastettiin ennen neljännen päivän loppumista. Karitsan talteen ottaminen aviv-kuun kymmenentenä päivänä on esikuva Jeesuksen palvelutyön alkamisesta Messiaana, joka kesti noin kolme ja puoli vuotta. Koska esikuvassa oli lähes neljä päivää, niin voimme ymmärtää niiden olevan profeetallisesti vuosia, sillä esikuvassa oli opetus Jeesuksesta ja Hänen palvelutyönsä aloittamisesta Messiaana.

Joh 19:
25 Mutta Jeesuksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar ja Maria, Kloopaan vaimo, ja Maria Magdaleena.
26 Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: "Vaimo, katso, poikasi!"
27 Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!" Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa.
28 Sen jälkeen, kun Jeesus tiesi, että kaikki jo oli täytetty, sanoi hän, että kirjoitus kävisi toteen: "Minun on jano".
29 Siinä oli astia, hapanviiniä täynnä; niin he täyttivät sillä hapanviinillä sienen ja panivat sen isoppikorren päähän ja ojensivat sen hänen suunsa eteen.
30 Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty," ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.
31 ¶ Koska silloin oli valmistuspäivä, niin-etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri-juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas.

Joh 19:31 ¶ Therefore, those of Yehudah, vi-bahlt (since) it was Erev Pesach and they did not want the geviyot (bodies) to be left on HaEtz (Tree) SHEMOT 12:16; DEVARIM 21:22-23; YEHOSHUA 8:29; 10:26-27 during Shabbos, for it was Shabbat HaGadol VAYIKRA 23:11, requested Pilate to have the legs broken and the geviyot taken away. Orthodox Jewish Bible Brit Chadasha

John 19:31 It was the Day of Preparation, and the next day was a festival Shabbat. So that the bodies should not remain on the execution stake during Shabbat, the Judean leaders asked Pilate to have the legs broken and to have the bodies taken away. Tree of Life (TLV) Translation of the Bible - The Messianic Jewish Family Bible Society

Joh 19:31 οι ουν ιουδαιοι ινα μη μεινη επι του σταυρου τα σωματα εν τω σαββατω επει παρασκευη ην ην γαρ μεγαλη η ημερα (megale he hemera - suuri päivä) εκεινου του σαββατου (sabbatou -sapatti) ηρωτησαν τον πιλατον ινα κατεαγωσιν αυτων τα σκελη και αρθωσιν Bysantin teksti

Israelilaisten piti teurastaa karitsa aviv-kuukauden neljäntenätoista päivänä iltahämärässä, eli ennen viidennentoista päivän alkamista. Herramme Messias Jeesus ristiinnaulittiin avi-kuukauden 14. päivänä, tarkasti samana päivänä, jolloin esikuva teurastettiin aviv-kuun neljäntenätoista päivänä.

Jeesuksen ristiinnaulitseminen tapahtui ennen kuin alkoi pääsiäisviikon juhlasapatti. Herraa Jeesusta ei ristiinnaulittu perjantaina, eli päivää ennen viikkosapatin alkamista. Herra Jumala asetti Israelin kansalle juhlia ja näihin juhliin Herra asetti juhlasapatteja, joista juutalaiset käyttävät nimitystä Shabbat HaGadol. Esimerkiksi happamattoman leivän juhlan (pääsiäisviikko) ensimmäinen ja viimeinen päivä olivat juhlasapatteja. Orthodox Jewish Bible käyttää Joh 19:31:ssa sanoja Shabbat HaGadol, eli suuri sapatti, joka tarkoittaa juhlasapattia. Messiaanisten juutalaisten kääntämä Tree of Life käännös käyttää Joh 19:31:ssa sanoja the next day was a festival Shabbat (seuraava päivä oli juhlasapatti). Kreikkalainen Bysantin teksti käyttää myös sanoja suuri päivä viitaten sillä sapatin päivään, joka alkoi heti seuraavana päivänä siitä kun Herra Jeesus oli kuollut ristillä.

Raamatun todistus on ettei Herra Jeesus kuollut perjantaina ennen viikkosapatin alkamista, vaan keskiviikkona, jonka jälkeen torstaina alkoi suuri sapatti, pääsiäisviikon juhlasapatti. Tarkalleen ottaen Herra Jeesus kuoli noin. kello 15 aikaan keskiviikkona ja seuraava päivä alkoi noin kello 18 aikaan Jumalan asettaman aikajärjestyksen mukaan, jossa päivä alkaa illasta (n. klo 18) ja päättyy seuraavaan iltaan (n. klo 18). Tämä tarkoittaa sitä, että meidän aikajärjestyksen ja kalenterin mukaan pääsiäisviikon suuri juhlasapatti alkoi keskiviikko iltana n. klo 18, joka aloitti juutalaisen aikajärjestyksen mukaan seuraavan päivän, joka oli Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeinen päivä pääsiäisen suuri juhlasapatti.

4 Moos 28:
1 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
2 "Käske israelilaisia ja sano heille: Pitäkää vaari siitä, että tuotte minulle minun uhrilahjani, ruokani, suloisesti tuoksuvat uhrini, määräaikanaan.
3 Ja sano heille: Tämä on se uhri, joka teidän on tuotava joka päivä Herralle: kaksi vuoden vanhaa virheetöntä karitsaa jokapäiväiseksi polttouhriksi.
4 Uhraa toinen karitsa aamulla, ja toinen karitsa uhraa iltahämärässä
5 ja ruokauhriksi kymmenesosa eefa-mittaa lestyjä jauhoja, sekoitettuna neljännekseen hiin-mittaa survomalla saatua öljyä.
6 Tämä on jokapäiväinen polttouhri, joka toimitettiin Siinain vuorella suloisesti tuoksuvaksi uhriksi Herralle.
7 Ja siihen kuulukoon juomauhrina neljännes hiin-mittaa viiniä kumpaakin karitsaa kohti. Pyhäkössä vuodata Herralle höysteviiniuhri.
8 Ja toinen karitsa uhraa iltahämärässä ja toimita siihen kuuluva ruoka- ja juomauhri samalla tavoin kuin aamullakin, suloisesti tuoksuvaksi uhriksi Herralle.

Herra määräsi, että pappien piti uhrata, joka päivä kaksi vuoden vanhaa virheetöntä karitsaa jokapäiväiseksi polttouhriksi. Toinen karitsa piti uhrata aamulla ja toinen karitsa iltahämärässä. Päivittäiseen uhriin kuului myös ruokauhri ja juomauhri. Ruokauhri ja juomauhri ovat esikuvia Herran ateriasta leivästä ja viinistä Jeesuksen kuoleman muistoksi. Ruokauhriin kuului puhtaita jauhoja sekoitettuna öljyyn (öljy on Pyhä Hengen - Jumalan Hengen vertauskuva), joka kuvaa Jeesuksen puhtautta Jumalan Hengen voimassa.  Herra Jeesus sanoi olevansa se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta ja jos syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti ja se leipä, jonka Jeesus antaa, on Hänen lihansa, maailman elämän puolesta (Joh 6:51). Leivät tehtiin puhtaista ja hienoista jauhoista ja ruokauhri puhtaista jauhoista öljyyn sekoitettuna on esikuva Herran aterian leivästä, Jeesuksen ruumiista, joka ristiinnaulittiin syntien anteeksisaamiseksi. Juomauhriin kuului viiniä, joka on esikuva Herran aterian viinistä, joka kuvaa Jeesuksen verta, jonka Hän vuodatti syntien anteeksisaamiseksi.

33/38 käännöksen höysteviiniuhri tarkoittaa juomauhria, sillä hepreankielisessä Raamatussa 4 Moos 28:7:ssa on jakeen lopussa sanat nesek shekar Adonai, joka tarkoittaa voimakkaasta (väkevästä) viinistä tehtyä juomauhria Herralle. Tämäkin on esikuva siitä, kuinka Herran Jeesuksen veri on voimallinen tuomaan syntien anteeksiantamuksen ja yhteyden Jumalan kanssa, jokaiselle, joka uskoo Jeesuksen olevan Pelastaja, Herra ja Messias.

And any one may hence learn, how very great piety we exercise toward God, and the observance of his laws: since the priests were not at all hindred from their sacred ministrations by their fear during this siege; but did still, twice a day, in the morning, and about the ninth hour, offer their sacrifices on the altar. Josephus Antiquities of the Jews — Book XIV 4.3

Mark 15:
33 ¶ Ja kuudennella hetkellä tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.
34 Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
35 Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Katso, hän huutaa Eliasta".
36 Ja muuan juoksi ja täytti sienen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda sanoen: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias ottamaan hänet alas".
37 Mutta Jeesus huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
38 Ja temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti.

Juutalainen historioitsija ja pappi Josefus kertoi kirjassaan Antiquites of the Jews (Juutalaisten muinaisajat), kuinka juutalaiset papit suorittivat kahdesti päivällä uhrin temppelin alttarilla, toisen aamulla ja toisen yhdeksännellä hetkellä. Josefus kuvasi päivittäistä polttouhria ja sen uhraamista. Yhdeksäs hetki on noin kello 15.00 meidän ajassamme.

Raamattu sanoo Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa Jeesuksen kuolleen ristillä yhdeksännen hetken aikaan. Miksi tämä on tärkeä tieto ja miksi Raamattu kertoo siitä kahden todistajan kautta?

Messias Jeesus kuoli keskiviikkona noin klo 15.00 illan alkaessa hämärtyä samoihin aikaan, kun israelilaisten pappien piti uhrata temppelissä päivittäinen uhri. Jumalan "kello" toimii täsmällisen tarkasti, koska sillä hetkellä kun papit uhrasivat jokapäiväistä uhria temppelissä kello 15 aikaan (yhdeksännellä hetkellä), niin samaan aikaan Herra Jeesus kuolee ristillä syntien anteeksisaamiseksi. Esikuva ja täyttymys tapahtuivat samaan aikaan, kun temppelissä suoritettiin uhri ja Herra Jeesus vuodatti verensä ja kuoli Golgatalla syntien anteeksisaamiseksi.

Israelilaisten piti sivellä teurastetun karitsan verta molempiin ovenpieliin sekä oven päällä olevan lautaan, niissä taloissa, joissa syötiin pääsiäiskaritsa. Pääsiäiskaritsan veri ovenpihtipielissä ja ovenpäällisessä oli esikuva Messias Jeesuksen sovitusverestä, jonka kautta saadaan syntien anteeksiantamus, puhdistus synneistä sekä vapaus synnin ja saatanan orjuudesta. Herra Jeesus sanoi, että tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi (Mark 1:15). Uuden Liiton järjestyksen mukaan ihmisen tulee tunnustaa syntisyytensä ja haluta hylätä syntinsä sekä uskoa Jeesus Herraksi ja Pelastajaksi, jolloin hän saa pelastuksen Jumalan armosta Herran Jeesuksen veren, kuoleman ja ansioiden tähden. Pääsiäiskaritsan veren vuodatus saa täyttymyksensä Herran Jeesuksen veressä syntien anteeksisaamiseksi.

Pääsiäiskaritsan syöminen pääsiäisen aikaan vanhan liiton juhlassa oli esikuvaa siitä, että Messias Jeesukseen tulee uskoa, niin kuin Raamattu opettaa. Pääsiäiskaritsa vanhan liiton juhlassa piti syödä tulessa paistettuna, joka on esikuva siitä kuinka Jumalan vaikuttama usko Jeesukseen puhdistaa uskovan ihmisen sydämen, kun hän vaeltaa täällä maan päällä Herraan Jeesukseen uskoen. Raamattu opettaa, että uskon kestäväisyys koetusten kautta tullaan havaitsemaan paljon kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka tulessa koetellaan (1 Piet 1:7). Tulella on monta merkitystä Raamatussa ja eräs niistä on Jumalan vaikuttaman uskon kautta puhdistuminen, niin kuin kultakin tulessa koetellaan ja puhdistetaan.

Vanhan liiton juhlan pääsiäiskaritsa piti syödä myös happamattoman leivän ja katkerain yrttien kera. Happamaton leipä on esikuva Jumalan sanan totuudesta, puhtaasta ja täydellisestä Jumalan sanasta. Katkerat yrtit ovat esikuva lihan kuolemasta, jonka Jumala vaikuttaa Pyhän Hengen kautta uskovan sydämessä, koska ilman lihalle kuolemista (synnille kuoleminen) Jumalan Pyhä Henki ei voi hallita uskovan ihmisen sydäntä ja mieltä, eikä Jumalan tahtokaan voi tapahtua ilman lihan kuolemaa.

Vanhan liiton juhlan pääsiäiskaritsaa ei saanut syödä raakana, eikä keittää vedessä, vaan se tuli paistaa tulessa päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen. Kielto ettei pääsiäiskaritsaa saanut syödä raakana tai keittää vedessä on esikuvallinen opetus siitä, että Jeesukseen ei saa uskoa millään muulla tavalla kuin miten Raamattu opettaa. Pääsiäiskaritsan raakana syöminen ja vedessä keittäminen olivat vastoin sitä käskyä ja määräystä, jonka Herra antoi Israelin kansalle. Herraan Jeesukseen ei saa uskoa ihmisten uskonnollisten perinteiden, eikä minkäänlaisen väärän opetuksen kautta, vaan täsmälleen ja tarkasti niin kuin Raamattu opettaa.

Vanhan liiton juhlan pääsiäiskaritsasta ei saanut jättää mitään syötäväksi seuraavana päivänä, joka on esikuva siitä kuinka Herraan Jeesukseen tulee uskoa Raamatun kokonaisopetuksen mukaan, ei vain sieltä täältä valikoiden itselleen mieluisia osia, vaan kokonaan, niin kuin Raamattu opettaa. Jos vanhan liiton juhlan pääsiäiskaritsasta jäi jäljelle jotakin seuraavaksi päiväksi, niin sitä ei saanut syödä, vaan se piti polttaa tulessa. Jäljelle jääneen pääsiäiskaritsan polttaminen tulessa on esikuva siitä kuinka Jumalan sana, totuus Herrassa Jeesuksessa on muuttumaton, täydellinen ja puhdas siitäkin huolimatta, että emme ymmärrä siitä kaikkea, emmekä kykene "syömään" kokonaan sitä mitä Jumala sanassaan opettaa meille.

Vanhan liiton juhlan pääsiäiskaritsaa piti syödä kupeet vyötettyinä, joka on esikuva uskovalle kuuluvasta sota-asusta, totuuden vyöstä (Jeesus - Jumalan sana), jolla Jumala vyöttää uskovan ihmisen. Vanhan liiton juhlan pääsiäiskaritsan syöminen kengät jaloissa oli esikuva siitä kuinka Jumalan sota-asuun kuuluu alttius julistaa ja todistaa Herrasta Jeesuksesta jumalattomalle maailmalle. Vanhan liiton juhlan pääsiäiskaritsa piti syödä sauva kädessä. Pääsiäiskaritsan syöminen sauva kädessä on esikuvaa siitä kuinka Jumala sauvallaan (Psalmi 23:4) suojelee meitä, kun vaellamme pimeässä laaksossa (synnin pimentämässä maailmassa).

Vanhan liiton juhlan pääsiäiskaritsa piti syödä kiiruusti yön aikana. Herra löi kuoliaaksi egyptiläisten esikoisena syntyneet sinä samana yönä, jolloin pääsiäiskaritsa piti syödä. Tästä syystä pääsiäiskaritsa piti syödä kiireesti, koska kun Egyptin esikoisena syntyneet olivat kuolleet, niin sen jälkeen faarao päästi Israelin kansan lähtemään pois Egyptistä. Tämä oli esikuva siitä kun Herra Jeesus pelastaa ihmisen Uudessa Liitossa, niin hänen ei tule viivytellä pelastuksen tiellä, eikä jättää sydäntään ja itseään synnin alaiseen maailmaan, vaan ottaa Jumalan armosta pelastus vastaan ja antautua kokonaan palvelemaan Jumalaa. Alkuseurakunnassa pelastuksen seuraamuksena uskon tulleet ottivat heti pelastuksen seuraamuksena vesikasteen, joka oli ulkoinen merkki siitä, että he olivat pelastuneet Jumalan armosta ja halusivat jättää taakseen synnin orjuuden ja palvella elävää Jumalaa.

Tämän esikuvan mukaan emme saisi uskovina viivytellä ja jahkailla, vaan mennä heti uskossa eteenpäin, kun Herra armossaan avaa meitä ymmärtämään syvällisemmin Jumalan sanan opetusta. Silloin kun Jumalaa avaa meille tahtoansa, niin emme saa jäädä viivyttelemään ja jahkaamaan, vain meidän tulee mennä uskossa eteenpäin, uskoa Jeesukseen niin kuin Raamattu opettaa ja olla heti valmiita hylkäämään kaikki sellaiset väärät ja valheelliset uskomukset ja opetukset, jotka eivät perustu Jumalan sanan totuuteen.

Raamattu sanoo vanhan liiton pääsiäisjuhlan olevan Herran kunniaksi, joka on esikuva Messias Jeesuksen kunniasta ja kirkkaudesta, joka tuo todellisen pelastuksen riemun ja kiitoksen, jokaiselle, joka uskoo Häneen syntiensä anteeksisaamiseksi.

Raamattu sanoo, että ensimmäisenä pääsiäisyönä Herra surmasi kaikki Egyptin maan esikoiset ja pani toimeen rangaistustuomion, jonka Jumala langetti kaikista Egyptin jumalista, sillä Herra on Jumala.

Jumala toimi tarkan suunnitelmallisesti antaessaan egyptiläisille kymmenen vitsausta. Jokaisella vitsauksella Jumala todisti Mooseksen palvoman Jumalan voiman, eli oman voimansa. Hän näytti ja osoitti, että israelilaisten Jumala oli taivaan ja maan Herra ja egyptiläisten jumalat ovat epäjumalia, jotka eivät kykene auttamaan heitä, sillä israelilaisten Jumala on Jumalien Jumala ja muut jumalat epäjumalia.

Ensimmäinen vitsaus häpäisi Niilin jumalan Hapin, joka oli kyvytön estämään veden muuttumista vereksi, jonka seurauksena kaloja kuoli ja vesi muuttui juomakelvottomaksi.

Toinen vitsaus häpäisi sammakkojumalattaren Heqtin, joka ei kyennyt estämään sammakkovitsausta. Herran määräämänä hetkenä sammakot kuolivat huoneista, pihoilta ja kedoilta osoituksena, että Herra on Jumala.

Kolmas vitsaus häpäisi taikuuden herra Thotin, joka ei pystynyt estämään tomun muuttumista sääskiksi, eikä Egyptin taikurit kyenneet samaan, vaikka kuinka yrittivät.

Neljäs vitsaus häpäisi kaikki Egyptin jumalat, sillä yksikään ei sitä pystynyt estämään, ei edes "kaikkeuden luoja" Ptah tai taikuuden herra Thot. Jumala antoi paarmojen tulla koko Egyptin maahan lukuun ottamatta Goosenin laaksoa, jossa israelilaiset asuivat, että kaikki tietäisivät, että Herra on Jumala. Ja näin tapahtui.

Viides vitsaus oli karjarutto, jota ei pyhä lehmäjumalatar Hathor eikä Apis-härkä pystynyt estämään. Herra löi ankaralla ruttotaudilla egyptiläisten hevosia, aaseja, kameleita, nautoja ja lampaita. Mutta Herra teki erotuksen israelilaisten karjan ja egyptiläisten karjan välillä, niin ettei mitään kuole siitä, mikä on israelilaisten omaa, että kaikki näkisivät kuka on Herra Jumala.

Kuudes vitsaus häpäisi lääkintätaidon jumalat Thotin, Isiksen ja Ptahin, jotka eivät kyenneet estämään paiseita, jotka oli kaikissa egyptiläisissä ihmisissä ja eläimissä, mutta ei israelilaisissa. Myös Egyptin tietäjiin iskivät nämä paiseet. Tämä kaikki siksi, että kaikki näkisivät kuka on Herra Jumala.

Seitsemäs vitsaus häpäisi salaman haltijan Respun ja Thotin sateen ja ukkosen jumalan, jotka olivat kykenemättömiä estämään Jumalan lähettämän raesateen ja tulen iskun maahan. Rakeet löivät maahan kaikkialla Egyptin maassa kaiken, mitä kedolla oli, sekä ihmiset että karjan; ja rakeet tuhosivat kaikki maan kasvit ja pirstoivat kaikki kedon puut.

Ainoastaan Goosenin maata, jossa israelilaiset olivat, ei raesade kohdannut. Tämä kaikki siksi, että kaikki näkisivät kuka on Herra Jumala.

Kahdeksas vitsaus häpäisi hedelmällisyyden jumalan ja satojen suojelijan Minin, sillä hän ei kyennyt suojelemaan Egyptiä Herran lähettämiltä heinäsirkoilta. Heinäsirkkoja tuli koko Egyptin maahan, ja ne laskeutuivat ylen suurina laumoina koko Egyptin alueelle; niin paljon ei heinäsirkkoja ollut koskaan sitä ennen tullut eikä sen jälkeen tule. Ne peittivät koko maan pinnan, niin että maa tuli mustaksi; ja ne söivät kaikki maan kasvit ja kaikki puiden hedelmät, jotka olivat rakeilta säilyneet. Niin ei jäänyt mitään vihantaa jäljelle puihin eikä kedon kasveihin koko Egyptin maassa. Kaikki tämä todistukseksi, että Herra on Jumala.

Yhdeksäs vitsaus häpäisi auringonjumala Ra'ta (Amon-Ra) ja Horusta, jotka eivät kyenneet estämään kolmen päivän täyspimeyttä. Koko Egyptin maahan tuli synkeä pimeys kolmeksi päiväksi. Ei kukaan voinut nähdä toistansa, eikä kukaan voinut liikkua paikaltansa kolmeen päivään. Mutta kaikilla israelilaisilla oli valoista asuinpaikoissansa. Tämä kaikki siksi, että kaikki näkisivät ja ymmärtäisivät, että Herra on Jumala.

Kymmenes vitsaus häpäisi ruumillistuneen jumala Ra'an ja auringon jumalan (Amon-Ra), jotka eivät kyenneet estämään egyptiläisten esikoisten kuolemaa. Herra surmasi kaikki Egyptin maan esikoiset, valtaistuimellaan istuvan faraon esikoisesta vankikuopassa olevan vangin esikoiseen asti, ynnä kaikki karjan esikoiset, että kaikki näkisivät kuka on Herra Jumala.

Vitsaukset tulivat synnin ja paatumuksen tähden! Jumala toimi siten, että Hän romutti koko Egyptin kansan yhteiskunnan ja siinä esiintyvän epäjumalanpalveluksen, sillä koko yhteiskunta kaikkine asioineen oli annettu epäjumalien palvonnan valtaan. Minua siunasi se kuinka järjestelmällisesti Jumala romutti egyptiläisten epäjumalanpalveluksen ja osoitti sen kautta oman Kaikkivaltiutensa. Jumala voi ja kykenee osoittamaan pahalle oman paikkansa tässä maailmassa. Ja Hän tulee sen lopulta tekemään oman Kunniansa, Kirkkautensa, Pyhyytensä ja Rakkautensa tähden. Älkäämme me kostako pahaa pahalla, sillä Jumala antaa pahalle palkkansa, eli tuomionsa oman aikataulunsa mukaan.

Egyptin epäjumalien takana olivat pimeyden voimat, jotka eksyttivät egyptiläisiä näiden epäjumala oppien kautta. Pimeyden henkivallat olivat voimattomia Kaikkivaltiaan Jumalan edessä. Tämä meidän on hyvä muistaa, että pimeyden henkivallat sotkevat, eksyttävät, turmelevat sekä tuhoavat ihmisiä ja jopa saavat aikaan sotkuja uskovien elämään ja heidän keskinäisiin väleihinsä, mutta Kaikkivaltias Jumala on Jumala, joka tekee tyhjäksi perkeleen teot ja saa oman kansansa vaeltamaan vapaudessa, jossa he saavat katsella Jumalan tekoja.

Tämän esikuvan mukaan, kun Herra Jeesus pelastaa ihmisen synnin ja saatanan orjuudesta, niin silloin Jumala vapauttaa ihmisen kaikesta epäjumalanpalveluksesta uskon kautta Häneen. Tämä vapautumisen prosessi etenee sen mukaan mihin saakka uskova ihminen on saanut kasvaa Jumalan armossa ja armosta.

Kun Herra Jumala määräsi pääsiäisen ja asetti veren merkiksi, joka suojelee israelilaisia, niin veren merkin täytyi olla niiden talojen ovien pihtipielissä ja ovenpäällisessä, jonka sisäpuolella israelilaiset olivat ja siten Herran rangaistus ei tuhonnut israelilaisia. Tämä on esikuva siitä, että ihminen pelastuu ainoastaan Herran Jeesuksen veren, kuoleman ja ansion tähden sekä hänen tulee olla sisäpuolella "pelastuksen arkin", koska sen ulkopuolella ihminen kuolee synteihinsä.

Herra Jumala asetti pääsiäisen juhlan muistopäiväksi, jota pitää viettää Herran juhlana, sukupolvesta sukupolveen sitä tulee viettää iankaikkisena säädöksenä. Herra Jeesus sanoi ennen kuolemaansa viimeisellä aterialla; tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni; tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan. Vanhan liiton pääsiäisjuhlan muisto saa iankaikkisen täyttymyksensä Herran aterialla, jossa leipä kuvaa Jeesuksen murrettua ruumiista ja viini Hänen sovitusvertansa. Osallisuus yhdestä leivästä, josta murretaan palanen on esikuva osallisuudesta Herran ruumiiseen, Herran seurakuntaan, joka on yksi ja jakamaton, jota ei saisi jakaa erilaisiin osiin (puolueisiin ja lahkoihin).

4 Moos 9:
11 viettäkööt sitä toisen kuukauden neljäntenätoista päivänä, iltahämärässä. Happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he syökööt pääsiäislampaan.
12 Älkööt he jättäkö siitä mitään seuraavaan aamuun älköötkä siitä luuta rikkoko. Kaikkien pääsiäistä koskevien käskyjen mukaan he viettäkööt sitä.

Vanhan liiton pääsiäiskaritsan luita ei saanut rikkoa, joka on esikuva Jeesuksen ruumiin, Herran seurakunnan ykseydestä. Jos ruumiista rikotaan luu, niin se on irti ruumiista ja jakaa ruumiin osiin. Tämän esikuvan mukaan Herran seurakuntaa ei saisi jakaa eri osiin ja hajaannukseen erilaisiin kirkkokuntiin, uskonsuuntiin ja herätysliikkeisiin, koska seurakunta on Herran ja se on yksi. Tässä kohdassa olemme pahasti poikenneet pois siitä suunnitelmasta ja asetuksesta, minkä Herra asetti omalle seurakunnallensa, jonka tulee olla yksi, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi. Elämme kuitenkin nyt ennallistamisen ajassa, jossa Herra Jumala palauttaa seurakuntansa alkuperäiseen ykseyden tilaan, alkuseurakunnan tilaan, johon tulevat mukaan kaikki ne uskovat ihmiset, jotka rakastavat enemmän Jumalaa ja Jeesusta totuudessa kuin ihmisten perinteitä ja itse tehtyjä uskonnollisia rakennelmia.

Joh 19:
30 Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty," ja kallisti päänsä ja antoi henkensä.
31 ¶ Koska silloin oli valmistuspäivä, niin-etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri-juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas.
32 Niin sotamiehet tulivat ja rikkoivat sääriluut ensin toiselta ja sitten toiselta hänen kanssaan ristiinnaulitulta.
33 Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät hänet jo kuolleeksi, eivät he rikkoneet hänen luitaan,
34 vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.
35 Ja joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte.
36 Sillä tämä tapahtui, että kirjoitus kävisi toteen: "Älköön häneltä luuta rikottako".
37 Ja vielä sanoo toinen kirjoitus: "He luovat katseensa häneen, jonka he ovat lävistäneet".

Kun Herra Jeesus kuoli ristillä, niin Hänen luitaan ei rikottu, että kävisi toteen Kirjoitus: "Älköön häneltä luuta rikottako". Sotilaiden tullessa Herran Jeesuksen luokse ja nähdessään Hänen jo kuolleen, niin he eivät rikkoneet Hänen luitansa. Näin Raamatun profeetallinen sana toteutui, sillä juutalaisten pääsiäisaterialla syötävä pääsiäislammas oli esikuva Messiaasta. Pääsiäiskaritsan esikuva, josta ei saanut luuta rikkoa toteutui ja tuli täyttymykseen, kun Herran Jeesuksen luita ei rikottu.

Koska Jeesus oli jo kuollut, niin yksi sotilaista lävisti Herran Jeesuksen kyljen vasemmalta puolelta sydämen kohdalta, että vertauskuvat Jeesuksesta täyttyivät. Sydänpussissa on pieni määrä vettä ja kun sotilas lävisti Jeesuksen sydämen, niin Hänestä vuoti verta ja vettä. Täten veden ja veren valuminen oli luonnollinen prosessi. Vaikka veden ja veren valuminen Jeesuksen kyljestä oli luonnollinen prosessi sydämen repeydyttyä, niin uskon tässä kohtaan ollen kyseessä myös hengellisen vertauskuvan.

Herran Jeesuksen kyljestä vuoti verta, sillä Jeesuksen veri tuo synneistä sovituksen. Herran Jeesuksen kyljestä vuoti myös vettä, koska Herra Jeesus on hengellinen kallio. Kun kalliota lyötiin erämaassa, niin kansa, joka oli nääntymäisillään sai vettä juotavaksi. Kun Herra Jeesus tapettiin ristinpuulla, niin sen seurauksena ihmiset, jotka uskovat Herraan Jeesukseen saavat syntinsä anteeksi sekä elävää vettä Pyhässä Hengessä (Jumalan sanan totuus Pyhässä Hengessä).

Veden valuminen oli hengellinen vertauskuva Jeesuksesta, joka on Kallio, joka vuotaa vettä. Hoorebilla kallioon lyöminen oli myös esikuvaa Herran Jeesuksen ristinkuolemasta, jonka kautta kansa saa elävää vettä. Jumalan aivoituksesta sotilas ohjasi keihään kärkensä puhkaisemaan Jeesuksen sydämen, että siitä vuotaisi verta ja vettä esikuvien täyttymisen vuoksi.

Veden valumisella ei ollut mitään tekemistä ns. kirkollisen vesikasteen kanssa, vaikka jotkut niin väittävätkin. Jos veden valumisesta tässä kohden haettaisiin vertauskuvallinen opetus vesikasteelle, niin silloin se tarkoittaa uskon jälkeen vastaanotettavaa vesikastetta, koska ensin tuli verta (osallisuus Jeesuksen vereen uskon kautta) ja sitten vettä (uskon syntymisen jälkeen ja sen seurauksena vastaanotetaan vesikaste). Uskon kuitenkin Jeesuksen kyljestä vuotaneen veren ja veden tarkoittavan pelastuksen osallisuutta uskon kautta Jeesuksen vereen, jonka jälkeen alkaa uskon vaellus Pyhässä Hengessä Jumalan sanan totuuden opetuksen mukaisesti. 

Kun Johannes Kastaja (Joh 1:28-30) näki Jeesuksen, niin hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Johannes Kastaja ymmärsi, että pääsiäiskaritsa oli esikuvaa Herrasta Jeesuksesta. Johannes Kastaja sanoi myös, että Jeesus on ollut hänen edellään, koska Jeesus on ollut olemassa ennen häntä. Johannes Kastaja ymmärsi Jeesuksen olevan Herra taivaasta.

Happamattoman leivän juhla

3 Moos 23:
5 Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, iltahämärässä, on pääsiäinen Herran kunniaksi.
6 Ja saman kuukauden viidentenätoista päivänä on happamattoman leivän juhla Herran kunniaksi; syökää happamatonta leipää seitsemän päivää.
7 Ensimmäisenä päivänä olkoon teillä pyhä kokous, silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
8 Tuokaa Herralle uhri seitsemänä päivänä. Seitsemäntenä päivänä on pyhä kokous; silloin älkää yhtäkään arkiaskaretta toimittako."

Happamattoman leivän juhla oli alkoi seuraavana päivänä pääsiäisestä ensimmäisen kuun, eli aviv-kuun viidentenätoista päivänä ja kesti seitsemän päivää (maalis-huhtikuussa). Happamattoman leivän juhlan nimi on hepreaksi Chag Ha'Matsot. Heprean kielen sana chag tarkoittaa juhlaa ja juhlassa tuotavaa uhria. Matsot sanan perusmuoto on matsa, joka tarkoittaa happamatonta leipää. Happamattoman leivän juhla oli Herran kunniaksi. Happamattoman leivän esikuva on Jeesuksen puhtaus ja totuus, joka täytti lain meidän edestämme, kuollen meidän syntiemme tähden, että uskon kautta Häneen saisimme syntimme anteeksi ja iankaikkisen elämän. Tämän tähden happamattoman leivän juhla oli Herran kunniaksi, koska Jeesuksen ansion, Hänen puhtautensa ja täydellisyytensä kautta me olemme saaneet Jumalan armosta pelastuksen, kun olemme uskoneet Herraan Jeesukseen.

Raamattu opettaa, että vanha hapatus (synti, väärät opit jne.) tulee perata pois, että meistä tulisi uusi taikina happamattomuudessa, koska Messias Jeesus meidän pääsiäislampaamme on teurastettu meidän tähtemme (1 Kor 5:7). Raamattu kehottaa myös viettämään juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa (1 Kor 5:8). Uuden Liiton kansa saa elää jatkuvasti juhlassa, koska Herrassa Jeesuksessa on vanhan liiton juhlien täyttymys. Herrassa Jeesuksessa juhlassa eläminen tapahtuu totuuden puhtauden kautta, Pyhässä Hengessä uskoen Jeesukseen, niin kuin Raamattu opettaa. Ei vanhassa hapatuksessa eläminen tarkoittaa ettemme eläisi synnin orjuudessa, emmekä enää vanhan liiton mukaan, vaan Uuden Liiton uskon järjestyksen mukaan, koska Herran Jeesuksen sovitustyön kautta vanha liitto on kumoutunut ja sen tilalle on asetettu Uusi ja parempi Liitto Jeesuksen veressä (Hebr 7:22, Hebr luku 8).

2 Moos 12:
15 Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista.
16 Ensimmäisenä päivänä pitäkää pyhä kokous ja samoin myös seitsemäntenä päivänä pyhä kokous. Mitään työtä älköön tehtäkö niinä päivinä; ainoastaan se, mitä kukin tarvitsee ruuaksi, ainoastaan se valmistettakoon.
17 Ja pitäkää tätä happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta; sentähden pitäkää tätä päivää, sukupolvesta sukupolveen, ikuisena säädöksenä.
18 Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, syökää happamatonta leipää, ja niin tehkää aina saman kuun yhdennenkolmatta päivän ehtooseen asti.
19 Seitsemään päivään älköön hapanta taikinaa olko teidän taloissanne; sillä jokainen, joka hapanta leipää syö, hävitettäköön Israelin kansasta, olipa hän muukalainen tai maassasyntynyt.
20 Älkää syökö mitään hapanta, vaan syökää happamatonta leipää, missä asuttekin."

Vanhan liiton happamattoman leivän juhlan aikana israelilaisten piti syödä koko juhlan ajan, eli seitsemän päivän ajan happamatonta leipää, joka oli esikuva puhtaasta totuuden sanasta Herrassa Jeesuksessa, jonka mukaisesti Jeesukseen tulee uskoa, niin kuin Jumalan sanan totuus opettaa. Vanhan liiton happamattoman juhlan ensimmäisenä päivänä israelilaisten piti korjata taloistaan pois kaikki hapan taikina, joka on esikuva synnistä, vääryydestä ja kaikista vääristä opeista, jotka Herran Jeesuksen opetuslapsen tulee hylätä pois sydämestään. Tämän esikuvan mukaan heti kun ihminen on tullut Jumalan armosta uskoon Herrassa Jeesuksessa, niin hänen tulee heti ja välittömästi olla halukas hylkäämään kaikki synti, vääryys ja väärät opit aina sen mukaan mihin saakka hän on saanut kasvaa Jumalan armossa.

Vanhan liiton happamattoman leivän juhlan aikana, niiden seitsemän juhlapäivän aikana, jokainen, joka söi hapanta hävitettiin Israelista. Tämän esikuva tarkoittaa sitä, että jokainen Herran Jeesuksen opetuslapsi, joka on tullut uskoon, mutta ei suostu tekemään parannusta synneistään, vaan haluaa elää niissä jatkuvasti parannusta tekemättä, ei vaella pelastuksen sisäpuolella, vaan on sen ulkopuolella. Uudessa Liitossa pelastumme Jumalan armosta, emme tekojen kautta, mutta meidän tulee muistaa se ettei Jeesus pelasta meitä jatkamaan syntielämässä, vaan on pelastanut meidät pois synnin ja saatanan orjuudesta.

Sanoohan Raamattu, että ne, jotka haluavat elää huoruuden, erilaisten seksisyntien, epäjumalanpalveluksen, varkauden, ahneuden ja juoppouden synneissä haluamatta tehdä niistä parannusta eivät voi eivätkä saa periä Jumalan valtakuntaa (1 Kor 6:9,10). Jos uskova lankeaa syntiin, mutta haluaa tehdä parannusta synneistään, niin totta kai hän on silloin Jumalan armon ja pelastuksen sisäpuolella, vaikka välillä kompuroikin. Jos ihmisellä ei kuitenkaan ole halua tehdä parannustaan synneistään, eikä hän halua taistella syntiä vastaan, vaan haluaa elää synnissä, niin sellainen ihminen ei ole Jumalan armon ja pelastuksen sisäpuolella.

Psalmi 12 sanoo alkutekstin mukaan, että Herran sanat ovat puhtaita sanoja, niin kuin hopeaa sulatetaan maan sulatusuunissa, puhdistettu seitsemän kertaa ja Herra varjelee kansansa, varjelee heitä tästä (pahasta) sukupolvesta iankaikkisesti. Psalmi 12:ssa Herra lupaa varjella kansansa seitsemän kertaa puhdistetun sanansa kautta, eli täydellisen totuutensa kautta. Seitsemän kertaa puhdistettu Herran sana on esikuva Jumalan sanan täydellisestä totuudesta. Herra on luvannut varjella kansansa iankaikkisesti kaikkina aikoina totuuden sanansa kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että tämä lupaus on voimassa iankaikkisesti, mutta lupauksen voimassaolo on kytketty totuuden sanan noudattamiseen, eli happamattoman leivän syömiseen, joka on Herra Jeesus, sillä Hän on tie, totuus ja elämä.

Vanhan liiton aikana leipää nostatettiin hapatteen avulla ja kun leipään lisättiin hapate, niin hapatteesta tuli osa leipää, eli hapate tuli yhdeksi leivän kanssa. Samoin jos ihminen ruokkii sydäntään synnillä, niin silloin liha on yksi ja yhtä synnin kanssa. Tästä syystä hapan (synti) tulee perata pois uskovan sydämestä, koska synti tuhoaa ihmisen ja sitä kautta ihminen tuhoaa kaikkea sitä mikä on hänen ympärillään.

Vanhan liiton happamattoman leivän juhlaa tuli juhlia sen tähden sukupolvesta sukupolveen iankaikkisena säädöksenä, koska sinä päivänä Herra vei Israelin kansan pois Egyptin maan orjuudesta. Tämä esikuva on saanut täyttymyksensä Herrassa Jeesuksessa, joka on pelastanut Häneen uskovat ihmiset synnin ja saatanan vallasta ja siksi saamme juhlistaa pelastuksen riemua, joka päivä iankaikkisesti, kiittäen Isä Jumalaa, meidän Herramme Jeesuksen kautta.

Esikoislyhteen heilutuksen juhla

3 Moos 23:
9 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
10 "Puhu israelilaisille ja sano heille: Kun te tulette siihen maahan, jonka minä teille annan, ja leikkaatte sen viljaa, niin viekää papille viljastanne uutislyhde (reshit  omer).
11 Ja hän toimittakoon sen lyhteen heilutuksen Herran edessä, että hänen mielisuosionsa tulisi teidän osaksenne; sapatin jälkeisenä päivänä pappi toimittakoon sen heilutuksen.
12 Ja sinä päivänä, jona teidän lyhteenne heilutus toimitetaan, uhratkaa virheetön, vuoden vanha karitsa polttouhriksi Herralle,
13 ja siihen kuuluvaksi ruokauhriksi kaksi kymmenennestä lestyjä jauhoja, öljyyn sekoitettuna, uhriksi, suloiseksi tuoksuksi Herralle, sekä siihen kuuluvaksi juomauhriksi neljännes hiin-mittaa viiniä.
14 Älkääkä syökö uutisleipää, paahdettuja jyviä tai tuleentumatonta viljaa ennen sitä päivää, jona tuotte Jumalallenne uhrilahjan. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.

Esikoislyhteen heilutuksen juhlaa vietettiin aviv-kuussa happamattoman leivän juhlan yhteydessä (maalis-huhtikuussa). 33/38 käännös käyttää sanaa uutislyhde, mutta hepreankielen Raamattu käyttää sanoja reshit omer, joka tarkoittaa esikoislyhdettä, tarkoittaen ensilyhdettä ohrasta, joka kypsyi ja valmistui viljoista ensimmäisenä ja oli valmista pääsiäisen aikaan.

Esikoislyhde tuli heiluttaa Herran edessä happamattoman leivän juhlaviikon viikkosapatin jälkeisenä päivänä. Tästä päivästä on kiistaa milloin se olisi tapahtunut, mutta happamattoman leivän juhlan viikkosapatin jälkeinen päivä on oikea ajankohta, jonka esikuvan täyttymys todistaa todeksi, josta kirjoitan kohta lisää.

Esikoislyhteen heilutus Herran edessä, Herran mielisuosioksi happamattoman leivän juhlaviikon viikkosapatin jälkeisenä päivänä, ensimmäisenä päivänä on esikuva Herran Jeesuksen kuolleista ylösnousemuksesta, joka tapahtui pääsiäisviikon viikkosapatin päivän loppuhetkillä, ennen kuin viikon ensimmäinen päivä alkoi. Raamattu todistaa tämän todeksi:

2 Moos 12:11-17 Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi. Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra.  Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi, taloissa, joissa olette; sillä kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata.  Ja tämä päivä olkoon teille muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana; sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ikuisena säädöksenä.  Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista.  Ensimmäisenä päivänä pitäkää pyhä kokous ja samoin myös seitsemäntenä päivänä pyhä kokous. Mitään työtä älköön tehtäkö niinä päivinä; ainoastaan se, mitä kukin tarvitsee ruuaksi, ainoastaan se valmistettakoon.  Ja pitäkää tätä happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta; sentähden pitäkää tätä päivää, sukupolvesta sukupolveen, ikuisena säädöksenä.

Kirkollinen perinne sanoo Jeesuksen kuolleen ristillä perjantaina, mutta tämä ei perustu Jumalan sanan totuuteen, vaan valheelliseen traditioon. Kun Jumala asetti pääsiäisen israelilaisille ensimmäisen kuun (aviv-kuun) neljäntenätoista päivänä, niin heti sen jälkeen alkoi seitsenpäiväinen happamattoman leivän juhla aviv-kuun viidentenätoista päivänä. Happamattoman leivän juhlan ensimmäinen ja viimeinen päivä olivat Herran asettamia juhlasapatteja. Tämä tarkoittaa sitä, että aviv-kuun 15. päivä oli juhlasapatti ja kun Herra Jeesus kuoli aviv-kuun 14. päivä, niin tästä päivästä pitää laskea juutalaisen aikajärjestelmän mukaan kolme päivää ja yötä, joka oli Jeesuksen asettama aika, jonka jälkeen Hän nousi kuolleista.

Jeesus ristiinnaulittiin keskiviikkona, joka oli pääsiäisviikon juhlasapatin valmistuspäivä. Jeesuksen ruumis täytyi haudata ennen juhlasapatin alkamista. Juutalainen päivä vaihtuu n. klo 18.00 illalla ja kun seuraamme tätä ajanlaskua, niin siten päädymme Raamatullisesti oikeaan Jeesuksen ylösnousemuksen päivään. Jeesuksen ruumis siis haudattiin ennen torstaita, jolloin alkoi suuri juhlasapatti. Meidän aikajärjestelmän mukaan Jeesus haudattiin keskiviikkona Hänen kuolemansa jälkeen, joka tapahtui klo 15.00, yhdeksännen hetken aikaan.

Jumalan luomisessa asettaman päivän aikajärjestys, jota juutalaiset noudattivat alkoi illalla n. kello 18.00 aikaan ja päättyi seuraavana päivänä n. klo 18.00 ja näin myös yhden päivän sisälle mahtui yksi yö. Tämän tähden Jeesuksen kuolema ja hautaaminen tapahtuivat meidän aikajärjestelmän mukaan keskiviikkona, koska juutalaisten päivä alkoi noin ilta kuuden aikaan. Jeesuksen ruumis tuli ottaa pois ristiltä ennen juhlasapatin alkamista, joka alkoi noin kello 18.00. Herra Jeesus sanoi olevansa maan povessa kolme päivää ja yötä ja meidän tulee laskea Jeesuksen ruumiin hautaan asettamisesta kolme päivää ja yötä, ja kun tästä laskemme Herran Jeesuksen asettaman ajan kolme päivää ja yötä, jonka jälkeen tapahtui Hänen ylösnousemuksensa, niin päädymme pääsiäisviikon, eli happamattoman päivän viikkosapattiin, jonka loppuhetkillä juuri ennen viikon ensimmäisen päivän alkamista tapahtui Jeesuksen ylösnousemus kuolleista:

Pääsiäinen, jolloin Jeesus, pääsiäiskaritsamme teurastettiin, ristiinnaulittiin yhdeksännellä hetkellä, noin klo 15 00 oli aviv-kuun 14. päivä, eli keskiviikko.

Keskiviikosta noin klo 15.00 seuraavaan päivään eli  torstaihin (happamattoman leivän juhlan ensimmäinen päivä ja juhlasapatti) noin klo 15.00 on yksi päivä ja yksi yö.

Torstaista noin klo 15.00 seuraavaan päivään eli perjantaihin noin klo 15.00 on toinen päivä ja toinen yö.

Perjantaista noin klo 15.00 seuraavaan päivään eli lauantain viikkosapattiin noin klo 15.00 on kolme päivää ja kolme yötä.

Ainoastaan edellä oleva aikalaskelma täyttää Jeesuksen antaman aikamäärän kolme päivää ja kolme yötä, jonka jälkeen Hän nousi kuolleista. Tämä myös todistaa samalla, että esikoislyhteen heilutus, joka oli esikuva Jeesuksen kuolleista ylösnousemuksesta tapahtui happamattoman leivän juhlan viikkosapatin ollessa päättymäisillään. Esikoislyhdettä heilutettiin viikkosapatin jälkeisenä päivänä esikuvallisesti, eli viikon ensimmäisenä päivän Herran mielisuosioksi, siksi koska esikuvan täyttymyksessä Jeesus nousi ylös kuolleista viikkosapatin päättyessä ja viikon ensimmäisenä päivänä Jeesuksen opetuslapset saivat todistuksen Jeesuksen kuolleista nousemisesta, koska silloin he näkivät haudan olevan tyhjä. Esikoislyhdettä heilutettiin Herran mielisuosioksi, koska Herra Jeesus on iankaikkinen syntiuhri, jonka kautta saadaan syntien anteeksisaaminen.

Viikkosapatti, jota juutalaiset noudattivat alkaa Jumalan asettamassa aikajärjestyksessä perjantaina auringon laskiessa noin klo 18.00 illalla ja päättyy lauantaina auringon laskiessa noin klo 18.00. Lauantaina sapatti päättyi n. klo 18.00 illalla ja alkoi seuraava päivä eli neljäs päivä Jeesuksen kuolemasta ja viikon ensimmäinen päivä. Joten Jeesuksen ylösnousemus haudasta tapahtui lauantaina muutamaa tuntia ennen viikkosapatin päättymistä. Sunnuntain puolella Jeesus ei olisi voinut nousta ylös kuolleista, sillä silloin olisi menty jo neljännen päivän puolelle.

Luuk 24:21 Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Ja onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat.

Luke 24:21 But we expected that he was to deliver Israel. And lo, three days have passed, since all these things occurred. (James Murdock's Translation of the Syriac Peshitta)

Luke 24:21 - But we had hoped that it was he who shall redeem Isroel; and, lo, three days (have passed) since all these things were done. (Dr. John W. Etheridge's English Peshitta translation)

Luuk 24:41  ημεις δε ηλπιζομεν οτι αυτος εστιν ο μελλων λυτρουσθαι τον ισραηλ αλλα γε συν πασιν τουτοις τριτην ταυτην ημεραν αγει (agei - ago) σημερον αφ ου ταυτα εγενετο Bysantin teksti

Luuk 24:21 on yleinen peruste ja "todiste" sille, että Jeesus olisi kuollut perjantaina ennen viikkosapatin alkamista. 33/38 käännös ja monet muut käännökset ovat tässä kohden käännetty väärin, joka johtuu varmaankin väärän perinteen aiheuttamasta sokeudesta.

Murdockin ja Etheridgen käännökset ovat lähellä alkutekstin sanomaa. Jakeen loppuosan oikeampi käännös on; tämä kolmas päivä on jo kulunut siitä kun nämä tapahtuivat. Luuk 24:21 on päivä sanan jälkeen sana agei (ago), joka tarkoittaa päivistä puhuttaessa päivien kulumista ja päättymistä; samoin se voidaan kääntää menneeseen sijamuotoon silloin jos on kysymyksessä joku historiallinen tapahtuma, jossa silminnäkijä on nähnyt tapahtuman. Nämä Emmauksen tien kulkijat olivat ristiinnaulitsemisen silminnäkijöitä. Kaiken edellä sanotun ja tutkitun valossa Luuk 24:21 ei ole ristiriidassa Jeesuksen sanojen kolmen päivän ja yön kanssa. Luuk 24:21 vahvistaa Jeesuksen sanat, sillä Emmauksen tien kulkijat sanoivat, että kolmas päivä oli jo kulunut siitä kun nämä tapahtuivat. He eivät siis tarkoittaneet viikon ensimmäisen päivän olevan kolmas päivä ristiinnaulitsemisesta, vaan että kolmas päivä oli jo kulunut, eli ylösnousemus oli jo tapahtunut. Miksi he sanoivat kolmannen päivän jo kuluneen? Tämä selviää luvun alkujakeista.

Luuk 24:
6 Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa,
7 sanoen: ‘Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös’."
8 Niin he muistivat hänen sanansa.

Enkelit kertoivat naisille ettei Jeesus ole enää haudassa, vaan Hän on noussut ylös. Hänet pitää ristiinnaulittaman ja Hän on kolmantena päivänä nouseva ylös. Opetuslapset tiesivät Jeesuksen nousevan kuolleista ylös kolmantena päivänä. Juutalainen päivä alkoi illalla noin klo 18.00 aikaan ja päättyi  (näiden iltojen välissä oli yö; eli yhden päivän sisällä oli yö) seuraavan iltaan noin klo 18.00. Juutalainen päivä piti sisällään myös yön, joka alkoi pikaisesti päivän alkamisesta, koska päivä alkoi vasta illalla. Jeesus sanoi olevansa maan povessa kolme päivää ja yötä, ja vain keskiviikosta lauantaihin sopii kolme päivää ja kolme yötä, sillä tuon ajanjakson sisälle mahtuu juutalaisen ajanlaskun mukaan juuri kolme päivää ja kolme yötä. Meidän ajanlaskumme hämää tässä, koska meidän päivämme päättyy yöhön, mutta juutalaisen ajanlaskun mukainen päivä ei pääty yöhön, vaan iltaan. Jeesus nousi kuolleista viikkosapatin päivänä ennen ensimmäisen päivän alkamista, ensimmäinen päivä alkoi klo 18.00 meidän aikaamme lauantaina, jolloin juutalainen viikkosapatti päättyi.

Kolme päivää ja yötä sopii myös siihen kun Jeesus sanoi nousevansa kuolleista kolmantena päivänä, sillä kun Hän nousi kuolleista viikkosapatin ollessa lähellä päättymistään, niin Jeesuksen kuolinpäivästä keskiviikosta  lauantain ylösnousemuksen päivään saadaan kolme päivää ja yötä, jolloin voidaan myös sanoa kolmantena päivänä. Raamatun aikajärjestyksen mukaan keskiviikon ja lauantain väliin mahtuu kolme yötä sekä päivää ja siten viikkosapatin päättymisen hetkissä tapahtunut ylösnousemus tapahtui kolmantena päivänä.

Kaksi opetuslasta kulki viikon ensimmäisenä päivänä Emmauksen tiellä ja he sanoivat kolmannen päivän jo kuluneen eli Jeesuksen kuolleista nousemisen päivä oli jo tapahtunut, eli kolmas päivä oli jo kulunut siitä kun ristiinnaulitseminen oli tapahtunut. Kysymys ei ollut siis siitä, että se päivä oli kolmas päivä ristiinnaulitsemisesta, vaan siitä että Jeesuksen kuolleista nouseminen kolmantena päivänä oli jo tapahtunut tosiasia. Pääsiäisviikolla Jeesuksen kuollessa oli happamattoman leivän juhlasapatti ennen viikkosapattia, jonka loppupuolella Jeesus nousi kuolleista.

Raamattu antaa myös muualla todistuksen, että pääsiäisviikolla oli kaksi sapattia; happamattoman leivän juhlan ensimmäisen päivän sapatti sekä viikkosapatti. Kun naiset menivät sunnuntaiaamuna ani varhain Jeesuksen haudalle, niin alkuteksti käyttää sanaa sapatti monikossa eli kaksi sapattia. J.P.Green Literal Translation kääntää Luuk 24:1 tarkasti oikein:

Luuk 24:1 But on the first of the sabbaths, while still very early, they came on the tomb, carrying spices which they prepared; and some were with them.

Sapattien jälkeen ani varhain naiset tulivat haudalle. Näin oli kaksi sapattia päättynyt, eli pääsiäisviikon suuri juhlasapatti sekä viikkosapatti. Perjantaista sunnuntaihin on epäraamatullinen aika Jeesuksen haudassa oloajaksi. Raamatun sanan opetuksen mukaan viikkosapatti ja sen loppuhetket oli Herran Jeesuksen ylösnousemuksen päivä.

Esikoislyhteen juhlan päivänä piti uhrata virheetön vuoden vanha karitsa polttouhriksi Herralle. Samoin tuli uhrata ruokauhriksi puhtaita jauhoja öljyyn sekoitettuna, uhriksi ja suloiseksi tuoksuksi Herralle sekä juomauhri viinistä ikuisena säädöksenä Herralle. Herran Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta tämä esikuva on täyttynyt, koska ruokauhrin ja juomauhrin esikuvat täyttyvät Herran aterialla, leivän ja viinin muodossa, jota Herran seurakunta viettää Uudessa Liitossa Herran Jeesuksen kuoleman muistoksi, siihen asti kunnes Hän tulee.

Herra sanoi liittyen esikoislyhteen heilutuksen juhlaan, ettei Israelin kansa saa syödä ensilyhteestä, eli uudesta ja tuoreesta viljasta leipää, eikä paahdettuja jyviä ja vasta kypsynyttä viljaa ennen sitä päivää, jolloin he tuovat Jumalalle uhrilahjan. Ennen kuin ensimmäisestä sadosta sai tehdä ruokaa syötäväksi, niin sitä ennen tuli tuoda Jumalalle uhrilahja, joka on esikuva siitä, että sen jälkeen kun Herra Jeesus on noussut kuolleista ja vuodattanut Pyhän Hengen uskovien sydämiin, niin sen jälkeen Uuden Liiton järjestyksessä ja Uuden Liiton aikana voimme uskoa Häneen ja syödä Hänen lihaansa (uskoa Jeesukseen, niin kuin Raamattu opettaa).

Apostoli Paavali opetti Herran Jeesuksen olleen esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että Hän olisi kaikessa ensimmäinen (Kol 1:18). Esikoislyhteen heilutuksen juhlan esikoislyhde, jota heilutettiin Herran edessä, Herran mielisuosioksi sai siinä täyttymyksensä, kun Herra Jeesus nousi kuolleista kolmantena päivänä sen loppuhetkillä, viikkosapatin päivänä.

Jumalan määräyksestä VL:n lain mukaan luvattuun maahan saapumisen jälkeen esikoislyhde piti viedä temppeliin papille, jossa se heilutettiin Herran edessä. Kun Herra Jeesus oli ylösnoussut, niin Hän ei ilmestynyt vanhan liiton temppelissä, vaan Jeesus ilmestyi Uuden Liiton temppelissään, ilmestyen opetuslapsilleen. Näin tapahtui Uuden Liiton ajan esikoislyhteen heilutus Herran edessä, kun Messias Jeesus kuolleista nousemisen jälkeen ilmestyi opetuslapsilleen. Vanhan liiton temppeli ei ollut enää Isä Jumalan huone ja temppeli, sillä Uuden Liiton Jumalan temppeli on Jeesuksen opetuslapset.

Helluntai - viikkojuhla

3 Moos 23:
15 ¶ Sitten laskekaa sapatin jälkeisestä päivästä, siitä päivästä, jona toitte heilutuslyhteen, seitsemän täyttä viikkoa,
16 laskekaa viisikymmentä päivää seitsemännen sapatin jälkeiseen päivään asti; sitten tuokaa Herralle uusi ruokauhri.
17 Sieltä, missä asutte, tuokaa heilutusleiväksi kaksi kakkua, jotka on leivottava happamena kahdesta kymmenenneksestä lestyjä jauhoja, Herralle uutislahjaksi.
18 Ja tuokaa leipänne ohella seitsemän virheetöntä, vuoden vanhaa karitsaa ja mullikka sekä kaksi oinasta; ruoka- ja juomauhreineen ne olkoot polttouhri Herralle, suloisesti tuoksuva uhri Herralle.
19 Ja uhratkaa kauris syntiuhriksi sekä kaksi vuoden vanhaa karitsaa yhteysuhriksi.
20 Ja pappi toimittakoon niiden ja uutisleivän ynnä kahden karitsan heilutuksen Herran edessä. Ne olkoot Herralle pyhät ja papin omat.

Helluntaijuhla on sivan-kuussa (touko-kesäkuu). Juutalaisuudessa helluntaijuhlalla on monta nimeä, joista tuon esille sellaisia nimiä, jotka vastaavat Raamatun sanan opetusta ja viittaavat Messias Jeesukseen. Juutalaiset nimittävät helluntaijuhlaa hepreankielen nimellä Chag Ha'Shavuot (viikkojuhla).  Juutalaiset käyttävät helluntaista myös nimeä Matan Ha'Torah (lain antamisen juhla). Happamattoman leivän juhlan viikkosapatin jälkeisestä päivästä laskettiin seitsemän täyttä viikkoa, eli viisikymmentä päivää, jolloin alkoi helluntaijuhla. Kreikankielellä viisikymmentä päivää on pentekonte, josta tulee helluntaijuhlan englanninkielinen nimi Pentecost.

Apt 1:
1 ¶ Edellisessä kertomuksessani kirjoitin, oi Teofilus, kaikesta, mitä Jeesus alkoi tehdä ja opettaa,
2 hamaan siihen päivään asti, jona hänet otettiin ylös, sittenkun hän Pyhän Hengen kautta oli antanut käskynsä apostoleille, jotka hän oli valinnut,
3 ja joille hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä, ilmestyen heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta.
4 Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.
5 Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen."

Apt 2:
1 ¶ Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.
2 Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
3 Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle.
4 Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.

Apt 2:1 ¶ Ja kuin viideskymmenes päivä (πεντηκοστης - pentekostes) täytettiin, olivat he kaikki yksimielisesti koossa. (Biblia 1776) Biblia kääntää jakeen Bysantin alkutekstin mukaisesti.

Esikoislyhteen heilutuksen juhlan esikoislyhteen heilutus oli esikuva Messias Jeesuksen ylösnousemuksesta. Jumalan asettamat VL:n juhlat ja Uuden Liiton aikaiset tapahtumat todistavat tämän todeksi. Esikoislyhteen heilutuksen juhlasta laskettiin viisikymmentä päivää, jolloin alkoi helluntaijuhla. Uusi Testamentti kertoo apostolien teoissa, että Jeesuksen ylösnousemuksen (kuolleista nouseminen) jälkeen viidentenäkymmenentenä päivänä, helluntaipäivänä tapahtui Pyhän Hengen vuodatus. Tämä todistaa sen, että esikoislyhteen heilutuksen juhlan esikoislyhde, joka heilutettiin Herran edessä oli todellakin esikuva Messias Jeesuksen ylösnousemuksesta, koska Jeesuksen ylösnousemuksesta Pyhän Hengen vuodatukseen oli viisikymmentä päivää. Helluntaijuhla on esikuva siitä kun Herra Jeesus lähettää Pyhän Hengen opetuslapsilleen helluntaipäivänä.

Helluntaipäivänä tuli olla yksimielisesti koolla, ja tämä oli myös ehto sille, että Pyhän Hengen vuodatus tapahtui helluntaipäivänä, koska osallisuus Jumalan Pyhästä Hengestä tekee seurakunnan yhdeksi. Herra Jeesus lupasi maailman uskovan Häneen, jos Hänen opetuslapsensa ovat totuuden pyhityksessä yksi niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi (Joh 17:17-23). Jos haluamme nähdä Jumalan voiman toimivan samassa määrässä kuin apostolien teoissa, jossa ihmisiä pelastui Jumalan armosta, heidän mielensä ja sydämensä muuttuivat, sairaita parantui ja jopa kuolleita heräsi henkiin, niin meillä ei ole mitään muuta tietä kuin hylätä uskonsuuntien hajaannus ja tulla käytännössä yhdeksi seurakunnaksi paikkakunnillamme, niin kuin Raamattu opettaa.

Joh 15:26 Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta.

Joh 16:
13 Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.
14 Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.

Herra Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen opetuslapsilleen Isänsä luota, joka on todistava Jeesuksesta. Raamattu opettaa Pyhän Hengen kirkastavan Jeesusta, ei itseään. Tämän tähden Raamattu opettaa, että meidän tulee rukoilla Isä Jumalaa Herran Jeesuksen nimessä, eli emme rukoile Pyhää Henkeä, vaan Pyhässä Hengessä Isä Jumalaa, Herran Jeesuksen nimessä, Isä Jumalaa kiittäen (Joh 16:23, Kol 3:17). Raamatun opetuksen mukaan Pyhä Henki ei ole palvonnan kohde, koska Raamatun opetuksen mukaan meidän tulee palvoa Isä Jumalaa Herran Jeesuksen kautta.

Joh 20:
21 Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
22 Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
23 Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."

Jotkut opettavat ja sanovat Jeesuksen apostolien saaneen Pyhän Hengen Johanneksen evankeliumin 20 luvun jakeessa 22, jossa Jeesus puhalsi opetuslastensa päälle sanoen: "Ottakaa Pyhä Henki". Tässä kohdassa Jeesuksen apostolit eivät kuitenkaan vielä saaneet Pyhää Henkeä. Herra Jeesus sanoi lähettävänsä Pyhän Hengen opetuslapsilleen Isänsä luota, mutta Joh 20:22 Herra Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen kuolleista nousemisensa jälkeen ja oli näin konkreettisesti opetuslastensa kanssa, eikä tässä siten tapahtunut Isän luota Pyhän Hengen lähettämistä. Apostolien tekojen toisessa luvussa tapahtui se kun Herra Jeesus lupasi lähettää Isänsä luota Pyhän Hengen opetuslapsilleen. Herra Jeesus oli noussut Isänsä luokse ja kun helluntaipäivä tuli, niin silloin Herra Jeesus lähetti opetuslapsilleen Pyhän Hengen Isänsä luota.

Joh 20:21-23 oli sama asia kun Herra Jeesus asetti Herran aterian, leivän ja viinin etukäteen ennen Hänen kuolemaansa ja sovitustyötään kuvaamaan Hänen ruumistaan ja vertaan ristinpuulla tapahtuneen syntien sovituksen tähden. Raamatussa on paljon esikuvia, jotka tapahtuvat ennen itse asian täyttymystä, kuten olemme esimerkiksi nähneet VL:n juhlien esikuvien toteutuneen ja saaneen täyttymyksensä myöhemmin Herrassa Jeesuksessa. Jeesuksen asettama Herran ateria, esikuva Hänen sovitustyöstään verensä kautta tapahtui ennen itse asian täyttymystä, joka tapahtui myöhemmin Golgatalla. Samalla tavalla Joh 20:21-23 oli esikuva Pyhän Hengen lähettämisestä, joka tapahtui jälkeenpäin helluntaipäivänä.

Apt 1:
2 hamaan siihen päivään asti, jona hänet otettiin ylös, sittenkun hän Pyhän Hengen kautta oli antanut käskynsä apostoleille, jotka hän oli valinnut,
3 ja joille hän myös kärsimisensä jälkeen moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä, ilmestyen heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta.
4 Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.
5 Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen."
6 ¶ Niin he ollessansa koolla kysyivät häneltä sanoen: "Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?"
7 Hän sanoi heille: "Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut,
8 vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".
9 Kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään.

Apostolien teoista luvusta yksi näemme tärkeän yksityiskohdan, sillä kun Herra Jeesus lähetti Pyhän Hengen opetuslapsilleen Isänsä luota, niin Hän lupasi, että silloin kun Pyhä Henki tulee teihin (tapahtui helluntaipäivänä), niin te saatte voiman olla Minun (Jeesus) todistajiani. Helluntaipäivänä Herran Jeesuksen opetuslapset saivat Pyhän Hengen sinetin sydämeensä, Pyhän Hengen voimaksi todistamiseen, sekä täyttyivät Pyhällä Hengellä saaden kielilläpuhumisen armolahjan.

Apostolien tekojen luvusta yksi käy selkeästi ilmi se kuinka Jeesuksen opetuslapset odottivat Jerusalemissa lupausta Pyhän Hengen kasteesta, joka sitten tapahtui helluntaipäivänä Pyhän Hengen tullessa heihin, kun Jeesus lähetti silloin opetuslapsille Pyhän Hengen Isänsä luota.

On todella tärkeää ymmärtää, että helluntain jälkeen järjestys on sama, sillä kun ihminen tulee uskoon Jumalan armosta tehtyään parannuksen, tunnustaessaan syntinsä, haluaa hylätä syntinsä ja uskoo Herraan Jeesukseen, niin hän saa syntinsä anteeksi, uudestisyntyy ylhäältä Pyhästä Hengestä, joka on sama asia kuin Pyhän Hengen sinetti sydämessä. Hän voi myös heti uskoontulon alussa täyttyä Pyhällä Hengellä sekä täyttyä Pyhällä Hengellä monta kertaa uskoontulonsa jälkeen. Herra Jeesus lupasi kastaa Häneen uskovat Pyhällä Hengellä ja tulella ja Raamatussa Pyhän Hengen kaste on sama asia kuin Pyhän Hengen sinetti, eli uudestisyntyminen Pyhästä Hengestä. Pyhällä Hengellä täyttymistä ei saa sekoittaa Pyhän Hengen kasteeseen, koska kaste tapahtuu vain kerran, mutta Pyhällä Hengellä voidaan täyttyä vaikka kuinka monta kertaa.

Tässä kohden on hyvä käydä läpi apostolien tekojen lukua 19, joka voi aiheuttaa hämmennystä koskien opetusta Pyhällä Hengellä täyttymisestä tai kastamisesta:

Paavali tuli Efesoon tavaten siellä muutamia opetuslapsia (Jeesuksen opetuslapsia) sanoen heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Opetuslapset vastasivat hänelle:  "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan". Paavali kysyi heiltä, että mihin nimeen he olivat kastetut (vedessä), johon opetuslapset vastasivat olevansa kastetut Johanneksen (Kastaja) kasteella. Paavali sanoi opetuslapsille: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehottaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen". Kun opetuslapset tämän kuulivat, niin he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Paavalin pannessa kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli opetuslasten päälle ja he puhuivat kielillä ja profetoivat.

Kun opetuslapset sanoivat etteivät he olleet kuulleetkaan Pyhästä Hengestä, niin sillä he eivät tarkoittaneet etteivät he olisi koskaan kuulleet sanoja Pyhä Henki, vaan etteivät he olleet koskaan kuulleet Pyhän Hengen lahjoista. Nämä opetuslapset olivat olleet tekemisissä Johannes Kastajan kanssa, joka opetti kuulijoitaan sanoen, että hän kastaa vedellä parannukseen, mutta hänen jälkeensä tuleva kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella. Nämä opetuslapset olivat olleet tekemisissä Johannes Kastajan kanssa, ja he olivat kuulleet sanat Pyhä Henki, koska sanoma Pyhällä Hengellä kastamisesta (Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella) kuului Johannes Kastajan opetukseen ja julistukseen.

Alkuseurakunnan ja Efesossa olleiden opetuslasten ensimmäisenä Raamattuna oli vanha testamentti, jossa käytetään sanoja Pyhä Henki. Efeson opetuslapset olivat siis varmasti kuulleet sanat Pyhä Henki ja tiesivät Pyhän Hengen olemassaolon, mutta eivät tienneet Pyhän Hengen armolahjoista. Kun ymmärrämme sen, että käsite Pyhä Henki oli heille tuttu, niin silloin sanonta emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan ei voi tarkoittaa muuta kuin, että he eivät olleet kuulleet Pyhän Hengen armolahjoista. Tämä käy ilmi siitä, että Paavalin pannessa kätensä heidän päälleen, niin Pyhä Henki tuli opetuslasten päälle ja he puhuivat kielillä ja profetoivat. Se miksi Raamattu sanoo tässä kohdassa Pyhän Hengen tulleen heidän päällensä johtuu siitä, koska Pyhä Henki oli jo heidän sisimmässään ja nyt he saivat Pyhällä Hengellä täyttymisen yhteydessä kielilläpuhumisen lahjan ja he profetoivat.

Raamattu sanoo, että jolla ei ole Kristuksen (Messias Jeesus) Henkeä, niin se ei ole Hänen (Jeesuksen) omansa (Room 8:9). Efeson opetuslapset olivat Jeesuksen opetuslapsia ja jo pelastuneita, joilla oli Kristuksen Henki ja Pyhän Hengen sinetti sydämessään. Raamatun opetuksen mukaan alkuseurakunnassa ei kastettu vedessä ketään muita kuin Herran Jeesuksen opetuslapsia. Tämäkin tärkeä yksityiskohta kertoo meille sen, että Efeson opetuslapsilla oli jo Pyhä Henki sydämessään ja tietoisuus Pyhästä Hengestä, mutta he eivät olleet kuulleet Pyhän Hengen armolahjoista.

3 Moos 23:
17 Sieltä, missä asutte, tuokaa heilutusleiväksi kaksi kakkua, jotka on leivottava happamena kahdesta kymmenenneksestä lestyjä jauhoja, Herralle uutislahjaksi.
18 Ja tuokaa leipänne ohella seitsemän virheetöntä, vuoden vanhaa karitsaa ja mullikka sekä kaksi oinasta; ruoka- ja juomauhreineen ne olkoot polttouhri Herralle, suloisesti tuoksuva uhri Herralle.
19 Ja uhratkaa kauris syntiuhriksi sekä kaksi vuoden vanhaa karitsaa yhteysuhriksi.
20 Ja pappi toimittakoon niiden ja uutisleivän ynnä kahden karitsan heilutuksen Herran edessä. Ne olkoot Herralle pyhät ja papin omat.

3 Moos 23:

17 Sieltä, missä asuttekin, tuokaa ensisadosta heilutusuhrina Herralle kaksi leipää. Ne on leivottava hapantaikinasta, kahdesta eefa-mitan kymmenesosasta hienoja jauhoja.

18 Tuokaa leipien ohella seitsemän virheetöntä vuoden vanhaa uroskaritsaa ja mullikka sekä kaksi pässiä. Olkoot ne ruoka- ja juomauhreineen polttouhri Herralle, miellyttävästi tuoksuva tuliuhri Herralle.

19 Uhratkaa vuohi syntiuhriksi ja kaksi vuoden vanhaa uroskaritsaa yhteysuhriksi.

20 Pappi heiluttakoon niitä kahta karitsaa ja uuden sadon leipiä heilutusuhrina Herran edessä. Ne ovat Herralle pyhitetyt ja kuuluvat papille. Raamattu Kansalle

Käytän tässä kohtaa 33/38 ja Raamattu Kansalle Raamatunkäännöksiä, joiden kautta tutkimme Herran asettamaa vanhan liiton helluntaijuhlaa ja sen esikuvallisuutta. Helluntaina israelilaisten tuli tuoda sadostaan ensihedelmä Herralle, kaksi leipää heilutusleiväksi, jotka pitää leipoa happamasta ja hienoista jauhoista (vehnästä).

Vanhan liiton helluntaijuhlan kaksi leipää sadon ensihedelmästä on esikuva juutalaisista ja pakanoista, jotka saavat Pyhän Hengen vuodatuksen Jumalan armosta uskon kautta Herraan Jeesukseen. Raamattu sanoo, että evankeliumi on Jumalan voima uskovalle pelastukseksi, ensin juutalaiselle ja sitten myös kreikkalaiselle (pakanalle) (Room 1:16). Juutalaiset saivat kokea Pyhän Hengen vuodatuksen ensin helluntaipäivänä (Apt luku 2) ja sen jälkeen pakanat myöhemmin Korneliuksen kodissa (Apt luku 10).

Vanhan liiton helluntaijuhlan kaksi heilutusleipää ovat esikuva siitä kuinka uskon kautta Messias Jeesukseen, niin juutalainen kuin pakana heräävät kuolleista (synnin kautta Jumalalle kuollut) hengelliseen elämään, palvelemaan elävää Jumalaa.

Vanhan liiton helluntaijuhlan kaksi leipää, jotka oli leivottava happamasta ja hienoista jauhoista on esikuva siitä kuinka syntinen ihminen (hapan) saa pelastuksen kautta Herraan Jeesukseen osallisuuden Pyhään Henkeen, jonka seurauksena uskova kykenee elämään ja kasvamaan uskossa pyhityselämässä (hieno jauho).

Vanhan liiton helluntaijuhlan seitsemän virheetöntä karitsaa, mullikka (härkä) ja kaksi pässiä leipien ohella, jotka olivat ruokauhrin ja juomauhrin kanssa polttouhri Herralle, suloisesti tuoksuva uhri Herralle on esikuva siitä kuinka uskon kautta Jeesukseen uskova ihminen kuolee lihansa synnillisille himoille ja haluille, palvellen Herraa ja uskova saa osallisuuden Herran aterian leipään (Jeesuksen ruumis) ja viiniin (Jeesuksen veri), sillä usko Jeesukseen tekee heidät yhdeksi ja jakamattomaksi ruumiiksi, eli yhdeksi seurakunnaksi.

Vanhan liiton helluntaijuhlan suloisesti tuoksuva uhri Herralle ruokauhrin, juomauhrin ja polttouhrin kera on esikuva siitä kuinka meidän tulee seurata Herraa ja vaeltaa keskinäisessä rakkaudessa, koska Messias Jeesus rakasti meitä, antaen itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle, suloiseksi tuoksuksi. Herran Jeesuksen veri ja sovitustyö kutsuu ja kokoaa Hänen opetuslapsensa yhdeksi laumaksi, yhdeksi seurakunnaksi, jonka tulee pitää yhtä ja rakastaa toinen toisiaan. Herran asettamat juhlat israelilaisille puhuvat myös voimakkaasti seurakunnan ykseydestä ja keskinäisestä rakkaudesta, jossa meidän uskovien tulisi tehdä paljon parannusta, sillä olemme hajaannuksen tilassa erilaisissa uskonsuunnissa, toisistamme kaukana ja toisiamme vältellen lahkohengen vaikuttaessa sydämissämme.

Vanhan liiton helluntaijuhlan heilutusleipien ja kahden karitsan heilutus Herran edessä, jotka ovat Herralle pyhiä ja pappien omia on esikuva siitä, että Herra Jeesus on yksi syntiuhri, Pelastaja, Messias ja Herra, niin juutalaisille kuin pakanoille, jotka heräävät synnin "kuolosta" ja Pyhässä Hengessä palvelevat Jumalaa, koska Jumala on tehnyt heidät pyhiksi Herran Jeesuksen ansioiden tähden, kun he uskovat Herraan Jeesukseen. Vanhan liiton helluntaijuhlan esikuvassa leivät ja karitsat, joita heilutettiin Herran edessä ollen Herralle pyhiä, kuuluen papeille on esikuva Uuden Liiton pyhästä papistosta, johon kaikki Herran Jeesuksen opetuslapset kuuluvat. Raamattu sanoo Herran Jeesuksen opetuslasten olevan valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, joka julistaa Jumalan jaloja tekoja, koska Herra on kutsunut meidät pimeydestä Hänen ihmeelliseen valkeuteen (1 Piet 2:9).

Raamattu opettaa niin vanhan liiton kuin Uuden Liiton puolella, että Herran asettamaan pappeuteen synnytään Jumalan armosta. Vanhassa liitossa pappeuteen synnyttiin ylimmäisen papin Aaronin suvun kautta, lihan syntymän kautta, joka oli esikuva Uuden Liiton pappeudesta. Herra Jeesus on Uuden Liiton Ylimmäinen Pappi ja kun ihminen pelastuu ja uudestisyntyy Jumalan armosta, niin hän syntyy uudestisyntymän kautta Uuden Liiton pappeuteen. Uskonnollinen virkapappeus, jossa ihminen vihitään jonkin kirkon tai kirkkokunnan papiksi ei ole Raamatun sanan opetusta, vaan täysin turha uskonnollinen perinnäissääntö.

Uskonnollisen pappisviran pääsyvaatimuksena on muun muassa sellaisen yliopisto tasoisen teologisen tutkinnon suorittaminen, jonka piispainkokous on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi. Kirkon pappisvirka saadaan papiksi vihkimisessä, jonka toimittaa piispa. Piispa ja tuomiokapituli päättävät pappisvirkaan vihittävän hyväksymisen. Kirkon pappisviran tehtäviin kuuluu julkisten jumalanpalvelusten toimittaminen ja sakramenttien jakaminen, muiden kirkollisten toimitusten hoitaminen sekä yksityinen sielunhoito ja rippi.

Raamatun opetuksen mukaan Jumala itse asettaa jokaisen Jumalan armosta pelastuneen ja uudestisyntyneen uskovan ihmisen Uuden Liiton järjestyksen mukaiseen kuninkaalliseen pappeuteen. Raamatun opetuksen mukaan jokainen Herran Jeesuksen opetuslapsi on pappi Uuden Liiton uskonjärjestyksessä. Raamatussa ei ole muunlaista pappeutta UL:n järjestyksessä kuin kuninkaallinen papisto, eikä kukaan ihminen voi vihkiä ihmistä erityiseen papinvirkaan, koska Raamatun opetuksen mukaan Jumala itse tekee jokaisesta Herran Jeesuksen opetuslapsesta papin, jonka tehtävä on julistaa ja kertoa Jumalan jaloja tekoja.

Kirkkojen ja kirkkokuntien opetus erityisestä pappisvihkimyksestä, jossa ihminen vihkii toisen ihmisen papiksi on vastoin Jumalan sanan opetusta, koska Jumala itse asettaa uudestisyntymässä uskoon tulleen ihmisen kuninkaalliseen papistoonsa. Ihminen ei voi vihkiä ihmistä Uuden Liiton papiksi, koska Uuden Liiton pappeus saadaan syntymälahjana Jumalan armosta, kun Jumala pelastaa ihmisen ja asettaa hänet kuninkaalliseen papistoonsa. 

Juutalaisuudessa helluntaijuhlasta käytetään myös nimitystä lain antamisen juhla, joka perustuu Jumalan sanan opetukseen. 2 Mooseksen kirjan luku 19 kertoo alkutekstin mukaan kuinka israelilaiset tulivat Siinain erämaahan kolmannessa kuussa (sivan-kuu) sinä samana päivänä kun israelilaiset olivat lähteneet Egyptistä. Israelilaiset lähtivät pääsiäisenä aviv-kuussa Egyptistä ja olivat nyt tulleet kolmannessa kuussa (sivan-kuu) Siinain erämaahan, jossa Herra antoi lakinsa israelilaisille Siinain vuorella kolme päivää sen jälkeen kun he olivat tulleet Siinain erämaahan. Kun israelilaiset lähtivät Egyptistä ensimmäisessä kuussa (aviv-kuu) pääsiäisenä ja tulivat Siinain vuorelle kolmannessa kuussa (sivan-kuu) samana päivänä kuin olivat lähteneet Egyptistä ja kun he saivat lain Siinain vuorella kolmen päivän jälkeen siitä kun he saapuivat Siinain erämaahan, niin se tekee viisikymmentä päivää, joka tarkoittaa sitä, että Jumala antoi lakinsa israelilaisille helluntaina. Sivan-kuussa oli helluntaijuhla.

Kun Herra antoi lakinsa Siinain vuorella israelilaisille, niin sinä päivänä vuori peittyi savuun ja Herra astui sille tulessa. Herra oli luvannut tehdä Israelin ja Juudan heimon kanssa (myös pakanoiden) Uuden Liiton (Jer 31:31-33), ei sellaista liittoa, kuin Hän teki israelilaisten kanssa, jotka Hän vei pois Egyptistä, vaan tämä Uusi Liitto tulee olemaan sellainen, jossa Herra laittaa lakinsa heidän sisimpäänsä, kirjoittaa lakinsa heidän sydämiinsä.

Uusi Liitto alkoi siitä kun Herra Jeesus kuoli ristillä vuodattaen verensä, jonka merkiksi temppelin esirippu repeytyi ylhäältä alas asti (Matt 27:51, Mark 15:38). Mutta vasta helluntaipäivänä tapahtui Hengen vuodatus, jolloin Pyhä Henki annettiin opetuslasten sydämiin, jolloin laki (Torah - opetus, neuvo, laki), joka oli VL:ssa kirjoitettu kiveen tuli sydämeen asumaan. Raamattu todistaa, että laki (Kristuksen laki Uuden Liiton järjestyksen mukaan) annettiin helluntaipäivänä Jeesuksen opetuslasten sydämiin, joka tapahtui viisikymmentä päivää esikoislyhteen heilutuksesta (esikuva Jeesuksen ylösnousemuksesta), ja VL:n laki annettiin myös viisikymmentä päivää pääsiäisen jälkeen. Näin juutalaisten Matan Ha'Torah - lain antamisen juhla helluntaina on Raamatullinen, sillä VL:n lain antaminen oli esikuva Uuden Liiton helluntaipäivästä.

Johannes Kastaja sanoi Herran Jeesuksen kastavan opetuslapsensa Pyhällä Hengellä ja tulella. Vanhan liiton lain antamisen päivänä Herran astuessa alas vuorelle antamaan lakinsa näkyi tulta ja Uuden Liiton helluntaipäivänä näkyi ikään kuin tulisia kieliä, jolloin Herran laki (Kristuksen laki) kirjoitettiin Jeesuksen opetuslasten sydämiin. Tuli oli merkkinä lain antamisesta, niin VL:ssa kuin UL:ssa. Uudessa Liitossa kun Herran laki (Kristuksen laki) tuli opetuslasten sydämiin, niin se ei tarkoita sitä, että olisimme lain alla tai vanhan liiton alla, vaan sitä, että olemme armosta pelastettuja, emme pelastu lain tekojen kautta, koska olemme Jumalan armon alla ja Kristuksen laissa, jonka mukaan uskomme ja noudatamme käytännössä Jumalan sanan opetuksia aina siihen asti kun olemme sitä ymmärtäneet.

Herra Jeesus sanoi (Joh 14:23), että joka rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan. Isän ja Jeesuksen asumaan tuleminen uskovan ihmisen sydämeen tapahtui helluntaina. Kun Herra astui alas tulessa antamaan lakinsa Israelilaisille Siinain vuorella, niin se on esikuvaa siitä kun Isä ja Jeesus tulivat asumaan uskovien sydämiin helluntaipäivänä, jolloin näkyi ikään kuin tulisia kieliä.

5 Moos 16:
9 Laske seitsemän viikkoa; siitä alkaen, kun sirppi ensi kerran olkeen pannaan, laske seitsemän viikkoa
10 ja vietä viikkojuhla (chag shavuot) Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi kätesi vapaaehtoisin lahjoin, joita sinä annat sen mukaan, kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinulle siunausta antanut.
11 Ja iloitse Herran, sinun Jumalasi, edessä, sinä ja sinun poikasi ja tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi, leeviläinen, joka asuu sinun porttiesi sisäpuolella, muukalainen, orpo ja leski, jotka sinun keskuudessasi ovat, siinä paikassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, valitsee nimensä asuinsijaksi.

5 Moos 16:10 käyttää helluntaijuhlasta nimeä viikkojuhla (chag shavuot). Tässä kohdassa Herra kehottaa niin israelilaisia kuin heidän keskuudessaan olevia muukalaisia (pakanoita) iloitsemaan Herran Jumalan edessä viikkojuhlassa (helluntaijuhlassa). Israelilaisten ja pakanoiden yhdessä iloitseminen vanhan liiton helluntaijuhlassa on esikuva siitä pelastuksen ja ilon riemusta, kun israelilaiset ja pakanat pääsevät osalliseksi pelastuksesta sekä osallisuudesta Jumalan Pyhään Henkeen uskon kautta Herraan Jeesukseen. Helluntaijuhla ja lehtimajanjuhla ovat ainoita vanhan liiton juhlia, joissa on yhteinen kehotus iloon niin israelilaisille kuin pakanoille. Kirjoitan lehtimajanjuhlaan liittyvästä ilosta myöhemmin lisää.

Pasuunansoiton juhla

3 Moos 23:
23 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
24 "Puhu israelilaisille ja sano: Seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, pitäkää sapatinlepo (shabbaton), muistojuhla pasunaa soittaen, pyhä kokous.
25 Älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako, vaan tuokaa uhri Herralle."

4 Moos 29:
1 ¶ "Ja seitsemännessä kuussa, kuukauden ensimmäisenä päivänä, olkoon teillä pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako. Olkoon se teille pasunansoiton päivä.
2 Ja uhratkaa suloisesti tuoksuvaksi polttouhriksi Herralle mullikka, oinas ja seitsemän vuodenvanhaa virheetöntä karitsaa
3 ja niihin kuuluvana ruokauhrina lestyjä jauhoja, öljyyn sekoitettuna, kolme kymmenennestä mullikkaa kohti, kaksi kymmenennestä oinasta kohti
4 ja yksi kymmenennes kutakin kohti niistä seitsemästä karitsasta;
5 ja kauris syntiuhriksi, teidän sovittamiseksenne.

1 Kun 8:2 Ja kaikki Israelin miehet kokoontuivat kuningas Salomon tykö Ethanimin kuukaudella, juhlapäivänä, se on seitsemäs kuukausi. Biblia 1776

Pasuunansoiton muistojuhla on seitsemännessä ethanim-kuussa (tishri-kuu Babylonialaista alkuperää), sen ensimmäisenä päivänä (syys-lokakuu). Hepreankielen sana ethanim on monikko, joka tulee sanasta ethan (voimakas, vahva, kestävä) ja ethan sana tulee adjektiivista eitan, etan, joka tarkoittaa ikuinen, jatkuva, ikuisesti tai voimakkaasti virtaava. Herra Jeesus on elävän veden virran ikuinen lähde ja samalla täydellinen Jumala.

Pasuunansoiton muistojuhla on esikuva Herran Jeesuksen tulemuksesta, jolloin Jeesus ylöstempaa maan päällä olevan seurakuntansa. Pasuunansoiton muistojuhla alkoi seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä, mutta Herran Jeesuksen tulemuksen ja ylöstempauksen ajankohtaa emme voi tietää, koska Herra Jeesus sanoi viitaten Hänen tulemukseensa, että siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin (Matt 2:36). Seitsemän on Jumalan täydellisyyden luku, Jumalan täydellisten tekojen luku. Herra Jeesus on ensimmäinen ja viimeinen (Ilm 1:17). Seitsemännen kuun ensimmäinen päivä ei ole päivämäärä, jolloin Jeesus tulee, mutta se puhuu esikuvallisesti täydellisestä Herrasta Jeesuksesta, joka on ensimmäinen ja Hän tulee sinä päivänä, jonka Isä on asettanut, jota emme voi etukäteen tietää.

Hepreankielen sana shabbat on yleinen sana sapatille, levon päivälle, joka esiintyy VT:ssa 108 kertaa. 3 Moos 23:24:ssa oleva sana shabbaton esiintyy VT:ssa vain 11 kertaa. Shabbaton sana esiintyy VT:ssa  vain muutaman kerran tarkoittaen viikkosapattia ja shabbaton sana esiintyy myös VT:ssa juhlasapattina pasuunansoiton muistojuhlassa, juhlasapattina suurena sovituspäivänä ja juhlasapattina lehtimajanjuhlassa. Se miksi shabbaton sana esiintyy Herran asettamissa juhlissa vain kolmessa viimeisessä juhlassa, mutta ei muissa juhlissa, johtuu eräästä tärkeästä asiasta, josta kirjoitan tarkemmin viimeisen juhlan, eli lehtimajanjuhlan yhteydessä.

Herran antamissa juhlissa on juhlasapatteja ja ne ilmaistaan yleensä sanoilla pyhä kokoontuminen, mutta kolmessa viimeisessä juhlassa on käytetty sanaa shabbaton, joka tarkoittaa juhlasapattia, juhlaan määrättyä erityistä sapatin päivää viikkosapatin lisäksi.

Raamattu  sanoo 3 Moos 23:24:ssa vanhan liiton pasuunansoiton muistojuhlasta, joka on seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä, että silloin tulee pitää sapatinlepo (shabbaton), muistojuhla pasuunaa soittaen. Pasuunansoiton muistojuhlan pasuunan soittaminen on esikuva Jumalan pasuunan äänestä, joka kuuluu Herran tulemuksen yhteydessä.  Pasuunansoiton muistojuhla on esikuva Herran Jeesuksen toisesta tulemuksesta ja pasuunansoiton muistojuhlan juhlasapatti (shabbaton) on esikuva Herran antamasta levosta, jolloin ihminen vapautetaan kokonaan synnin vallasta, sillä Jeesuksen tulemuksessa ja ylöstempauksen hetkellä ylöstemmattavat uskovat saavat pukeutua kuolemattomuuteen ja katoamattomuuteen, kun he saavat kirkastetun ruumiin (1 Kor 15:51-54). Näin he Jumalan armosta pääsevät suureen juhlasapatin lepoon tuhannen vuoden ajaksi rauhanvaltakunnassa, jota Herra Jeesus johtaa Rauhanruhtinaana Jerusalemista käsin.

Vanhan liiton pasuunansoiton muistojuhlassa uhrattiin mullikka, oinas ja seitsemän vuoden vanhaa virheetöntä karitsaa polttouhriksi Herralle sekä siihen kuuluvat ruokauhri hienoista jauhoista öljyyn sekoitettuna sekä kauris syntiuhriksi, syntien sovitukseksi. Tämä on esikuva Herran Jeesuksen kärsimyksestä, kun Hän kuoli vuodattaen verensä meidän syntimme tähden. Kun ylöstempaus on tapahtunut ja on alkanut tuhannen vuoden rauhanvaltakunta, niin siellä Herran Jeesuksen opetuslapset saavat olla tilassa, jossa he kulkevat Jumalan voimassa (hienot jauhot öljyyn sekoitettuina) kirkastetussa ruumiissa, eikä kuolema voi enää koskettaa heitä, sillä he tulevat olemaan Jumalan ja Messias Jeesuksen pappeja ja hallitsevat Hänen kanssaan ne tuhannen vuotta. (Ilm 20:6).

Sef 1:
14 ¶ Lähellä on Herran suuri päivä, se on lähellä ja tulee sangen kiiruusti. Kuule, Herran päivä! Silloin sankarit haikeasti huutavat.
15 Vihan päivä on se päivä, tuskan ja ahdistuksen päivä, häviön ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sankan sumun päivä,
16 pasunan ja sotahuudon päivä varustettuja kaupunkeja ja korkeita muurinkulmia vastaan.

Seuraavaksi on käytävä läpi Herran Jeesuksen tulemuksen ja ylöstempauksen opetusta, niin näemme kuinka Raamattu opettaa esikuvallisesti pasuunansoiton muistojuhlan olevan esikuva Herran Jeesuksen tulemuksesta ja ylöstempauksesta. Pasuunansoiton muistojuhla on Raamatun esikuvassa  (Sef 1:14-16) asetettu tapahtuvaksi Herran päivänä, mutta emme voi tietää päivää ja hetkeä milloin se tapahtuu. Herran päivällä on useita merkityksiä Jumalan sanan opetuksessa ja eräs niistä on se päivä kun Herra Jeesus tulee toisen kerran takaisin.

Herran Jeesuksen tulemuksen päivä on vihan päivä, koska Jeesuksen tullessa Hän surmaa suunsa henkäyksellä antikristuksen sekä monet jumalattomat tulevat silloin kuolemaan ja jäljelle jää vain pakanakansojen tähteet.  Vanhan testamentin todistus opettaa Herran Jeesuksen toisen tulemuksen tapahtuvan Herran päivänä ja Uusi Testamentti vahvistaa tämän saman opetuksen.

1 Tess 5:
1 ¶ Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa;
2 sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä.
3 Kun he sanovat: "Nyt on rauha, ei hätää mitään," silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon.
4 Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas;
5 sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.
6 ¶ Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.

Apostoli Paavali opetti, että Herran päivä, eli Herran tulemus tulee tapahtumaan, niin kuin varas yöllä. Kun tutkit tätä Raamatun kohtaa, niin näet Herran päivän tulevan jumalattomille ihmisille kuin varas yöllä, koska he eivät osaa odottaa Jeesuksen tulemusta, eivätkä he usko Jeesuksen tulemukseen. Herran päivän tuleminen niin kuin varas yöllä ei koske Herran Jeesuksen opetuslapsia, sillä vaikka he eivät tiedäkään päivää ja hetkeä milloin Hän tulee, niin he aikainmerkkejä seuraamalla ovat valmiina sinä päivänä kun Hän tulee. Raamattu UT:ssa yhdistää Herran päivän Jeesuksen tulemukseen, eli Herran päivä on myös sama asia kuin Jeesuksen toinen tulemus.

Joh 6:
39 Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
40 Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."
41 Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta";
42 ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: ‘Minä olen tullut alas taivaasta’?"
43 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.
44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

Herra Jeesus sanoi herättävänsä (herättää kuolleista) viimeisenä päivänä jokaisen ihmisen, joka uskoo Häneen. Tämä kuolleista herättäminen tulee tapahtumaan tämän armotalouskauden viimeisenä päivänä, joka on sama päivä kun tapahtuu Herran Jeesuksen toinen tulemus ja samalla tapahtuu maan päällä olevan seurakunnan ylöstempaus. Me emme voi tietää mikä päivistä on tämän armotalouskauden maailmanajan viimeinen päivä, koska emme voi tietää etukäteen tarkkaa päivää ja hetkeä milloin se tapahtuu. Raamattu sanoo sen tapahtuvan armotalouskauden viimeisenä päivänä.

1 Tess 4:
15 Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
16 Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
17 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.

Raamatussa apostoli Paavali opetti kuinka Jeesuksen tulemuksessa Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin (kaikkina aikoina Jumalassa kuolleet), joka on juuri se sama asia kun Herra Jeesus sanoi herättävänsä kuolleista  viimeisenä päivänä Häneen uskovat ihmiset. Sen jälkeen kun Kristuksessa kuolleet ovat nousseet ylös ensin Jeesuksen toisessa tulemuksessa, niin maan päällä oleva seurakunta temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin. Raamattu opettaa selkeästi Herran Jeesuksen ja ylöstempauksen tapahtuvan tämän armotalouskauden viimeisenä päivänä, mutta me emme tiedä etukäteen milloin se tapahtuu, meidän tulee valvoa ja odottaa Hänen tulemustaan. Herran Jeesuksen tulemus tapahtuu Jumalan pasuunan äänen kuuluessa, jonka esikuva on pasuunansoiton muistojuhla.

Matt 28:20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."

Kun Herra Jeesus ilmestyi kuolemansa jälkeen opetuslapsilleen, niin Hän lupasi olla heidän kanssansa aina maailman loppuun asti (tämän maailmanajan armotalouskauden loppuun asti). Herra Jeesus on opetuslastensa kanssa Pyhässä Hengessä tämän maailmanajan loppuun asti ja tulee noutamaan omansa tämän maailmanajan viimeisenä päivänä, jota emme voi etukäteen tietää milloin se on.

Tämäkin Raamatun kohta tarkoittaa sitä, että seurakunta on loppuun asti tässä maailmanajassa. Tämä tarkoittaa sitä, että seurakunta on antikristuksen ajassa, mutta ei antikristusta odottaen, vaan Herraa Jeesusta odottaen rohkealla mielellä, sillä he näkevät aikainmerkeistä Herran Jeesuksen saapuvan pian, vaikka eivät voikaan tietää tarkasti päivää ja hetkeä milloin Herra Jeesus tulee.

Sefanjan kirja sanoi Herran päivän (Jeesuksen toinen tulemus) olevan myös vihan, ahdistuksen ja tuskan päivä, koska silloin antikristus ja monet jumalattomat tulevat saamaan surmansa ja vähän jää jäljelle pakanakansan tähteitä, jotka tuhannen vuoden valtakunnassa joutuvat viettämään lehtimajanjuhlaa (Sak 14:16). Se mikä osa pakanakansain jäänteillä on tuhatvuotisessa valtakunnassa jää nähtäväksi vasta siellä, sillä Raamattu ei anna meille siihen vastausta. Siksi tällä asialla on turha vaivata mieltänsä ja tärkeämpää on keskittyä tässä ajassa vaeltamaan uskossa totuuteen Herraa Jeesusta rakastaen.

Raamatussa Jumala on luvannut pelastaa meidät vihasta, jonka voimme ymmärtää kahdella eri tavalla. Ensimmäiseksi kun Jumala armostaan pelastaa meidät uskon kautta Herraan Jeesukseen, niin silloin me pelastumme Jumalan vihalta, joka on kaikkea jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan (Room 1:18). Toiseksi Jumala pelastaa seurakunnan pois maan päältä Jeesuksen tulemuksessa tämän armotalouskauden viimeisenä päivänä, jonka jälkeen Jumala vuodattaa vihansa maan päälle, jolloin monet jumalattomat tulevat kuolemaan sekä antikristus kuolee Jeesuksen suun henkäyksellä (Dan 8:25, 2 Tess 2:8).

1 Kor 15:
51 ¶ Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.
54 Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu".

Kuinka ihana osa onkaan sillä uskovalla ihmisellä, joka Jumalan armosta saa kokea Jeesuksen tulemuksen ja seurakunnan ylöstempauksen, sillä hän ei tule kokemaan ruumiillista kuolemaa, koska hän saa kirkastetun ruumiin, jossa katoavaisuus pukeutuu katoavaisuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, sillä ylöstempauksessa yhtäkkiä, silmänräpäyksessä Jumalan pasuunan soidessa ylöstemmattu seurakunta on muuttunut kuolemattomuuden tilaan. Mikä ihmeellinen kokemus se tulee olemaan ylöstemmattavalle seurakunnalle. Sitä ei voi ihmisjärki käsittää, mutta se on todellisuutta silloin kun Herra Jeesus tulee ja seurakunnan ylösotto tapahtuu.

Suuri sovituspäivä

3 Moos 23:
26 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
27 "Tämän seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä on sovituspäivä; pitäkää silloin pyhä kokous, kurittakaa itseänne paastolla ja tuokaa Herralle uhri.
28 Älkää toimittako yhtäkään askaretta sinä päivänä, sillä se on sovituspäivä, jolloin teille toimitetaan sovitus Herran, teidän Jumalanne, edessä.
29 Sillä jokainen, joka ei sinä päivänä kurita itseänsä paastolla (anah), hävitettäköön kansastansa.
30 Ja jokaisen, joka sinä päivänä toimittaa jotakin askaretta, minä hävitän hänen kansastansa.
31 Älkää silloin yhtäkään askaretta toimittako. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen, missä asuttekin.

3 Moos 16:
29 ¶ Tämä olkoon teille ikuinen säädös: seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, kurittakaa itseänne paastolla älkääkä yhtäkään askaretta toimittako, älköön maassa syntynyt älköönkä muukalainen, joka asuu teidän keskellänne.
30 Sillä sinä päivänä toimitetaan teille sovitus teidän puhdistamiseksenne; kaikista synneistänne te tulette puhtaiksi Herran edessä.
31 Se olkoon teille levon päivä, kurittakaa silloin itseänne paastolla; se olkoon ikuinen säädös.
32 Ja sovituksen toimittakoon se pappi, joka on voideltu ja joka on vihitty papinvirkaan isänsä sijaan; hän pukekoon yllensä pellavavaatteet, pyhät vaatteet,
33 ja toimittakoon sovituksen kaikkeinpyhimmälle ja sovituksen ilmestysmajalle ja alttarille sekä sovituksen myös papeille ja kaikelle seurakunnan kansalle.
34 Tämä olkoon teille ikuinen säädös, että toimitatte israelilaisille sovituksen kaikista heidän synneistänsä kerran vuodessa." Ja hän teki, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.

Suuri sovituspäivä on Herran asettama juhla, jota vietetään seitsemännessä kuussa, ethanim kuussa (tishri) sen kymmenentenä päivänä (syys-lokakuu). Vanhan liiton suurena sovituspäivänä kerran vuodessa toimitettiin israelilaisille sovitus ja puhdistus heidän synneistänsä, jossa heidän kaikki syntinsä sovitettiin, niin että he tulivat kaikista synneistään puhtaiksi Herran edessä. Missään muussa kohdassa Raamatussa ei Herra ole VT:n opetuksessa luvannut kaikista synneistä puhdistusta muualla kuin suurena sovituspäivänä. Suuri sovituspäivä on esikuva Herran Jeesuksen täydellisestä sovituksesta, verensä kautta ristinpuulla, jossa Hän sovitti kaikkien niiden synnit, jotka tekevät parannuksen ja uskovat Herraan Jeesukseen.

Suuren sovituspäivän esikuva on myös Herran Jeesuksen kautta tuleva osallisuus katoamattomuuteen ja kuolemattomuuteen, joka toteutuu käytännössä tuhatvuotisessa rauhanvaltakunnassa. Tuhatvuotisessa valtakunnassa uskovat ihmiset ovat sellaisessa asemassa ettei toisella kuolemalla ole enää heihin valtaa, koska he ovat Jumalan armosta, Jeesuksen veren ja sovituksen ansion tähden pukeutuneet kuolemattomaan ja kirkastettuun ruumiiseen. Tämän esikuvaa oli se kun vanhan liiton suurena sovituspäivänä israelilaiset saivat puhdistuksen kaikista synneistään.

3 Moos 23:27 "Tämän seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä on sovituspäivä; pitäkää silloin pyhä kokous, kurittakaa itseänne paastolla (anah) ja tuokaa Herralle uhri.

Lev 23:27 Howbeit on the tenth day of this seventh month is the day of atonement; there shall be a holy convocation unto you, and ye shall afflict (anah) your souls; and ye shall bring an offering made by fire unto HaShem Jewish Publication Society Bible 1917

Lev 23:27 “The tenth day of this seventh month is Yom-Kippur; you are to have a holy convocation, you are to deny (anah) yourselves, and you are to bring an offering made by fire to Adonai. Complete Jewish Bible

Sak 8:19 "Näin sanoo Herra Sebaot: Neljännen kuun paasto (tsom) ja viidennen paasto (tsom) ja seitsemännen paasto (tsom) ja kymmenennen paasto (tsom) on oleva Juudan heimolle ilo ja riemu ja mieluinen juhla. Mutta rakastakaa totuutta ja rauhaa.

3 Moos 23:27 jakeessa on hepreankielen sana anah, joka  on tässä kohdassa piel verbivartalossa tarkoittaen nöyrtyä, koetella, kurittaa ja sama anah sana on myös 3 Moos 23:29 jakeessa, mutta pual verbivartalossa, jossa se tarkoittaa nöyrtymistä, koettelemista, ja kuritusta. 3 Moos 23:23,29 jakeissa ei ole alkutekstissä paasto, paastota sanaa, joka tarkoittaa, että kyseessä on enemmän sielun nöyrtyminen ja kurittaminen. Tosin Sakarjan kirjan 8 luku puhuu seitsemännen kuun paastosta, joten paastokin voidaan liittää vanhan liiton suuren sovituspäivän juhlaan.

Tosin se tietenkin tulee pitää mielessä, että esikuvalla on täyttymyksensä ja että Messias Jeesuksen veren kautta uskovat saavat pukeutua jo tuhatvuotisessa valtakunnassa kuolemattomuuteen, kirkastettuun ruumiiseen. Tämän takia voimme ymmärtää, että esikuvan täyttymys puhuu selkeästi nöyrtymisestä Jumalan tahtoon, joka on saavutettu Jeesuksen veren kautta, jolloin on mahdollistaa saavuttaa kirkastetun ruumiin tilassa täydellisesti nöyrtyminen Jumalan tahdon alle.

Vanhan liiton järjestyksessä ylimmäinen pappi vei kerran vuodessa suurena sovituspäivänä syntiuhrieläimen verta kaikkeinpyhimpään pirskottaen armoistuimen päälle seitsemän kertaa syntiuhrin verta (numero seitsemän kertoo Jumalan täydellisistä teoista). Suuren sovituspäivän veren pirskottaminen seitsemän kertaa armoistuimen päälle ylimmäisen papin toimesta on esikuva Herran Jeesuksen täydellisestä uhrista ja sovituksesta, Hänen veressään syntien anteeksisaamiseksi. Raamattu sanoo (Room 3:23-26), että koska kaikki ovat syntiä tehneet, niin he saavat lahjaksi vanhurskauden Jumalan armosta sen lunastuksen kautta, joka on Messias Jeesuksessa. Raamattu jatkaa tästä sanoen, että Jumala on asettanut Messias Jeesuksen armoistuimeksi uskon kautta Hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

Raamatun opetuksen mukaan kaikki ihmiset ovat syntisinä synnin orjuudessa Jumalan kirkkautta vailla. Ihminen saa Jumalalta lahjaksi vanhurskauden (pelastuksen osallisuuden) Jumalan armosta, koska Herra Jeesus on lunastanut kaikki ne, jotka uskovat Häneen. Jumala on asettanut Jeesuksen armoistuimeksi uskon kautta Jeesuksen vereen. Jumala osoitti vanhurskauttaan (armoa, hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta) jättämällä rankaisematta meitä meidän syntiemme tähden, sillä Herran Jeesuksen veri tuo sovituksen synneistä jokaiselle, joka tunnustaa syntinsä ja uskoo Herraan Jeesukseen. Jumala osoitti suurta kärsivällisyyttä ja vanhurskauttaan ja vanhurskautti (julistaa syyttömäksi - pelastaa armosta) sen, jolla on Jeesuksen uskoa (alkutekstin mukaan voidaan kääntää Jeesuksen uskoa). Kun Jumalan armosta pelastunut ihminen uskoo Herraan Jeesukseen, niin kyse on Jeesuksen uskosta, koska Jumala vaikuttaa uskoa ihmisen sydämessä. Usko Jeesukseen ei ole koskaan pelkästään ihmisen omaa uskoa, koska se on Jumalan teko, että uskomme Häneen ja siksi on kyse Jeesuksen uskosta kun uskomme Herraan Jeesukseen.

Apostoli Paavali opetti, että kun hän elää, niin ei enää hän, vaan Kristus elää hänessä, ja minkä hän nyt elää lihassa (ihmisenä täällä maan päällä), niin sen hän elää Jumalan Pojan uskossa (Jeesuksen uskossa), koska Jeesus rakasti häntä ja antoi itsensä Paavalin edestä (kuoli ristillä sovittaen Paavalinkin synnit), (Gal 2:20). Miksi Raamattu opettaa, että kun uskova ihminen uskoo Herraan Jeesukseen, niin kyse on Jeesuksen uskosta? Raamattu sanoo, että meillä tulee olla Kristuksen mieli (Fil 2:5), ja että uskova ihminen on edeltämäärätty Jumalan Pojan (Jeesus) kuvan kaltaisuuteen (Room 8:29). Pelastuneen ihmisen uskon kohde on Herra Jeesus ja Herra Jeesus Pyhässä Hengessä vaikuttaa uskovassa tahtomista ja tekemistä ja siksi meidän uskomme on Jeesuksen uskoa, koska Jeesus vaikuttaa meissä uskoa Pyhän Hengen voiman kautta.

Vanhan liiton aikana armoistuin tuli tahraantua syntiuhrin veren kautta syntien sovitukseksi kerran vuodessa suurena sovituspäivänä. Vanhan liiton ylimmäisen papin tuli uhrata itsensä ja perheensä puolesta syntiuhriksi mullikka (nuori härkä, sonni). Vanhan liiton ylimmäisen papin piti ottaa mullikan verta ja pirskottaa mullikan, eli syntiuhrin verta sormellansa kaikkein pyhimmässä (ilmestysmaja - temppeli) armoistuimen etupuolelle ja armoistuimen eteen seitsemän kertaa. Tämän jälkeen VL:n ylimmäisen papin piti ottaa teurastettu kansan syntiuhrikauris ja viedä syntiuhrin verta esiripun sisäpuolelle ja pirskottaa sitä armoistuimen päälle ja armoistuimen eteen.

Tämän jälkeen VL:n ylimmäinen pappi laski kätensä elävän vuohen (pukki) pään päälle ja tunnusti siinä kaikki israelilaisten synnit, jotka tulivat nyt vuohen päälle, joka lähetettiin erämaahan, sillä vuohen tuli kantaa kaikki israelilaisten synnit autioon paikkaan. Ylimmäisen papin tuli tämän jälkeen riisua papilliset pellavavaatteet ja jättää ne ilmestysmajaan. Sen jälkeen ylimmäisen papin tuli pestä ruumiinsa vedellä pyhässä paikassa pukea omat vaatteet yllensä ja uhrata sekä oman polttouhrinsa että kansan polttouhrin ja toimittaa sekä itsellensä että kansalle sovituksen.

Tämän jälkeen syntiuhrimullikka ja syntiuhripukki, joiden veri oli tuotu sovitukseksi pyhäkköön piti viedä leirin ulkopuolelle, ja niiden nahka, liha ja rapa piti polttaa tulessa. Herra antoi tämän suuren sovituspäivän säädöksen  toimeenpanon israelilaisten syntien sovitukseksi kerran vuodessa, seitsemännessä kuussa sen kymmenentenä päivänä, joka oli paaston ja levon (sapatti) päivä, israelilaisten syntien puhdistumiseksi ja sovitukseksi.

Herra Jeesus vuodatti verensä oman ruumiinsa päälle, kun Hänen verensä ruoskinnan jäljiltä tahrasi Hänen ruumiinsa. Koska armoistuimelle pirskotettu veri oli esikuvaa Herran Jeesuksen syntiuhrista, niin siksi Herran Jeesuksen ruumis tuli tahraantua vereen ristinpuulla, jossa Hän sovitti kaikkien niiden synnit, jotka uskovat Häneen. Seitsemän on Jumalan täydellisten tekojen luku ja siksi armoistuimelle tuli pirskottaa syntiuhrin verta seitsemän kertaa, koska Jumalan teot ovat täydellisiä ja Hänen anteeksiantamuksensa (syntien sovitus) on täydellistä. Herran Jeesuksen syntiuhri ja sovitusveri oli esikuvaa VL:n syntiuhrista ja Jeesuksen veri ja syntiuhri oli täydellinen uhri ihmisten syntien tähden.

Suurena sovituspäivänä Herra määräyksen mukaan oli kaksi vuohta, josta toinen määrättiin Herralle uhrattavaksi syntiuhriksi ja toinen vuohi syntipukiksi, joka piti asettaa elävänä Herran eteen, että sille sille toimitettaisiin sovitus ja se sitten päästettäisiin elävänä syntipukkina erämaahan. VL:n aikainen elävä syntipukki, jonka päälle synnit laskettiin ja joka lähetettiin erämaahan autioon paikkaan, jossa ei ollut ihmisiä ja josta vuohipukki ei enää palannut takaisin ihmisten pariin oli esikuvaa Herrasta Jeesuksesta, joka otti päällensä meidän syntimme ja kun Hän sovitti ristillä syntimme verensä ja kuolemansa kautta, niin meidän tekemämme synnit ovat iankaikkisesti sovitetut ja lakanneet olemasta Herran edessä eivätkä sovitetut synnit enää koskaan astu takaisin Jumalan muistiin. VL:n aikana syntiuhrieläin kuoli vuodattaen verensä ja elävä syntipukki, jonka päälle laskettiin israelilaisten synnit, kantoi elävänä pois heidän syntinsä. Tämän esikuvan mukaan Herra Jeesus vuodatti verensä ja kuoli syntien anteeksisaamiseksi sekä nousi kuolleista ja on kuolleista elävänä noussut ja asettautunut Isänsä oikealle puolelle. Herra Jeesus on Jumalan elävä armoistuin, jonka veressä on syntien anteeksiantamus ja sovitus synneistä sekä iankaikkinen elämä, jokaiselle, joka tunnustaa syntinsä ja uskoo Jeesuksen Herraksi.

Kun VL:n ylimmäinen pappi vei suurena sovituspäivänä syntiuhrin verta syntien sovitukseksi kaikkeinpyhimpään, niin yhtään ihmistä ei saanut olla ilmestysmajassa, siihen saakka kunnes hän oli tullut sieltä pois ja oli toimittanut itsellensä ja perheellensä ja koko Israelin seurakunnalle sovituksen. VL:n järjestyksen mukaisesti syntiuhrin uhraavan papin tuli syödä syntiuhri pyhässä paikassa, ilmestysmajan esipihalla. VL:n järjestyksen mukaan suurena sovituspäivänä uhrattujen syntiuhrieläinten nahkaa, lihaa ja sisälmyksiä ei kuitenkaan saanut syödä, vaan ne piti viedä leirin ulkopuolelle poltettavaksi.

Herra Jeesus on Uuden Liiton Ylimmäinen Pappi, joka oli synnitön sekä viaton ja Hänen sovitusverensä syntien anteeksisaamiseksi vuodatettiin Herran edessä. Herran Jeesuksen veri tuo iankaikkisen sovituksen, koska Hän itse oli ja on viaton sekä täydellinen ja Hänen syntiuhriaan ei enää koskaan toistetam, koska se on täydellinen ja iankaikkinen syntiuhri syntien sovitukseksi. Raamattu sanoo Herran Jeesuksen menneen oman verensä kautta kaikkeinpyhimpään, joka ei ollut ihmiskäsin tehty. Tämä tarkoittaa sitä, että kun Herra Jeesus kuoli, niin Hän nousi kuolleista ja meni taivaaseen Isänsä oikealle puolelle, koska Hän oli verensä kautta saanut aikaan iankaikkisen lunastuksen. VL:ssa suurena sovituspäivänä ilmestysmajassa ei saanut olla uhrien uhrauksen aikana ketään muuta kuin ylimmäinen pappi, joka oli esikuvaa Herran Jeesuksen syntiuhrista, sillä Hän yksin on ainoastaan kelvollinen astumaan Isä Jumalan eteen Ylimmäisenä Pappina suoritettuaan iankaikkisen syntien sovituksen oman verensä kautta.

VL:n suuren sovituspäivän syntiuhria ei saanut syödä, vaan se piti polttaa ja hävittää leirin ulkopuolella. Herran Jeesuksen sovitusveren vuodattaminen ja syntiuhrina kuoleminen piti suorittaa leirin ulkopuolella (ulkopuolella ilmestysmajan, temppelin, Jerusalemin muurien), koska Hänen piti VL:n esikuvan mukaan kärsiä ulkopuolella leirin, pyhittääkseen UL:n kansan oman verensä kautta. Herra Jeesus täytti VL:n suuren sovituspäivän esikuvan, sillä Hänet tapettiin temppelin ja Jerusalemin ulkopuolella esikuvan täyttymyksen tähden, syntien sovittamiseksi iankaikkisesti.

VL:ssa ulkopuolella leirin oleminen kuvasi usein asioita, joilla ei ollut arvoa ja jotka olivat häpeällisiä ja siksi ne piti hävittää, tuhota tai polttaa ulkopuolella leirin. Jumala asetti ja sääti suuren sovituspäivän syntiuhrin nahan, lihan ja sisälmyksien polttamisen ja hävittämisen, jonka piti tapahtua ulkopuolella leirin, koska se kuvaa sitä kuinka ihminen ei syntisenä arvosta Jumalan tekoja, vaan pitää niitä arvottomina itselleen synnin kapinan tähden. Jumala kuitenkin rakastaa luomaansa ihmistä ja pelastaa jokaisen ihmisen, joka vastaanottaa pelastuksen uskon kautta Herraan Jeesukseen. Herran Jeesuksen syntiuhri verensä kautta on Jumalalle kelpaava uhri ja siksi Jeesuksen täydellisyys luetaan sen ihmisen hyväksi, joka suostuu vastaanottamaan pelastuksen uskon kautta Herraan Jeesukseen. Jumalan armo ja rakkaus on äärimmäisen suurta ja jaloa Herrassa Jeesuksessa.

Lehtimajanjuhla

3 Moos 23:
33 ¶ Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
34 "Puhu israelilaisille ja sano: Tämän seitsemännen kuun viidentenätoista päivänä on lehtimajanjuhla Herran kunniaksi; se kestää seitsemän päivää.
35 Ensimmäisenä päivänä pidettäköön pyhä kokous; älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
36 Seitsemänä päivänä tuokaa uhri Herralle. Kahdeksantena päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja tuokaa uhri Herralle; se on juhlakokous, älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako.
37 Nämä ovat Herran juhla-ajat, joiksi teidän on kuulutettava pyhät kokoukset, tuodaksenne Herralle uhreja: polttouhreja ja ruokauhreja, teurasuhreja ja juomauhreja, kunakin päivänä sen päivän uhrit;
38 ja sitäpaitsi Herran sapatit ja teidän muut lahjanne ja kaikki lupausuhrinne ja kaikki vapaaehtoiset uhrinne, joita te Herralle annatte.
39 Mutta seitsemännen kuukauden viidentenätoista päivänä, kun te olette korjanneet maan sadon, viettäkää Herran juhlaa seitsemän päivää; ensimmäinen päivä on levon päivä (shabbaton), ja kahdeksas päivä on myös levon päivä (shabbaton).
40 Ensimmäisenä päivänä ottakaa ihania hedelmiä puista, palmunoksia ja tuuheiden puiden lehviä sekä pajuja purojen varsilta, ja pitäkää iloa seitsemän päivää Herran, Jumalanne edessä.
41 Ja viettäkää sitä juhlana Herran kunniaksi seitsemän päivää vuodessa. Se olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen; viettäkää se seitsemännessä kuussa.
42 Seitsemän päivää asukaa lehtimajoissa; kaikki Israelissa syntyneet asukoot lehtimajoissa,
43 että teidän jälkeläisenne tietäisivät, kuinka minä annoin israelilaisten asua lehtimajoissa, kun vein heidät pois Egyptin maasta. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."

Jumalan asettama vanhan liiton lehtimajanjuhla oli seitsemännessä kuussa (ethanim-kuu), joka on meidän kalenterimme mukaan syys-lokakuussa. Lehtimajanjuhlalla on monta erilaista esikuvaa, sillä se on esikuva muun muassa Herran Jeesuksen sovitustyön kautta saatavasta vapautuksesta synnin ja saatanan orjuudesta, on esikuva tuhatvuotisesta rauhanvaltakunnan ilosta ja riemusta sekä esikuva Herran Jeesuksen syntymän ajankohdasta.

3 Moos 23:39 jakeessa sanotaan, että lehtimajanjuhlan ensimmäisenä päivänä on juhlasapatti ja juhlan kahdeksas päivä on myös juhlasapatti. Kuten aikaisemmin on tullut esille, niin hepreankielen sana shabbaton esiintyy vanhassa testamentissa vain 11 kertaa, muutaman kerran se tarkoittaa viikkosapattia sekä myös muutamassa kohdassa Herran asettamissa VL:n juhlissa olevia juhlasapatteja. Shabbaton sana esiintyy Herran asettamissa juhlissa vain kolmen viimeisen juhlan yhteydessä, pasuunansoiton muistojuhlassa, suuren sovituspäivän juhlassa ja lehtimajanjuhlassa. Kaikissa muissa Herran asettamissa juhlissa juhlasapatti ilmaistaan sanoilla pyhä kokoontuminen, jolloin ei saanut tehdä työtä.

Kolme viimeistä juhlaa ovat esikuvia Herran Jeesuksen tulemuksesta (pasuunansoiton muistojuhla), syntien iankaikkisesta sovittamisesta Jeesuksen veren kautta, joka johtaa kuolemattomuuden tilaan (suuri sovituspäivä) sekä tuhatvuotisen valtakunnan ajasta sekä iankaikkisuudesta Uudessa Jerusalemissa (lehtimajanjuhla), jossa ovat Jumalan armosta Jeesuksen veren sovitustyön kautta kaikki kaikkina aikoina eläneet Jumalan pelastamat ihmiset.

Itse ymmärrän, että sanan shabbaton esiintyminen juuri näiden kolmen VL:n viimeisten juhlien yhteydessä on esikuva suuresta sapatinlevosta, jonka uskovat saavat Jumalan armosta Jeesuksen veren ansion tähden, kun kuolevainen saa pukeutua kuolemattomuuteen, katoavainen katoamattomuuteen, kirkastettuun ruumiiseen. Shabbaton, suuri sapatti, juhlasapatti on esikuva siitä kun Jumalaan uskova on kokonaan ja täydellisesti ennallistettu takaisin Jumalan kuvan kaltaisuuteen, jolloin hän ei enää toimita synnin tekoja, vaan on saanut levon synnin teoistaan ja saa nyt elää iankaikkisesti täydellisenä ihmisenä Jumalansa kanssa, Herran Jeesuksen veren ja sovituksen ansion tähden.

Raamattu kertoo Jeesuksen syntymäajan omalla tavallaan, ei sano tarkkaa päivämäärää, mutta kertoo meille kuitenkin tarkasti ajankohdan, jolloin Herra Jeesus syntyi. Kuten olemme aikaisemmin nähneet, niin Herra Jumala on sanansa ilmoituksessa kertunut VL:n juhlien esikuvien kautta todella tarkasti Herrasta Jeesuksen ja Hänen tehtävistään. Messias Jeesuksen toiminnasta on kerrottu VL:n juhlien kautta esikuvallisesti jopa niin tarkasti, että tietyt ajankohdat Jeesuksen elämässä ovat toteutuneet juuri samaan aikaan, kun ne ovat toteutuneet VL:n juhlissa. Esikoislyhteen juhlan esikoislyhteen heilutus oli esikuva Jeesuksen ylösnousemuksesta, josta viidenkymmenen päivän jälkeen alkoi helluntaijuhla. Tämä oli eräs kohta, jossa VL:n juhla sai tarkan täyttymyksen Messias Jeesuksen kautta. Itse en usko, että Herra olisi jättänyt juhlien esikuvista pois sitä tapahtumaa kun Jumala tuli lihaksi (ihmiseksi) Messias Jeesuksessa. Viimeinen Herran asettama juhla, lehtimajanjuhla on myös esikuva Messias Jeesuksen syntymisestä maan päälle.

Luuk 1:

5 ¶ Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.

6 He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina.

7 Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön; ja he olivat molemmat tulleet iällisiksi.

8 Niin tapahtui, kun hänen osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä,

9 että hän tavanmukaisessa pappistehtävien arpomisessa sai osaksensa mennä Herran temppeliin suitsuttamaan.

10 Ja kaikki kansa oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.

11 Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella.

12 Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko.

13 Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.

14 Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään.

15 Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.

16 Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö.

17 Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan."

18 Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut."

19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.

20 Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen."

21 Ja kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän niin kauan viipyi temppelissä.

22 Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille; silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoi heille ja jäi mykäksi.

23 Ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa.

24 Ja niiden päiväin perästä Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, sanoen:

Tärkeä vihje Jeesuksen syntymän ajankohdalle on israelilaisten pappien palveluvuorot temppelissä. Johannes Kastajan isä Sakarias oli pappi Abian osastoa. Sakariaan palveluvuoron päättymisen jälkeen hän meni kotiinsa ja hänen vaimonsa Elisabeth tuli raskaaksi niiden päivien jälkeen, kun Sakariaan palvelusvuoro oli päättynyt temppelissä. Maria tuli raskaaksi noin puoli vuotta sen jälkeen kun Elisbeth oli tullut raskaaksi. Jeesus syntyi puoli vuotta Johannes Kastajan syntymän jälkeen.

Jumalan asetuksesta Israelin kansan papeilla oli 24 pappien palveluvuoroa temppelissä. Pappien palveluvuoro temppelissä kesti yhden viikon, joka alkoi sapattina päättyen seuraavaan sapattiin. Kaikki 24:n pappien palveluvuorot temppelissä tapahtuivat kahdesti vuodessa sekä kaikki papit palvelivat temppelissä yhdessä kolmen pääjuhlan aikana (pääsiäinen, helluntai, lehtimajanjuhla). Pappien palveluvuorot arvottiin arvalla ja Abian palveluvuoro oli kahdeksas vuoro, ei kahdeksas viikko, koska juhlien aikana kaikki papit palvelivat yhdessä. Pappien palveluvuorot jatkuivat normaalisti juhlien jälkeen.

Juutalaisten kalenteri eroaa meidän kalenteristamme siten, että juutalainen kalenteri alkaa maaliskuusta (Aviv kuukausi) ja se perustuu kuun kiertoon, jonka takia kalenteriin lisätään kuukausi muutaman vuoden välein. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että Abian osaston ensimmäinen palveluvuoro oli myöhään toukokuussa tai aikaisin kesäkuussa. Tämän tiedon mukaan Sakarias olisi palvellut temppelissä myöhään toukokuussa tai aikaisin kesäkuussa. Elisabeth tuli raskaaksi Sakariaan palveluvuoron päätyttyä ja Maria tuli raskaaksi kuusi kuukautta Elisabethin jälkeen. Elisabeth tuli raskaaksi juutalaisen kalenterin mukaan neljännessä kuussa (kesä- heinäkuu) ja meidän kalenterin mukaan kesäkuun alussa, ja Maria tuli raskaaksi juutalaisen kalenterin mukaan kymmenessä kuussa (joulu- tammikuu) ja Jeesus syntyi yhdeksän kuukauden päästä, eli juutalaisen kalenterin seitsemännessä kuussa (syys- lokakuu) ja meidän kalenterin mukaan syyskuussa lehtimajanjuhlan aikaan.

Jos Sakarias olisi palvellut vuoden toisen palveluvuoron aikana sen jälkeen kun Elisabeth olisi tullut raskaaksi, niin Jeesus olisi syntynyt meidän kalenterimme mukaan maaliskuussa. Kumpi kuukausista maaliskuu tai syyskuu oli Jeesuksen syntymän ajankohta? Raamatun VT:n juhlat ovat esikuvia Messias Jeesuksesta, Jumalan pelastussuunnitelmasta ja siksi meidän tulisi löytää jostakin VT:n juhlan esikuvasta sanoma, joka vastaisi Jeesuksen tuomaa pelastusta kaikille ihmisille. Ainoa tällainen esikuva löytyy syyskuussa löydettävästä lehtimajanjuhlasta, jota juhlitaan syyskuun 15.päivästä alkaen seitsemän päivää plus yksi päivä. Herra Jumala asetti israelilaisille lehtimajanjuhlan seitsemän päivän pituiseksi, mutta asetti myös heti lehtimajanjuhlan jälkeen kahdeksannen päivän pyhäksi kokoukseksi, eli juhlasapatiksi. Tämän tähden israelilaiset viettävät käytännössä kahdeksan päivää lehtimajanjuhlaa.

Enkeli ilmestyi Marialle sanoen hänen tulevan raskaaksi Pyhästä Hengestä. Enkeli ilmestyi Marialle kun Elisabeth oli ollut raskaana kuusi kuukautta. Näiden päivien jälkeen Maria tuli raskaaksi, eli noin puoli vuotta sen jälkeen kun Elisabeth oli tullut raskaaksi. Jeesus syntyi puoli vuotta Johannes Kastajan jälkeen.

1 Aik 24:

1 ¶ Nämä olivat Aaronin poikien osastot: Aaronin pojat olivat Naadab, Abihu, Eleasar ja Iitamar.

2 Mutta Naadab ja Abihu kuolivat ennen isäänsä, eikä heillä ollut poikia. Niin palvelivat ainoastaan Eleasar ja Iitamar pappeina.

3 Ja Daavid yhdessä Saadokin kanssa, joka oli Eleasarin poikia, ja Ahimelekin kanssa, joka oli Iitamarin poikia, jakoi heidät osastoihin heidän palvelusvuorojensa mukaan.

4 Kun Eleasarin pojilla havaittiin olevan enemmän päämiehiä kuin Iitamarin pojilla, jaettiin heidät niin, että Eleasarin pojat saivat kuusitoista päämiestä perhekunnilleen ja Iitamarin pojat kahdeksan päämiestä perhekunnilleen.

5 Heidät jaettiin arvalla, toiset niinkuin toisetkin, sillä pyhäkköruhtinaat ja Jumalan ruhtinaat otettiin sekä Eleasarin pojista että Iitamarin pojista.

6 Ja Semaja, Netanelin poika, kirjuri, joka oli Leevin sukua, kirjoitti heidät muistiin kuninkaan, päämiesten, pappi Saadokin ja Ahimelekin, Ebjatarin pojan, sekä pappien ja leeviläisten perhekuntien päämiesten läsnäollessa. Yksi perhekunta otettiin vuorotellen Eleasarin ja Iitamarin suvusta.

7 Ensimmäinen arpa tuli Joojaribille, toinen Jedajalle,

8 kolmas Haarimille, neljäs Seoromille,

9 viides Malkialle, kuudes Miijaminille,

10 seitsemäs Koosille, kahdeksas Abialle,

.......................................

13 kolmastoista Huppalle, neljästoista Jesebabille,

.......................................

18 kahdeskymmenes kolmas Delajalle, kahdeskymmenes neljäs Maasjalle.

19 Nämä ovat heidän palvelusvuoronsa, kun he menevät Herran temppeliin, niinkuin heidän isänsä Aaron oli heille säätänyt, sen mukaan, kuin Herra, Israelin Jumala, oli häntä käskenyt.

Herra Jumala sääti Israelin kansan papeille kaksikymmentäneljä pappien palvelusvuoroa, jolloin heidän tuli palvella temppelissä. Jokainen pappien palvelusvuoro kesti yhden viikon, joka alkoi sapattina ja päättyi seuraavana sapattina. Israelin kansan pappien palvelusvuorot temppelissä käsitti kaksi kertaa vuodessa yhden viikon aikaisen palvelusvuoron sekä kaikki papit palvelivat temppelissä kolmen pääjuhlan aikaan (pääsiäinen, helluntai, lehtimajanjuhla). Pappien tuli tarkasti noudattaa omia palvelusvuorojaan, koska Herra sääti papeille temppelin palvelusvuorot.

Juutalaisten kalenteri on erilainen kuin meidän kalenterimme, sillä juutalainen kalenteri alkaa maaliskuusta (Aviv kuukausi) ja se perustuu kuun kiertoon, jonka takia kalenteriin lisätään kuukausi muutaman vuoden välein. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että Abian osaston ensimmäinen palveluvuoro oli myöhään toukokuussa tai aikaisin kesäkuussa. Tämän tiedon mukaan Sakarias olisi palvellut temppelissä myöhään toukokuussa tai aikaisin kesäkuussa. Elisabeth tuli raskaaksi Sakariaan palveluvuoron päätyttyä ja Maria tuli raskaaksi kuusi kuukautta Elisabethin jälkeen. Elisabeth tuli raskaaksi juutalaisen kalenterin mukaan neljännessä kuussa (kesä- heinäkuu) ja meidän kalenterin mukaan kesäkuun alussa, ja Maria tuli raskaaksi juutalaisen kalenterin mukaan kymmenessä kuussa (joulu-tammikuu) ja Jeesus syntyi yhdeksän kuukauden päästä, eli juutalaisen kalenterin seitsemännessä kuussa (syys-lokakuu) ja meidän kalenterin mukaan syyskuussa lehtimajanjuhlan aikaan. Lehtimajanjuhla alkoi seitsemännen, eli ethanim kuun 15. päivä ja kesti seitsemän päivää. Raamatun todistuksen mukaan lehtimajanjuhla oli Jeesuksen syntymän ajankohta.

Neh 8:

13 ¶ Seuraavana päivänä kokoontuivat kaiken kansan perhekunta-päämiehet, papit ja leeviläiset Esran, kirjanoppineen, tykö painamaan lain sanoja mieleensä.

14 Niin he huomasivat lakiin kirjoitetun, että Herra oli Mooseksen kautta käskenyt israelilaisia asumaan lehtimajoissa juhlan aikana seitsemännessä kuussa,

15 ja että kaikissa heidän kaupungeissaan ja Jerusalemissa oli julistettava ja kuulutettava näin: "Menkää vuorille ja tuokaa öljypuun lehviä tai metsäöljypuun lehviä sekä myrtin, palmupuun ja muiden tuuheiden puiden lehviä, ja tehkää lehtimajoja, niinkuin on säädetty".

16 Ja kansa meni ja toi niitä ja teki itselleen lehtimajoja kukin katollensa ja pihoihinsa ja Jumalan temppelin esipihoihin sekä Vesiportin aukealle ja Efraimin portin aukealle.

17 Ja koko seurakunta, kaikki vankeudesta palanneet, tekivät lehtimajoja ja asuivat lehtimajoissa. Sillä aina Joosuan, Nuunin pojan, ajoista siihen päivään saakka eivät israelilaiset olleet niin tehneet. Ja vallitsi hyvin suuri ilo.

18 Ja Jumalan lain kirjaa luettiin joka päivä, ensimmäisestä päivästä viimeiseen saakka. Ja he viettivät juhlaa seitsemän päivää, ja kahdeksantena päivänä pidettiin juhlakokous säädetyllä tavalla.

Lehtimajat tuli rakentaa muun muassa öljypuun oksista sekä metsäöljypuun oksista. Tämä on esikuvallinen sanoma, joka kertoo sen että Jumala yhdistää yhdeksi niin israelilaiset kuin pakanatkin uskon kautta Messias Herraan Jeesukseen. Raamatun esikuvallisen ja profeetallisen sanoman valossa on selvää, että Jeesus syntyi lehtimajanjuhlan aikana, sillä Hänessä israelilaiset ja pakanat tulevat yhdistymään, niin kuin öljypuun sekä metsäöljypuun oksat yhdistyivät toisiinsa lehtimajoissa. Öljypuun oksat kuvaavat israelilaisia ja metsäöljypuun (villi öljypuu) oksat kuvaavat pakanoita:

Room 11:

16 Mutta jos uutisleipä on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.

17 Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta,

18 niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua.
19 Sinä kaiketi sanonet: "Ne oksat taitettiin pois, että minut oksastettaisiin".
20 Oikein; epäuskonsa tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskosi kautta. Älä ole ylpeä, vaan pelkää.

Raamatun opetuksen mukaan uskon kautta Herraan Jeesukseen niin israelilaiset (jalon öljypuun oksat) kuin pakanatkin (metsäöljypuun oksat) liitetään yhdeksi jaloon öljypuuhun (Messias Jeesus) uskon kautta Jeesukseen.

Jotkut sanovat ja opettavat, että Roomalaiskirjeen öljypuu ja sen mehevä juuri on Israel (juutalaiset). He perustelevat sen sanoen, että koska VT:ssa öljypuu kuvaa Israelia, niin sillä perusteella Room 11:17:n öljypuu olisi myös Israel.

Room 11:16-20:ssa öljypuun oksat ovat Israel ja metsäöljypuun oksat pakanoita, ja öljypuu ja mehevä juuri Messias Jeesus, sillä kumpaisetkin oksastetaan öljypuuhun. Oksastaminen öljypuuhun tapahtuu niin juutalaisilla kuin pakanoillakin uskon kautta ja uskon kohde on Messias Jeesus. Tämä tarkoittaa sitä, että Room 11:16-20 öljypuu on todellakin Messias Jeesus, ei Israel. Juutalaiset ja pakanat ovat tässä kohdassa öljypuun oksia ja öljypuun juuri, joka kannattaa niin juutalaisia kuin pakanoita on Messias Jeesus.

Ef 2:

13 mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä.

14 ¶ Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden,

15 kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan,

16 ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.

17 Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat;

18 sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö.

19 Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,

20 apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus,

21 jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa;

22 ja hänessä tekin yhdessä muitten kanssa rakennutte Jumalan asumukseksi Hengessä.

Uskon kautta Herraan Jeesukseen niin israelilaisista (jalon öljypuun oksat) kuin pakanoistakin (metsäöljypuun oksat) tulee Jumalan temppeleitä, jossa Jumala asuu Pyhässä Hengessä (Jumalan asumus). Tämän seurauksena Jumala tulee asumaan myös jokaiseen ihmiseen, joka tunnustaa syntinsä ja uskoo Herraan Jeesukseen, niin israelilaiseen kuin pakanaan, jotka yhdistyvät yhdeksi uskon kautta Herraan Jeesukseen sekä yhdessä iloitsevat pelastuksesta ja Jumalan teoista, joista lehtimajanjuhlan lehtimajojen öljypuun oksat (israelilaiset) ja metsäöljypuun oksat (pakanat) opettavat esikuvallisesti kun israelilaiset yhdessä heidän luonaan asuvien muukalaisten kanssa viettivät ilon juhlaa, kaikkien kansojen juhlaa, eli lehtimajanjuhlaa.

Lehtimajanjuhla oli ilon ja riemun juhla, jolloin iloittiin ja riemuittiin Jumalan hyvästä huolenpidosta. Lehtimajanjuhlan ilon juhla oli esikuvallista ja symbolisoi Jeesus Messiaan kautta tulevaa pelastuksen riemua, kun Jumala asettui asumaan Jeesukseen ja Jumalan hyvä tahto ja rauha tapahtui ja tapahtuu ihmisiä kohtaan Jeesuksen kautta. Koska lehtimajanjuhla on kaikkien kansojen juhla, niin siksi juhlan merkitys on Messias Jeesuksessa, joka yhdistää israelilaiset ja pakanat yhdeksi uskon kautta Häneen. Tästä syystä lehtimajanjuhla on myös Jeesuksen syntymän ajankohta.

Psa 92:

12 (92:13) Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.

13 (92:14) He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöitsevät meidän Jumalamme kartanoissa.

14 (92:15) Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat

Palmupuun oksat mainittiin myös lehtimajan rakennusaineina. Raamattu puhuu esikuvallisesti palmupuusta vanhurskaana (Jumalan pelastamana ihmisenä), ihmisenä, joka on istutettu Herran huoneeseen (seurakunta), joka kantaa hyvää hedelmää Jumalan armosta. Kuten on tullut esille, niin lehtimaja on esikuva, jonka mukaan Jumala yhdistää yhdeksi israelilaiset ja pakanat, jotka uskovat Herraan Jeesukseen. Niin israelilaisista kuin pakanoistakin tulee Jumalan armosta vanhurskaita Uuden Liiton järjestyksen mukaan uskon kautta Herraan Jeesukseen. Palmupuu on esikuvaa vanhurskaasta ihmisestä, joka on Jumalan armosta pelastettu.

Joh 12 :

12 ¶ Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin,

13 ottivat he palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!"

14 Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on:

15 "Älä pelkää, tytär Siion; katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä".

16 Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet; mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet.

Kun Jeesus oli saapumassa pääsiäisjuhlaan, niin ihmiset ottivat palmupuiden oksia ja menivät Jeesusta vastaan. He huusivat hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas! Palmupuun oksat ihmisten käsissä kun he toivottivat hoosiannaa Jeesukselle oli profeetallinen teko, jonka viesti oli, että he toivottivat hoosiannaa Israelin kuninkaalle ja Messiaalle, josta psalmi 118:25 kertoo. Hoosianna tarkoittaa juutalaisen ensyklopedian mukaan anna voitto ja muut lähteet (sanakirjat ym.) sanovat hoosiannan tarkoittavan pelasta nyt, pelasta rukoilen sinua, auta me rukoilemme. Herra Jeesus on Israelin todellinen Kuningas ja Messias, jonka kautta niin israelilaiset kuin pakanatkin saavat pelastuksen, jos he tunnustavat syntinsä, tekevät parannuksen ja uskovat Herraan Jeesukseen ja saavat lahjaksi vanhurskauden, josta palmupuun oksat olivat profeetallinen esikuva.

Psa 118:

20 Tämä on Herran portti: vanhurskaat käyvät siitä sisälle.

21 Minä kiitän sinua siitä, että vastasit minulle ja tulit minulle pelastajaksi.

22 Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.

23 Herralta tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmissämme.

24 Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.

25 Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys!

26 Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen; me siunaamme teitä Herran huoneesta.

27 Herra on Jumala, ja hän antoi valon meille loistaa. Sitokaa juhlauhrit köysillä alttarin sarviin asti.

28 Sinä olet minun Jumalani, ja sinua minä kiitän. Minun Jumalani, sinua minä kunnioitan.

29 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.

Lehtimajanjuhlan viimeisenä päivänä kansa rukoili rukouksen pelasta nyt (hosanna) ja he olivat iloiten kokoontuneet palmupuun oksat käsissään niitä heilutellen ja rukoilivat hosanna, pelasta nyt Herra, Herra anna menestys.

Psalmi 118 kertoo Jumalan pelastuksesta ja Pelastajasta, joka on kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, joka on tullut kulmakiveksi. Herra on tehnyt päivän, jolloin Messias ilmestyi, joka on ilon ja riemun päivä, jolloin kansa sanoo hoosianna (alkutekstissä) ja siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen. Jeesuksen tullessa Jerusalemiin psalmi 118:20-29 toteutui, sillä Messias, joka yhdistää yhdeksi israelilaiset ja pakanat uskon kautta Häneen oli tullut maan päälle tuomaan iankaikkisen pelastuksen Hänessä. Lehtimajanjuhla on Messiaan juhla, sillä vain Hänessä on pelastus, armo ja totuus.

Luuk 2:

1 ¶ Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.

2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.

3 Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

4 Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua,

5 verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.

6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.

7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

8 ¶ Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

9 Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.

10 Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

11 teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.

12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."

13 Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:

14 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

Luuk 2:10 mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille hyvän sanoman (euaggelizo) suuresta ilosta, joka on tuleva kaikelle kansalle. (Raamattu kansalle käännös kääntää jakeen lähes tarkasti alkutekstin mukaan)

Lu 2:10 And the angel said unto them, Fear not: for, behold, I bring you good tidings of great joy, which shall be to all people. (kaikille ihmisille - kansoille) (KJV)

Enkeli ilmestyi paimenille ilmoittaen hyvän sanoman (evankeliumi) suuresta ilosta Pelastajan, Messiaan ja Herran syntymästä Daavidin kaupungissa, ja että tämä suuri ilo on tuleva kaikelle kansalle (kansoille). Juutalaisilla oli tapana toivottaa iloista juhlaa varsinkin kolmen pääjuhlan aikaan (pääsiäisviikon juhla, helluntaijuhla, lehtimajanjuhla). Lehtimajanjuhla on myös kaikkien kansojen juhla ja siksi enkeli toivotti paimenille suuren ilon toivotuksen evankeliumista, joka on tuleva kaikille ihmisille (kansoille) Jeesuksen kautta, joka on Pelastaja (Vapahtaja), Herra ja Messias. Enkelit eivät toivottaneet ainoastaan iloa, vaan suurta iloa, jota voidaan pitää kaksinkertaisena suurena ilona.

Jotkut Raamatun tutkijat sanovat enkelin tervehtineen paimenia lehtimajanjuhlan tervehdyksen suurella ilolla, joka koskettaa kaikkia ihmisiä evankeliumin kautta, joka todistaa Jeesuksen syntyneen lehtimajanjuhlan aikaan. Kun itse tutkin kaikkea mikä liittyy Jeesuksen syntymiseen, niin itse ajattelen samalla tavalla kuin edellä mainitut Raamatun tutkijat.

5 Moos 16:
13 Lehtimajanjuhlaa vietä seitsemän päivää, korjatessasi satoa puimatantereeltasi ja kuurnastasi.
14 Ja iloitse tänä juhlanasi, sinä ja sinun poikasi ja tyttäresi, palvelijasi ja palvelijattaresi, leeviläinen, muukalainen, orpo ja leski, jotka asuvat sinun porttiesi sisäpuolella.
15 Seitsemän päivää juhli Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi siinä paikassa, jonka Herra valitsee; sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunaava sinua kaikessa, minkä satona saat, ja kaikissa kättesi töissä; sentähden ole
iloinen.
16 Kolme kertaa vuodessa tulkoon kaikki sinun miesväkesi Herran, sinun Jumalasi, kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee: happamattoman leivän juhlana, viikkojuhlana ja lehtimajanjuhlana. Mutta tyhjin käsin älköön tultako Herran kasvojen eteen;

Viides Mooseksen kirja luku 16 todistaa sen, että enkelin tervehdys paimenille liittyi lehtimajanjuhlaan. Herra Jumala käski israelilaisia ja heidän luonaan asuvia muukalaisia (pakanat) iloitsemaan ja juhlimaan lehtimajanjuhlaa. 5 Mooseksen kirjan luvusta 16 jakeista 14 ja 15 tulee esille tärkeä asia, joka on lehtimajanjuhlaan liittyvän iloitsemisen toivotus, jossa Jumala kehottaa kaksi kertaa, niin israelilaisia kuin pakanoitakin iloitsemaan lehtimajanjuhlan aikana. Kaksinkertainen ilon toivottaminen on sama asia kun toivottaa suurta iloa. Lehtimajanjuhla oli ainoa VL:n juhlista, jossa Herra kehotti kaksi kertaa (suuri ilo) niin juutalaisia kuin muukalaisia (pakanoita) yhdessä iloitsemaan. Lehtimajanjuhla on ainoa esikuva ja juhla, jolloin Herra Jeesus olisi voinut syntyä ja syntyikin koko maailman Pelastajaksi.

Joh 1:14 Ja Sana tuli lihaksi ja asui (eskenosen) meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Joh 1:14 και ο λογος σαρξ εγενετο και εσκηνωσεν (eskenosen) εν ημιν και εθεασαμεθα την δοξαν αυτου δοξαν ως μονογενους παρα πατρος πληρης χαριτος και αληθειας

Kreikankielen eskenosen sanan perusmuoto on skenoo, joka tarkoittaa asua sekä asua ilmestysmajassa tai teltassa. Skenoo sana tulee sanasta skenos, joka tarkoittaa ilmestysmaja, teltta sekä maja tai väliaikainen asumus. Raamattu sanoo Jeesuksen tulleen lihaksi (syntyi maan päälle), joka asui ihmisten keskellä, jossa oli Isä Jumalan kirkkaus, armo ja totuus.

Raamattu sanoo alkutekstin mukaan Joh 1:14:ssa, että Sana (Herra Jeesus) tuli lihaksi (ihmiseksi) ja asui (teltta, maja) meidän keskellämme. Herra tuli asumaan tilapäiseen "majaan" meidän keskellemme, ja tämä "maja" oli Jeesuksen ihmiskeho, jossa asui Jumalan kirkkaus. Itse näen tässä vihjeen siitä milloin täydellinen Jumala tuli ihmiseksi. Jumala valitsi ajankohdan lihaksi tulemiselle seitsemännessä kuussa, lehtimajanjuhlan aikaan, koska seitsemän on täydellisyyden luku ja seitsemäs kuukausi oli määrätty Jumalan kansalle lehtimajanjuhlan ajankohdaksi, jolloin juhlittiin Jumalan täydellistä tekoa, kun Hän pelasti ja vapautti Israelin kansan Egyptin orjuudesta.

Vanhan liiton esikuva täyttyi Jeesuksessa, joka syntyi seitsemännessä kuussa lehtimajanjuhlaan aikaan, tullen itse tilapäiseksi "majaksi", jossa asui Jumalan kirkkaus, sillä Herra Jeesus tuli pelastamaan ja vapauttamaan ihmisiä synnin ja saatanan orjuudesta, täydellisyytensä kautta ja täydellisten tekojensa kautta, verensä ja sovitustyönsä kautta.

Joh 14:10 Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.

2 Kor 5:
18 Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran.
19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

Herra Jeesus sanoi Isän asuvan Hänessä. Isän asuminen Jeesuksessa tarkoittaa sitä, että Jeesuksen fyysinen keho oli Isän tilapäinen asumuksen paikka. Raamattu sanoo Jumalan sovittaneen meidät itsensä kanssa Messias Jeesuksen kautta, sillä Jumala (Isä) oli Messias Jeesuksessa sovittaen maailman itsensä kanssa.

Jeesus syntyi lehtimajanjuhlan aikaan, joka oli juhla, jossa juhlittiin sitä kun Jumala piti hyvää huolta Israelin kansasta erämaassa ja sen tähden tuli viettää lehtimajanjuhlaa Herran kunniaksi ja asua tilapäisesti seitsemän päivää lehtimajoissa. Isä asui Pojassansa tilapäisesti sen ajan kun Herra Jeesus vaelsi maan päällä. Jeesuksen keho oli Herran asumus ja maja, jossa Isä Jumala asui tilapäisesti. Tämän tähden Jeesuksen täytyi syntyä lehtimajanjuhlan aikaan, joka opettaa esikuvallisesti myös sitä kuinka Jumalan läsnäolo oli Israelin kansan kanssa kun he asuivat seitsemän päivää lehtimajoissa Herran kunniaksi, kun Jumala piti hyvää huolta kansastansa erämaassa Egyptin orjuudesta vapautumisen jälkeen.

John 1:14 - And the Word flesh was made, and tabernacled with us; and we saw his glory, the glory as of the one-begotten who (was) from the Father, full of grace and truth. Dr. John W. Etheridge's English Peshitta translation

John 1:14 - And the: Word became flesh, and tabernacled with us: and we saw his glory, a glory as of the only begotten from the Father, that he was full of grace and truth. Dr. James Murdock's English Peshitta translation

John 1:14 And the Word became flesh and tabernacled among us. We looked upon His glory,[a] the glory of the one and only[b] from the Father, full of grace and truth. Tree of Life Version

 

John 1:14 And the Word became flesh, and did tabernacle among us, and we beheld his glory, glory as of an only begotten of a father, full of grace and truth. Young's Literal Translation

Useat englanninkieliset Raamatunkäännökset käyttävät Joh 1:14:ssa sanaa tabernacle (ilmestysmaja, asumus), joka kertoo siitä, että osa Raamatun kääntäjistä ymmärtää Jeesuksen syntyneen ikään kuin tilapäiseen majaan tai asumukseen, kun Hän syntyi maan päälle. Tämä on selkeä viittaus lehtimajanjuhlan tilapäiseen asumukseen ja myös todistaa sen, että Jeesus syntyi lehtimajanjuhlan aikana.

John 1:14 And the Dvar Hashem took on gufaniyut (corporeality) and made his sukkah, his Mishkan (Tabernacle) among us [YESHAYAH 7:14], and we [Shlichim, 1Y 1:1-2] gazed upon his Kavod [SHEMOT 33:18; 40:34; YESHAYAH 60:1-2], the Shechinah of the Ben Yachid from Elohim HaAv, full of Hashem’s Chesed v’Emes. (Orthodox Jewish Bible)

Orthodox Jewis Bible käyttää hepreankielen sanaa sukkah kuvaamaan sitä kuinka Jumalan Sana (Jeesus), joka oli (on) Jumala, joka tuli lihaksi ja asui ihmisten keskuudessa. Edellä oleva Raamatun kohta todistaa sen kuinka Jumala asui tilapäisesti Jeesuksessa Jeesuksen kehon ollessa tilapäinen asumus (maja), jossa Jumala asui, kun Sana tuli lihaksi. Tämä myös todistaa sen, että lehtimajanjuhlan aika, jolloin israelilaiset asuivat tilapäisesti lehtimajoissa seitsemän päivän ajan oli ajankohta, jolloin Jeesus syntyi.

3 Moos 23:42 Seitsemän päivää asukaa lehtimajoissa (sukkah); kaikki Israelissa syntyneet asukoot lehtimajoissa (sukkah),

Vayikra 23:42 Ye shall dwell in sukkot shivat yamim; all that are the Ezrach Yisroel shall dwell in sukkot, Orthodox Jewish Bible

 

Lev 23:42 You are to live in sukkot for seven days. All the native-born in Israel are to live in sukkot, Tree of Life Version

Lev 23:42 You are to live in sukkot for seven days; every citizen of Isra’el is to live in a sukkah, (Complete Jewish Bible - CJB)

Juutalaisten englanniksi kääntämät Raamatunkäännökset käyttävät lehtimajasta hepreankielen sanoja sukkot ja sukkah, jotka tarkoittavat lehtimajaa, majaa, suojaa ja tilapäistä suojaa. Luku seitsemän kuvaa Jumalan täydellisyyttä ja Jumalan täydellisiä tekoja. Jumalan juutalaisille antaman kuukausijärjestyksen mukaan lehtimajanjuhla on seitsemännessä kuussa, joka myös sopii siihen, että Jumala syntyi ihmiseksi Herrassa Jeesuksessa seitsemännessä kuussa, sillä Jumala itse on täydellinen ja Hänen tekonsa ovat täydellisiä.

Vanhan liiton esikuva täyttyi Jeesuksessa, joka syntyi seitsemännessä kuussa lehtimajanjuhlaan aikaan, tullen itse tilapäiseksi "majaksi", jossa asui Jumalan kirkkaus, sillä Herra Jeesus tuli pelastamaan ja vapauttamaan ihmisiä synnin ja saatanan orjuudesta, täydellisyytensä kautta ja täydellisten tekojensa kautta, verensä ja sovitustyönsä kautta.

Eze 37:
26 Moreover I will make a covenant of peace with them--it shall be an everlasting covenant with them; and I will establish them, and multiply them, and will set My sanctuary in the midst of them for ever.

27 My dwelling-place also shall be over them; and I will be their G-d, and they shall be My people.

28 And the nations shall know that I am HaShem that sanctify Israel, when My sanctuary shall be in the midst of them for ever.' Jewish Publication Society Bible 1917

Hes 37:
26 Minä teen heidän kanssaan rauhan liiton; se on ikuinen liitto heidän kanssaan. Minä juurrutan heidät maahan ja teen heistä monilukuisen kansan. Minä asetan pyhäkköni heidän keskuuteensa ainaiseksi.
27 Minun asumukseni on oleva heidän luonaan. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
28 Kansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, joka pyhitän Israelin kansan, kun minun pyhäkköni on sen keskellä ikuisesti." Raamattu Kansalle

Hesekielin kirjan 37 luvussa sanotaan kuinka Jumalan asumus on Israelin kansan keskellä ja Hänen pyhäkkönsä tulee olemaan Israelin keskellä iankaikkisesti. Miten tämä voi toteutua, koska Herran Jeesuksen sovitustyön kautta vanhan liiton järjestys ihmiskäsin rakennetusta temppelistä kumoutui iankaikkisesti ja pysyvästi? Raamatun opettama temppeli oli alunperin esikuva Jumalasta, joka asui kansansa keskellä temppelissä. Tämä yksityiskohta kertoo meille sen miten Jumalan temppeli voi olla Israelin (Jumalan pelastamien ihmisten -seurakunta) keskellä iankaikkisesti.

Jes 2:

1 ¶ Sana, jonka Jesaja, Aamoksen poika, näki Juudasta ja Jerusalemista.

2 Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne.

3 Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana".

4 Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.

Ilm 21:22 Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.

Jesaja 2:3,4 kertoo kuinka monet kansat nousevat tuhatvuotisen valtakunnan aikana Herran vuorelle (Moorian vuori - Herran temppelin vuori) Jaakobin Jumalan temppeliin. Mikä on Jaakobin Jumalan temppeli? Herra Jeesus on Jaakobin Jumalan temppeli tuhatvuotisessa valtakunnassa. Tuhatvuotisessa valtakunnassa ei ole temppelirakennusta, koska Herra Jeesus on tuhatvuotisen valtakunnan temppeli. Ilm 21:22 kertoo Uuden Taivaan ja Maan Jerusalemista, jossa ei ollut temppelirakennusta, sillä Jumala ja Karitsa (Jeesus) on sen temppeli. Uudessa Jerusalemissa Jeesus on Isänsä kanssa Jumalan temppeli. Raamattu todistaa myös sen, että Herra Jeesus on tuhatvuotisen valtakunnan Jumalan temppelii.

Raamattu sanoo (Jesaja luku 2), että tulee nousta Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, Moorian vuorelle, jossa sijaitsi aikoinaan Jumalan käskystä rakennetut Jerusalemin ensimmäinen ja toinen temppeli. Tuhatvuotisessa valtakunnassa Jerusalem sijaitsee Moorian vuorella, niin kuin osa Jerusalemia sijaitsi Moorian vuorella myös vanhan liiton ja Uuden Liiton aikakaudessa.

Jesaja 2:3,4 sanoo, että kun noustaan Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että Hän (Jeesus) opettaisi teitänsä, koska Siionista lähtee laki, ja Jerusalemista Herran sana, niin Hän (Jeesus) tuomitsee pakanakansojen kesken ja säätää oikeutta monille kansoille. Jeesus on tuhatvuotisen valtakunnan Jumalan temppeli, koska Jeesus opettaa Siionissa lakia (opetus) ja Jerusalemista lähtee Herran sana tuhatvuotisessa valtakunnassa Jeesuksen kautta. Herra Jeesus on tuhatvuotisen valtakunnan keskus ja keskipiste, jonka kautta tapahtuu Herran sanan opetus, sillä Hän on veressään kertakaikkisen ja iankaikkisen uhrin kautta lunastanut itselleen kansan, joka asuu Hänen kanssaan Jerusalemissa tuhannen vuoden ajan.

Lehtimajanjuhla on myös esikuva siitä kuinka tämän maailmanajan jälkeen Jumalan pelastama kansa saa olla ensin tuhatvuotisessa valtakunnassa ja sen jälkeen iankaikkisesti Uudessa Jerusalemissa Jumalan täydellisen rakkauden kohteena. Jumala (Isä) itse Jeesuksen kanssa on tällä tavalla iankaikkisesti pyhäkkönä (temppelinä) kansansa keskellä, kuten Hes 37:26-28 opettaa.

Jumalan tilapäinen asumus täällä maan päällä ilmestysmajassa, temppelissä ja Herrassa Jeesuksessa (Uuden Liiton aikana Jumala asuu Pyhän Hengen kautta Jeesuksen opetuslapsien sydämissä) saa iankaikkisen täyttymyksensä tuhannenvuoden valtakunnassa sekä aina ja iankaikkisesti Uudessa Jerusalemissa.

On esitetty sellainen ajatus ettei Jeesuksen syntymä ajankohta voisi olla lehtimajanjuhla, koska Luukkaan evankeliumin toisen luvun mukaan, kun Augustukselta kävi käsky verollepanoksi niin kaikkien juutalaisten piti mennä omaan kaupunkiinsa verollepanoksi, ja Maria ja Joosef menivät Betlehemiin verollepanon ajaksi. Tämän ajatuksen ja opetuksen mukaan Jeesus ei voinut syntyä lehtimajanjuhlan aikana Bethelemissä, koska Herran määräämä laki edellytti, että kaikkien juutalaisten miesten tuli olla kolmen pääjuhlan aikana temppelissä Jerusalemissa. Tämä edellä oleva opetus ja ajatus haluaa kertoa sen ettei Jeesus voinut syntyä lehtimajanjuhlan aikaan, koska Joosef ja Maria olivat Bethlemissä, sillä jos Jeesus olisi syntynyt lehtimajanjuhlan aikana, niin Joosefin olisi pitänyt olla Jerusalemissa, ei Bethlemissä. Edellä oleva ajatus ja opetus ei kumoa Jeesuksen syntymän ajankohtaa lehtimajanjuhlan aikana.

Luukkaan evankeliumin toinen luku kertoo verollepanon tapahtuneen, jonka seurauksena kaikki juutalaiset menivät verollepanon ajaksi kukin omaan kaupunkiinsa. Joosef oli Daavidin sukua ja huonetta ja koska Daavid oli syntynyt Betlehemissä, siksi Luuk 2:4 sanoo Betlehemiä tässä kohdassa Daavidin kaupungiksi. Luukkaan evankeliumin toinen luku kertoo Joosefin ja Marian menneen Betlehemiin ja Raamattu sanoo, että heidän siellä ollessaan tapahtui, että Marian synnyttämisen aika tuli. Raamattu ei sano, että heti kun verollepano tapahtui Bethlemissä, niin Marian synnyttämisen aika tuli, vaan heidän siellä ollessaan, josta voi päätellä, että verollepanon jälkeen tuli Marian synnyttämisen aika, joka tapahtui lehtimajanjuhlan aikana.

Betlehem on vain viiden mailin (n. 9 km) päässä Jerusalemista. Jumala vaikutti niin, että Joosefin ja Marian verollepano Betlehemissä oli lähellä sitä aikaa kun Jeesus syntyisi ja lehtimajanjuhla alkaisi. Näin Joosef oli vain 9 km:n päässä Jerusalemista tai lähempänä riippuen siitä missä kohtaa Betlehemiä he olivat. Joosef kykeni näin täyttämään velvollisuutensa Herralle lehtimajanjuhlan aikana, sillä hänellä oli lyhyt matka Bethelemistä Jerusalemin temppeliin. Lehtimajanjuhlan aikaan Jerusalem oli täynnä matkalaisia, koska kaikki juutalaiset miehet saapuivat Jerusalemiin ja temppeliin. Kaikki eivät mahtuneet yöpymään Jerusalemissa, jonka tähden monien heistä tuli yöpyä läheisissä kylissä tai kaupungeissa, kuten esim. Betlehemissä.

Luukkaan evankeliumi toinen luku sanoo, että kun paimenet Betlehemin seudulla vartoivat yöllä laumaansa, niin enkeli ilmestyi heille ilmoittaen Jeesuksen syntyneen sinä päivänä. Tämän jälkeen paimenet heti yöaikaan lähtivät katsomaan äsken syntynyttä Jeesusta ja paimenet löysivät Marian, Joosefin ja Jeesuksen, joka makasi seimessä. Joosef oli tietenkin yöaikana vaimonsa ja vastasyntyneen Jeesuksen luona Betlehemissä, mutta päiväsaikaan Joosef kykeni menemään Jerusalemin temppeliin. Samoin myös lammaspaimenet olivat yöaikaan vartioimassa lampaitaan Betlehemissä, mutta päiväsaikaan heillä oli lyhyt matka lehtimajanjuhlia viettämään Jerusalemissa. Raamattu tuo esille voimakkaasti Jeesuksen syntymän tapahtuneen lehtimajanjuhlan aikana, joka on ainoa esikuva VL:n juhlista, joka kertoo juutalaisten ja pakanoiden yhdistymisestä ilon ja riemun juhlaan. Herra Jeesus syntyi lehtimajanjuhlan aikana.

Herra Jeesus ei voinut syntyä joulukuussa, koska joulukuussa paimenille oli liian kylmää olla yöllä kaitsemassa lammaslaumaa. Joulukuun aikana (juutalaisen kalenterin mukaan Kislev ja Tevet kuukaudet), eli talviaikana oli kylmiä sadekuukausia, jolloin saattoi öisin olla maassa sekä lunta että pakkasta. Verollepanoakaan ei olisi voitu suorittaa tai toimittaa talvikuukausina, koska tiet olivat liejuisia ja huonossa kunnossa talviaikaan. Joulukuu ei myöskään täytä Jumalan sanan esikuvallista profetiaa, koska silloin ei ollut yhtäkään Jumalaa määräämää seitsemästä pääjuhlasta, joissa kaikissa piti olla sanoma Messiaasta. Joulukuussa on juutalaisten hanukka-juhla, mutta se ei kuulunut Jumalan alunperin asettamaan seitsemään pääjuhlaan, eikä siten voinut olla Jeesuksen syntymän ajankohta. Kaikki seitsemän pääjuhlaa liittyvät Jeesukseen ja Jumalan pelastussuunnitelmaan, sillä tavalla kuten ne on tuotu esille aikaisemmin tässä kirjoituksessani.

Tuhatvuotisessa valtakunnassa kaikki viettävät lehtimajanjuhlaa sen kunniaksi, koska Pelastaja, Herra ja Messias vapautti kaikki ne perkeleen ja synnin vallasta, jotka uskovat Jeesukseen saaden näin iankaikkisen elämän. Lehtimajanjuhla tuhatvuotisessa Pojan valtakunnassa on ilon riemun ja pelastuksen juhla, jota vietetään kerran vuodessa eli jokavuotisena juhlana tuhatvuotisessa valtakunnassa. Jos jossakin vietetään Jumalan asetuksesta Jeesuksen maan päällistä "syntymäpäiväjuhlaa", niin ehkäpä se tapahtuu tuhatvuotisen valtakunnan lehtimajanjuhlan aikana. Tätä emme kuitenkaan voi varmuudella sanoa, että Jeesuksen maan päällistä "syntymäpäivää" juhlittaisiin tuhatvuotisen valtakunnan aikana.

Täytyy muistaa se, että Herra Jeesus on iankaikkinen Jumala, aina olemassa ollut Jumalan Poika. Saamme iloita iankaikkisesti Jumalan pelastuksesta Jeesuksesta, sillä Jumala (Jeesus) tuli ihmiseksi maan päälle pelastamaan synnin orjuudessa olevat ihmiset. Tämä on varmasti tuhatvuotisen lehtimajanjuhla ydin, josta saamme iloita ja riemuita, sillä Jumala tuli ihmiseksi ja oman verensä kautta lunasti ja pelasti jokaisen iankaikkisesti, joka on uskonut Häneen.

Loppusanat

Uudessa Liitossa meidän ei tarvitse enää elää vanhan liiton varjoissa, joita vanhan liitot juhlatkin olivat, vaan saamme nyt elää vanhan liiton täyttymyksessä Herrassa Jeesuksessa. Pääsiäinen, happamattoman leivän juhla, esikoislyhteen heilutuksen juhla ja helluntaijuhla ovat jo Herrassa Jeesuksessa saaneet täyttymyksensä. Herran asettamat kolme viimeisestä vanhan liiton juhlaa pasuunansoiton muistojuhla, suuri sovituspäivä ja lehtimajanjuhla tulevat saamaan tulevaisuudessa myös lopullisen täyttymyksensä Herrassa Jeesuksessa.

Herran asettamien juhlien esikuvat vanhassa liitossa puhuvat voimakkaasti Herrasta Jeesuksesta. Vanha liitto on täynnä esikuvia Herrasta Jeesuksesta. Otan tähän lopuksi esille muutaman VL:n esikuvan, jotka kertovat Herrasta Jeesuksesta.

Apt 7:
30 ¶ Ja kun neljäkymmentä vuotta oli kulunut, ilmestyi hänelle Siinain vuoren erämaassa enkeli palavan orjantappurapensaan liekissä.
31 Kun Mooses sen näki, ihmetteli hän tätä näkyä; ja kun hän meni tarkemmin katsomaan, kuului Herran ääni, joka sanoi:
32 ‘Minä olen sinun isiesi Jumala, Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala’. Niin Mooses alkoi vapista eikä tohtinut katsoa sinne.
33 Mutta Herra sanoi hänelle: ‘Riisu kengät jalastasi; sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa.
34 Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huokauksensa, ja minä olen astunut alas vapauttamaan heidät. Ja nyt, tule tänne, minä lähetän sinut Egyptiin.’
35 Tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: ‘Kuka sinut on asettanut päämieheksi ja tuomariksi?’, hänet Jumala lähetti päämieheksi ja lunastajaksi sen enkelin kautta, joka hänelle orjantappurapensaassa oli ilmestynyt.
36 Hän johdatti heidät sieltä pois, tehden ihmeitä ja tunnustekoja Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja erämaassa neljänäkymmenenä vuotena.
37 Tämä on se Mooses, joka sanoi israelilaisille: ‘Profeetan, minun kaltaiseni, Jumala on teille herättävä teidän veljienne joukosta’.
38 Hän on se, joka seurakunnassa, erämaassa, oli enkelin kanssa, joka puhui hänelle Siinain vuorella, ja oli myös isiemme kanssa; ja hän sai eläviä sanoja meille annettaviksi.

Apostolien tekojen 7 luvun jae 30 sanoo Mooseksen nähneen Siinain vuoren erämaassa enkelin palavan orjantappuranpensaan liekissä. Ääni palavasta pensaasta sanoi: "Minä olen sinun isiesi Jumala, Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumala". Toisen Mooseksen kirjan luvussa kolme sanotaan kuinka Herran enkeli ilmestyi Moosekselle tulen liekissä keskellä orjantappurapensasta. Mooses meni katsomaan tätä suurta näkyä, koska pensas ei palanut poroksi, vaikka pensas paloi ilmitulessa. Raamattu sanoo tässä luvussa, että Jumala huusi Moosekselle pensaasta kertovan olevansa hänen isänsä Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala. Miksi Raamattu sanoo enkelin ilmestyneen palavassa pensaassa, mutta että se oli Jumala, joka puhui ja ilmestyi Moosekselle palavassa pensaassa?

2 Moos 3:2:ssa on hepreankielen sanat malakh Adonai (Jhwh) Herran enkeli. Jakeessa on hepreankielen sana Jhwh, jonka juutalaiset lausuvat sanalla Adonai. Hepreankielen sana malakh tarkoittaa enkeliä, sanansaattajaa ja lähettilästä. Raamattu ei ole ristiriidassa itsensä kanssa, sillä Raamattu ei voi puhua yhtä aikaa palavassa pensaassa olleesta luodusta enkelistä, mutta samalla sanoo sen olleen Jumala. Raamatun sanan kokonaisilmoituksen valossa minä ja monet muut ymmärtävät palavan pensaan enkelin olleen Herra Jeesus, ja Jumala, joka puhui Moosekselle palavasta pensaasta. Malakh sana tarkoittaa myös sanansaattajaa ja lähettilästä ja Herra Jeesus oli Isänsä sanansaattajana kun Hän ilmestyi vanhan liiton aikana Moosekselle ja muille Jumalan palvelijoille.

Johanneksen evankeliumin luvun yksi jae kahdeksantoista sanoo ettei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt, ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut. Kun Raamattu sanoo ettei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt, niin se tarkoittaa ettei kukaan ihminen ole tässä synnin alla olevassa maailmassa koskaan nähnyt Isä Jumalaa. Aabraham ja vanhan liiton kansa näki Herran Jeesuksen (Jumalan), mutta eivät Isää. Samoin kun Jumala tuli lihaksi (ihmiseksi) Herrassa Jeesuksessa, niin juutalaiset näkivät lihaan tulleen Jumalan (Jeesus), mutta eivät Isää.

Herran Jeesuksen toimiminen Isänsä sanansaattaja maan päällä jo ennen lihaksi tulemista perustuu siihen, että Isä on Jeesusta suurempi ja Isä on Jeesusta suurempi myös taivaassa. Herra Jeesus sanoi ettei lähettiläs ole lähettäjäänsä suurempi (Joh 13:16). Herra Jeesus sanoi, että Isä on lähettänyt Hänet taivaasta, tarkoittaen sillä sitä kun Jumala tuli Hänessä lihaksi (ihmiseksi) maan päälle (Joh 5:37, Joh 6:38). Herra Jeesus todistaa Hänen Isänsä olevan Häntä itseään suurempi sekä taivaassa että maan päällä, koska Isä on toiminut Jeesuksen Lähettäjänä. Tästä syystä 2 Moos 3:2 käyttää Jeesuksesta sanoja Herran enkeli (sanansaattaja), joka oli palavasta pensaasta puhunut Jumala.

Kun Herra Jeesus sanoi, että joka on nähnyt Hänet on nähnyt Isän (Joh 14:8-10), niin Jeesus ei tarkoittanut sitä, että Hän olisi Isä, vaan sitä, että koska Jeesus puhuu Isän sanoja ja tekee Isän tekoja, niin sillä tavalla he ovat nähneet Isän, Jeesuksen sanojen ja tekojen kautta. He eivät kuitenkaan nähneet Isää, koska Jeesus sanoi ettei kukaan ole Jumalaa (Isää) milloinkaan nähnyt

1 Kor 10:
1 ¶ Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
2 ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
3 ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa
4 ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.

Apostoli Paavali sai Jumalan armon kirjoittaa Pyhässä Hengessä ilmoituksen, joka on Jumalan sanan ilmoitus. Raamattu todistaa, että Kristus (Messias Jeesus) oli Israelin kansan kanssa erämaassa, joka tarkoittaa sitä, että Herra Jeesus on se Jumala ja Herra, joka ilmestyi ihmisille vanhan testamentin kertomuksissa.

Kirjoitan vielä lopuksi Jeesus sanasta hiukan ajatuksia. Uskovien keskuudessa on käsitystä ja opetusta, että nimi Jeesus on pakanallinen käsite ja siksi uskovat eivät saisi kirjoittaa tai lausua sanaa Jeesus, vaan sen sijasta tulisi käyttää hepreankielistä Jehoshua - Jeshua muotoa.

Jeesus nimen kieltäjissä jotkut sanovat, että koska Jeesus nimi ei merkitse mitään, vaan on pakanallinen nimi, niin Jeesus nimeä ei saisi käyttää ollenkaan. Jotkut sanovat pakanoiden keksineen ja vääntäneen Jeesus nimen heprenkielen Jehoshua - Jeshua sanasta ja siksi he sanovat ettei Jeesus nimeä saisi käyttää ollenkaan.

Mikä on totuus siitä mistä Jeesus nimi tulee? Noin kaksi - kolme sataa vuotta ennen Jeesuksen syntymää Egyptin Aleksandriassa seitsemänkymmentä rabbia käänsivät hepreasta kreikkaan vanhan testamentin (Tanakh) kirjoitukset. Rabbien kääntämän VT:n nimeksi tuli Septuaginta. Septuaginta käännettiin siksi, koska Egyptissä oli suuri juutalaisten yhteisö, joka hajaannuksen takia ei osannut enää puhua hepreaa, siksi he puhuivat ja ymmärsivät kreikkaa.

Septuagintan juutalaiset kääntäjät käänsivät Jehoshua ja Jeshua sanat kreikankielen sanalla Ieesous (ιησους). Historiallinen fakta on että juutalaiset rabbit käänsivät Jehoshua - Jeshua sanat kreikankielen Ieesous muotoon. Jeesus sana ei siis ole pakanoiden keksimä tai tahallinen väännös nimistä Jehoshua ja Jeshua. Kiistaton historiallinen fakta on se että juutalaiset rabbit ovat käyttäneet ensimmäisen kerran historiassa Ieesous sanaa hepreankielen sanoista Jehoshua ja Jeshua.

Kreikankielessä ei ole J-kirjainta, siksi Septuagintan juutalaiset kääntäjät korvasivat hepreankielen jod-kirjaimen (J) kreikankielen I-kirjaimella (iota). Septuagintan juutalaiset kääntäjät käänsivät myös monet muut J-kirjaimella alkavat sanat kreikankielen I-kirjaimella kuten esimerkiksi sanat Jeremia (ιερμια), Jerusalem (ιερουσαλημ) sekä Jerubbaal (ιεροβααλ).

Septuagintan juutalaiset kääntäjät käänsivät myös muita nimiä erilaiseen muotoon kuin mikä on alkuperäinen heprealainen muoto. Aabraham on hepreaksi Abraham (אברהם), jonka Septuagintan kääntäjät käänsivät kreikakielen sanalla Abraam (αβρααμ). Mooses on hepreaksi Moshe (משׁה), jonka Septuagintan kääntäjät käänsivät sanalla Mooseus, Moosees, Mousees (Mωσευς, Mωσης, Mωυσης).

Jos juutalaiset rabbit eivät olisi kääntäneet Jehoshua - Jeshua sanoja Septuagintaan kreikankielen sanalla Ieesous, niin Uuden Testamentin tekstissä Jeesuksen nimi olisi nykyään Jeshua (Yeshua jne.) Pakanat eivät ole keksineet tai vääristänyt Jeesus sanaa, sillä juutalaiset rabbit käänsivät Septuaginta käännöksen hepreasta kreikkaan käyttäen sanaa Ieesous (Jehoshua - Jeshua). 

Septuagintan sanat ja käsitteet. Uuden testamentin kreikankieliseen tekstiin tuli nimiä ja käsitteitä Septuaginta käännöksen kreikankielestä. Koska juutalaiset rabbit käänsivät hepreankielen sanat  Jehoshua ja Jeshua Septuagintassa kreikankielen sanalla Ieesous, niin siksi Uuden Testamentin tekstiin tuli sana Jesus, Jesus jne.

Septuagintassa hepreankielen Messias (Mashiach) (משׁיח) sana on käännetty kreikankielen sanalla Khristos, josta on tullut maailmalle sanat Christ, Kristus jne. Juutalaiset rabbit Septuagintan kautta ovat antaneet maailmalle kreikankielisen sanan ja käsitteen Khristos, jolla he kuvasivat hepreankielen sanaa Messias.

Septuagintassa hepreankielen Herra (יהוה) (Jhvh)  käännettiin sanalla kreikankielen sanalla Kurios.

Kuten edellä on käynyt selkeästi ilmi niin juutalaiset rabbit kääntäessään hepreasta kreikkaan Septuagintaan ovat luoneet sanat ja käsitteet, joista tuli kreikankielen Uuden Testamentin tekstin sanoja, joilla kuvattiin Raamatun ilmoitusta ja käsitteitä. Uuden Testamentin kreikankielen sanat ja käsitteet eivät siis ole pakanallista asioiden vääristelyä, vaan juutalaisten rabbien aikaansaannoksia.

Joosua sana on hepreankielen Raamatussa lähes aina muodossa Jehoshua, mutta esimerkiksi Neh 8:17:ssa hepreankielen Raamattu käyttää Joosuasta sanaa Jeshua (Jeesus). Jehoshua ja Jeshua tarkoittavat Herrassa on pelastus, Herra pelastaa. Joosua oli esikuvaa Jeesuksesta, sillä Mooses (laki) ei voinut viedä kansaa luvattuun maahan, sillä Joosua (Jeesus - Jeshua) johdatti tottelevaisen kansan luvattuun maahan. Messias Herra Jeesus vie kansansa todelliseen Herran lepoon Uuteen Jerusalemiin.

4 Moos 6:
23 "Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja sano: Siunatessanne israelilaisia sanokaa heille:
24 Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua;
25 Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen;
26 Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.
27 Näin he laskekoot minun nimeni israelilaisten ylitse, ja minä siunaan heitä."

Psa 122:6 Rukoilkaa rauhaa Jerusalemille! Ne, jotka sinua rakastavat, saavat levon ja rauhan. Raamattu Kansalle

1 Moos 12:
1 Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.

2 Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.

3 Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä."

 

1 Moos 26:4 Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet ja annan jälkeläisillesi kaikki nämä maat, ja sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä,

 

Gal 3:

9 Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.

14 että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.

................

16 Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus.

 

Raamatussa on Jumalan määräämä kehotus siunata Israelin kansaa. Kun tutkimme tarkasti Jumalan antamaa kehotusta koskien Israelin siunaamista, niin näemme sen kytkeytyvän Herraan Jeesukseen. Herra Jumala sanoi, että Aabrahamin siemenestä on tuleva siunaus kaikille maan päällä oleville kansakunnille. Jumala kertoi apostoli Paavalin kautta, että Aabrahamille annettu lupaus hänen siemenensä kautta tulevasta siunauksesta kaikille kansoille tarkoittaa yhden siemenen, Messias Jeesuksen kautta tulevaa siunausta.

 

Jumalan antaman kehotuksen mukaisesti saamme siunata Israelia ja meidän tulee siunata Israelia, mutta siunatessamme Israelia, meidän tulee muistaa ja ymmärtää siunauksen sisältävän sen, että israelilaiset tunnustaisivat syntinsä ja uskoisivat Messias Jeesukseen, koska vain Messias Jeesuksessa ihminen voi tulla todellisesti Jumalan siunaamaksi. Jumala on yhdistänyt Messias Jeesuksen antaman rauhan ja pelastuksen Israelin kansan siunaamiseen, joka on todellinen ja täydellinen siunaus, niin israelilaiselle kuin pakanalle. Kun siunaat Israelin kansaa, niin siunatessasi Israelin kansaa rukoilet samalla heille pelastusta uskon kautta Messias Jeesukseen. Siunaus Messias Jeesuksessa on Jumalan antaman Israelin kansan siunaamisen ydin ja päämäärä. 

 

 


 

Petri Paavola 7.1.2020

Lähteet:
Raamattu 33/38
Biblia 1776
Raamattu Kansalle

King James Version 1769
The Hebrew Interpolated Study Bible with Strong's numbers
Online Bible Hebrew and Greek Lexicon
Strong's Concordance
Keijo Lindeman: Apostolinen seurakunta ja antikristuksen eksytys neljäs painos, 2017
Pentti Heiskan kirjoitus Jeshuan muistoateria pääsiäisajan tapahtumat
hebrew4christians.com/ Glossary
abarim-publications.com



 


 

 

 





eXTReMe Tracker