Nature

Etusivulle | Raamatunopetuksia | Anna palautetta | SaulusMedia | Petri - Youtube    

Kristillinen valemedia

Leevi Launonen kirjoitti 2.3.2018 Ristin Voitossa artikkelin nimeltään: Kristillinen valemedia hämmentää. Launonen kirjoitti kuinka kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanatietokantaan pari vuotta sitten lisättiin valemedia uutena sanana. Valemedialla tarkoitetaan Launosen mukaan mielipiteisiin perustuvaa ja journalismin periaatteet laiminlyövää viestintäkanavaa, jota käytetään kyseenalaisen vaikuttamisen välineenä. Kotus kertoo nettisivullaan valemedia tarkoittavan seuraavanlaisia asioita: Mielipiteisiin perustuvaa, vastoin hyvää journalistista tapaa toimiva viestintäkanava, jota voidaan käyttää informaatiosodan välineenä. Tällaisten kanavien ylläpitäjät ja tukijat käyttävät niistä nimityksiä vastamedia ja vaihtoehtomedia.

Launonen kertoi valemedian tuottavan valeuutisia. Launosen mielestä valemedia on vaarallinen sen vuoksi, koska sen sisältö saattaa näyttää luotettavalta, mutta se on kuitenkin väärää. Launosen mukaan valemedia aiheuttaa myös sekaannusta ja hämmennystä, sillä se synnyttää ihmisissä epävarmuutta siitä, mikä on totta ja kenen välittämään tietoon voi luottaa. Launonen tuo kirjoituksessaan esille kuinka kristillisen verkkoviestinnän toiminnassa on viime vuosina esiintynyt samankaltaisia piirteitä valemedian kanssa.

Olen osittain Launosen kanssa samaa mieltä, koska Internetissä julkaistaan todella paljon epäraamatullisia opetuksia, vaikka sekaan mahtuu myöskin sellaisia Raamattuaiheisia Internet julkaisuja, jotka perustuvat Raamatun sanan totuuteen. Kristillinen valemedia voi olla varsin ongelmallinen käsite, koska esimerkiksi jollakin Internet sivustolla voi olla paljon oikeaa Raamatun opetusta sekä muutamia opillisia vääriä tulkintoja, jotka eivät kuitenkaan ole pelastuskysymyksiä. Internetissä on myös varmasti sellaista epäraamatullista opetusta, jota voisi verrata väärään tietoon levittävään valemediaan. Sekin tulee muistaa ettei kaikki minkä sanotaan olevan valemediaa ole kuitenkaan valemediaa, sillä myös luotettavina pidetyt tahot voivat julkaista väärää tietoa. Luettuani Launosen kirjoituksen koin sydämessäni kuinka olisi tärkeää käydä läpi Launosen artikkelia sekä muutenkin Ristin Voitossa olevia näkökantoja ja kirjoittaa niiden pohjalta muutamia näkökohtia. Pyrin kirjoittamaan ja käsittelemään kyseessä olevaa aihetta ja asioita sekä esiin tulevia henkilöitä rakkauden sävyisyydessä totuutta noudattaen. Koska olen vajavainen ja erehtyväinen ihminen, niin sinun tulee tutkia ja koetella kirjoitukseni Jumalan sanan avulla rukouksen kera.

 

Sisällys:
Hengellistä besserwisserismiä ja Raamatun sanan totuutta
Hengellinen paimenuus ja seurakuntayhteys
Ekumenia ja katolisuus
Helluntaiherätyksen sisältä tuntoja ja ajatuksia
Tervehenkinen helluntailaisuus
Loppusanat

 

 

Hengellistä besserwisserismiä ja Raamatun sanan totuutta

Launonen kirjoitti ihan oikein sanomalla, että kristillisessä (uskovien sekä uskonnollisten ihmisten) verkkoviestinnässä on viime aikoina esiintynyt samanlaisia piirteitä kuin valemediassa. Launosen mukaan erilaiset hengelliset besserwisserit käyttävät Internetiä kyseenalaisen tiedon levittämiseen ja mielipidemuokkaukseen. Launonen kirjoitti kuinka nämä besserwisserit laittavat esimerkiksi Facebookiin videoita ja artikkeleita, ja jakavat sähköposteihin linkkejä ja liitetiedostoja pyrkien vaikuttamaan niiden kautta uskovien ajatteluun. Launosen mukaan viestit ovat vahvasti kantaaottavia, sisältäen taustojen paljastuksia, ihmisten mustamaalausta sekä dramaattisia harhaoppisyytöksiä.

Olen itse ollut mukana Internetissä vuodesta 2001 alkaen, kirjoittaen Raamatun opetuksia ja ajankohtaisia aiheita liittäen niihin evankeliumin sanoman. Olen seurannut Internetin hengellisiä sivustoja sekä suomenkielellä että englanninkielellä. Olen samaa mieltä Launosen kanssa siinä, että Internetin kautta levitetään paljon todella haitallisia Raamatun vastaisia oppeja sekä jotkut itseään Jeesuksen opetuslapsiksi kutsuvat ihmiset panettelevat, mustamaalaavat ja vääristävät asioita sekä parjaavat toisia uskovia ihmisiä harhaoppisyytöksillä sekä kaikenlaisilla muilla valheilla. Kaikki mitä Internetissä julkaistaan ei ole kuitenkaan valemediaan rinnastettavaa tietoa, sillä Internetissä on myös paljon ihan oikeaa Raamatun opetusta. Raamatun sanan totuus on ainoa oikea mittari sille mikä on Raamatun sanan totuuden mukaista ja mikä Raamatun sanan totuuden vastaista opetusta ja tietoa.

Hengellinen paimenuus ja seurakuntayhteys

Leevi Launonen toi kirjoituksessaan esille kuinka kristillisen valemedian edustajilla on monia yhteisiä piirteitä, toimien hengellisen paimenuuden ja seurakuntayhteyden ulkopuolella yksityisesti ilman tilivelvollisuutta. Launosen mukaan kristillisen valemedian levittäjien viestit sisältävät kritiikkiä, ei rohkaisua eikä hyvää palautetta. Launonen kirjoitti kuinka kristillisen valemedian levittäjät esittävät virheellisiä väitteitä arvioimatta tietolähteitään, koska he yhdistelevät toisiinsa liittymättömiä asioita, tehden sen pohjalta totuudenvastaisia päätelmiä, ja he antavat ymmärtää toimivansa puhtaan uskon puolesta.

Leevi Launonen toi edellä ihan oikeita asioita esille ja ihan varmasti asia on joidenkin kohdalla juuri niin kuin Launonen kirjoitti. Kristillistä valemediaa löytyy myös kirkkokuntien ja uskonsuuntien sisäpuolelta, jopa helluntaiherätyksen sisältä, eikä ainoastaan uskonsuuntien ulkopuolelta. Arvostan suuresti helluntaiherätyksen sisällä toimivia uskon sisaria ja veljiä, joista monet toimivat ja uskovat monissa asioissa juuri niin kuin Raamattu opettaa. Hellauntaherätyksen sisällä on kuitenkin myös suuria ongelmia ja Raamatun sanan vastaisia asioita ja opetuksia. Raimo Rahnasto on puhunut helluntaiherätyksen sisältä päin siitä kuinka helluntaiherätyksen parissa kaikilla paikkakunnilla on kyllä vanhemmisto, mutta paimenuus puuttuu melkein kokonaan. Rahnasto on valitettavasti osunut asian ytimeen.

Helluntaiherätyksen paikkakunnilla on vielä enemmistössä sellaiset seurakunnat, joiden vanhemmistoon kuuluu pelkästään miehiä. Raamattu opettaa, että vanhimmat, paimenet ja kaitsijat ovat yksi ja sama palvelutehtävä, ja että jokaisella paikkakunnalla seurakunnassa nämä paimenet ovat ryhmä miehiä, eikä yksi ihminen saa johtaa seurakuntaa vanhimpien (paimenet) yläpuolella. Samoin Raamattu opettaa ettei nainen saa olla johtamassa seurakuntaa, joka tarkoittaa sitä ettei nainen voi kuulua vanhemmistoon (vanhimmat, paimenet). Helluntaiherätyksen parissa  on nykyään naisia vanhimmistossa, seurakuntapastoreina, seurakuntatyöntekijä pastoreina ja pastoreina. Nämä naisjohtajat ilmoitetaan julkisesti näiden helluntaiherätyksen paikkakuntien nettisivuilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen helluntaiherätyksen paikallisseurakunta, joka ilmoittaa julkisesti nettisivuillaan naisjohtajista levittää siinä kohden kristillistä valemediaa, koska naisjohtajuus on Raamatun vastaista opetusta sekä myös röyhkeää kapinaa Jumalan asettamaa paimenuutta vastaan.

Helluntaiherätyksessäkin on sellaisia (kaikki eivät ole) seurakuntia, joissa on kyllä vanhimmat ja kaikki ovat miehiä, mutta heidän yläpuolellaan yksi ihminen johtaa seurakuntaa johtavana pastorina, pastorina, työntekijänä, vanhemmiston puheenjohtajana jne. Silloin kun yksi mies johtaa seurakuntaa vanhinten yläpuolella, niin se on Raamatun vastaista toimintaa ja jos seurakunnan nettisivuilla tuodaan esille johtava pastori, niin silloin ollaan taas syyllistytty toimimaan valemedian tavoin, koska johtava pastori oppi on vastoin Jumalan sanan totuutta.

Silloin jos asia on niin kuin Raimo Rahnasto on usein tuonut esille, että helluntaiherätyksen paikkakunnilla on kyllä vanhemmisto, mutta paimenuus puuttuu melkein kokonaan, ja jos seurakunta ilmoittaa nettisivuillaan vanhemmistosta (josta puuttuu melkein kokonaan paimenuus), niin kyseessä on valemedian levittäminen. Raamatun sanan opetuksen mukaan vanhimmat ovat kaikki Jumalan voitelemia ja armoittamia paimenia paikkakunnan seurakuntaan ja jos seurakunta ilmoittaa nettisivuillaan vanhemmista, joista melkein kokonaan puuttuu paimenuus, niin se on valemediaan rinnastettavaa tiedon levittämistä, koska kyse ei ole Jumalan asettamasta paimenuudesta (totuudesta), vaan ihmisen asettamasta paimenuudesta (väärä asetus).

Raamatun mukaan seurakunnan paimenten tulee olla totuudessa Herralle uskollisia, eikä uskovat saisi olla sellaisen paimenuuden alaisena, joka ei ole Herran asettama, eikä sellaisen paimenuuden alaisena, joka ei opeta totuudessa Jumalan sanaa. Hengellisen paimenuuden puute ei ratkea sillä, että on mukana sellaisessa hengellisessä työssä, jota johtaa vanhimmat, joilta puuttuu melkein kokonaan todellinen Herran antama paimenuus. Hengellisen paimenuuden puute ei ratkea myöskään siten, että on mukana sellaisessa hengellisessä työssä, jossa kapinoidaan Jumalaa vastaan asettamalla seurakuntaan naisjohtajia. Jos ihminen asettaa paimenuuteen sellaisia miehiä, jotka ovat ihmisten asettamia, eikä Jumalan asettamia, niin sekin on röyhkeää kapinaa Jumalaa vastaan. Silloin kun seurakunnassa paimenuus ei ole enää Jumalan asettamaa, vaan ihminen asettaa paimenuteen naisia tai miehiä, joilla ei ole siihen kutsua eikä armoitusta, niin sellainen seurakunta ei enää alistu Herran Jeesuksen paimenuuden alaisuuteen, vaan ihminen päättää ja hallitsee tällaista seurakuntaa, koska se ei hyväksy Herran asetuksia.

Jumala  on ennallistamassa seurakuntaansa johdattaen sitä kohti alkuseurakunnan mallia, jossa paikkakunnalla on yksi seurakunta, jota johtaa Herra Jeesus, joka asettaa vanhimmat paimeniksi armoittaen heidät tehtäväänsä. Ymmärrän sen, että tätä Jumalan työtä eniten vastustavat sellaiset uskovat, jotka ovat mukana sellaisessa "hengellisessä" työssä, jonka johdossa on ihminen, ei Jumala.

Helluntaiherätyksessäkin on kutsuttu puhumaan uskovia ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään uskonsuuntaan, vaan ovat niiden ulkopuolella. He eivät tartu epäkohtiin eikä Raamatun vastaisiin opetuksiin, eivätkä siten häiritse helluntailaisten rauhaa (johtajien rauhaa) ja ovat tervetulleita puhumaan armon ja rakkauden sanomaa, kunhan eivät puhu mitään sellaisia Raamatun sanan totuuksia, jotka häiritsevät seurakunnan rakenteita ja opetuksia. Jos kritisoi uskovia, jotka ovat ulkopuolella uskonsuuntien, mutta samaan aikaan antaa joidenkin uskonsuuntien ulkopuolella olevien puhua seurakunnissaan, niin sellaista toimintaa voidaan kutsua kaksinaamaiseksi, eli epärehelliseksi toiminnaksi.

Ekumenia ja katolisuus

Leevi Launonen on kirjoittanut (18.1.2017) Ristin Voitossa artikkelin nimeltään: Vapaakristillisyys ja ekumenia. Launonen toi kirjoituksessaan esille kuinka Suomen vapaakristillisen neuvoston (SVKN) mahdollinen järjestäytyminen osaksi Suomen ekumeenista neuvostoa (SEN), antaisi aivan uusia vaikuttamismahdollisuuksia vapaakristillisille yhteisöille - myös helluntailaisille.

Ekumenia on ihmislähtökohdista käsin pyrkimystä muodostaa yhteyttä ja ykseyttä kaikkien ihmisten välillä, uskovien ja uskonnollisten (jumalattomien) ihmisten välille. Ekumenian päämäärä ei ole Raamatun sanan totuudessa, vaan uskonnollisessa valheessa, joka uskottelee ekumenian kautta, että Jeesus olisi myös jumalattomien (pelastumattomien) ihmisten Pelastaja. Raamatun sanan totuuden valossa Launosen kirjoitus ekumenian vaikuttamismahdollisuuksista, niin vapaakristillisille yhteisöille kuin myös helluntailaisille on valemediaan rinnastettavaa tekstiä, koska se ei perustu totuuteen, vaan valheeseen.

Heikki Salmela kirjoitti (40/2016) Ristin Voitossa artikkelin nimeltään: Paavi Franciscus - sankari vai konna? Salmela kertoi kuinka Ristin Voitto-lehti oli tehnyt sähköpostikyselyn suomalaisilta helluntaivaikuttajilta, johon vastasi 36 pastoria ja seurakuntien yhdyshenkilöä, joista puolet vastanneista sanoi suhtautuvansa paavi Franciscukseen osin myönteisesti ja joiltakin osin kriittisesti.

Katolinen kirkko opettaa, kiirastulessa kuoleman jälkeen tapahtuvasta puhdistuksesta, jossa annetaan mahdollisuus puhdistua kaikesta synnin tahrasta. Raamatun opetuksen mukaan Jeesuksella on valta antaa syntejä anteeksi maan päällä, joka tarkoittaa sitä, että katolinen kiirastulioppi on valhe-evankeliumia, joka pilkkaa Jeesuksen verta ja sovitustyötä, koska kiirastuliopin mukaan kaikkia syntejä ei saadakaan anteeksi maan päällä, vaan vasta kuoleman jälkeen kiirastulessa. Katolisuus opettaa Marian sovittavan syntiset Jumalalle (Catholic Encyclopedia Hail Mary, kts. lähdeviite), joka on valhe-evankeliumia. Katolisuus toki opettaa myös, että Jeesus sovittaa syntiset Jumalalle, mutta jos rinnalle asettaa edes yhden ylimääräisen pelastustien, niin silloin on kyseessä valhe-evankeliumi, jonka päämäärä on iankaikkinen kadotus, ellei tee siitä parannusta ja aseta pelastusta yksin ja ainoastaan Herran Jeesuksen vereen ja sovitustyöhön. Katolisuudessa ei ole kyse pelkästä opillisesta erehdyksestä, vaan osallisuudesta valhe-evankeliumiin. Katolisella kirkolla on monia vääriä pelastuksen perustuksia, joita en sen enemmin tuo esille, koska jo yksikin valhe-evankeliumin opetuksen osoittaminen riittää todistamaan katolisen kirkon olevan kristinuskon pelastuksen ulkopuolella. Katolinen kirkko opettaa, että jokaisen kirkon jäsen, joka uskoo katolisen kirkon olevan Kristuksen oikea kirkko on iankaikkisen pelastuksen menettämisen uhalla velvollinen olemaan kirkon jäsen, uskomaan sen opin ja oltava kirkon vallalle alamainen (Kat. katekismus 1953 s.53).

Raamatun sanan totuuden valossa katolisuus ja paavi edustavat valhe-evankeliumia ja koska Ristin Voitto julkaisee myönteisen artikkelin paavi Franciscuksesta, niin se toimii tässä kohdin valhemedian tavoin julkaisemalla valheellista tietoa.

Heikki Salmela kirjoitti kuinka evankelisesta näkökulmasta katsottuna katolisen kirkon oppi Mariasta, pyhimyksistä sekä kirkko- ja virkaoppi hämärtää Kristuksen merkitystä ja vaikeuttaa henkilökohtaisen Jeesus-suhteen rakentumista. Salmela kirjoitti kuinka katolinen teologia tekee eron Jumalan palvomisen ja ja Marian kunnioittamisen välillä, ja käytännön hartaudenharjoituksessa tätä erottelua on vaikea havaita. Salmela kirjoitti, että voimakkaimmin Mariaan ja pyhimyksiin kohdistuva turvautuminen ja kunnioitus ilmenevät kansankatolisuudessa ja kuinka monien katolisenemmistön maiden kirkonjohtajilla näyttää olevan myös ilmeistä haluttomuutta puuttua kansankatolisuuden epäterveisiin piirteisiin.

Rooman katolisen kirkon paavi, piispa ja papit vastaavat kaikista opeista mitä katolinen kirkko opettaa myös Marian rukoilemisesta ja palvomisesta, eikä kyse ole siitä, että kansankatolisuus olisi uppiniskainen kirkon johdolle, sillä he ovat kuuliaisia kirkon johdolle, noudattaen tarkasti kirkon opetuksia ja siksi he palvovat ja rukoilevat Mariaa. Katolisen kirkon johto ei siksi puutu kansankatolisuuden epäterveisiin piirteisiin, koska kirkon johto on itse vastuussa näistä epäterveistä piirteistä (väärät opetukset ja harhaopit).

Katolisen kirkon rukous taivaan kuningatar - Regina cæli sanoo kuinka katolisen tulee rukoilla Kaikkivaltiasta Jumalaa antamaan pääsy ylösnousemuksen kirkkauteen Marian esirukousten kautta. Katolinen kirkko opettaa katolisen pääsevän taivaaseen ja pelastukseen Marian esirukousten kautta ja siksi he sanovatkin Marian sovittavan syntiset Jumalalle. Katolinen kirkko sanoo, ettei se palvo Mariaa, vaan kunnioittaa häntä. Kun katolilainen uskoo Marian esirukousten kautta (Maria välittää) pelastuvansa ja uskoo Marian sovittavan syntiset Jumalalle ja siksi rukoilee Mariaa, niin pelastumisen välittäminen ja sovittaminen Jumalalle sekä siinä merkityksessä kohdistutetut rukoukset ovat palvonnan merkkejä ja osoituksia, jotka tulee kohdistaa yksin Jumalalle. Koska katolinen kirkko kohdistaa palvonnan merkit ja osoitukset Marialle, niin siitä syystä he palvovat Mariaa, vaikka muuta väittävät.

Heikki Salmela antoi väärää tietoa koskien epäterveitä piirteitä kansankatolisuudessa kirjoittaen, että ikään kuin kansa olisi kuriton kirkon johdolle, vaikka kansa toimii juuri niin kuin kirkon johto käskee ja opettaa. Tässä kohdin Salmelan tekstiä voi pitää valemedian julkaisuna, koska se sisältää virheellisiä tietoja, joita ei ole edes tarkistettu, että miten asiat ovat ihan oikeasti.

Salmela kirjoitti kuinka katoliset ja eri vapaakirkkoihin kuuluvat kristityt tekevät yhteistyötä raamatunkäännöstyössä.

Nestle-Alandin 27 (Novum Testamentum Graece - Uuden Testamentin teksti) painoksen sivulla 45 sanotaan, että se on tehty vatikaanin ja United Bible Societies kanssa yhteisestä sopimuksesta. Tämä teos on pohjana uusille käännöksille, joiden käännöstyö ja tarkistukset tehdään yhdessä vatikaanin ja United Bible Societiesin valvonnan alaisuudessa. He myös sanovat, että Nestle-Aland ei ole lopullinen teksti, vaan kannustin Uuden Testamentin tekstin määrittämiseen ja varmentamiseen.

Katolinen kirkko pyrkii katolilaistamaan uudet raamatunkäännökset ja siksi vatikaani haluaa olla mukana valvomassa uusia raamatunkäännöksiä ja varmistamassa, että teksti kulkee kohti katolista teologiaa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että jokainen uusi Raamatunkäännös olisi tekemisissä vatikaanin kanssa, mutta esimerkiksi suomalainen 1992 raamatunkäännös sisältää huomattavan määrän katolista teologiaa. On tärkeä huomata ettei vatikaani pidä Nestle-Alandin tekstiä lopullisena tekstinä, vaan se pyrkii määrittämään ja muuttamaan sitä uuteen katoliseen suuntaan. On surullista, että katolisen kirkon valheteologia jyllää ja vaikuttaa monissa (ei kaikissa) uusissa raamatunkäännöksissä ja monet uskovat ovat tälle sokeita ja käyttäessään näitä uusia raamatunkäännöksiä he ovat koko ajan katolisen teologian manipuloinnin kohteina. Ei ole mikään ihme, että katolisuus ekumenian kautta on saanut voimakasta jalansijaa myös Suomessa, koska muun muassa 1992 käännös on kuljettamassa monia väärään suuntaan.

Salmelan maininta siitä kuinka katoliset ja vapaakirkkoihin kuuluvat kristityt tekevät yhteistyötä raamatunkäännöstyössä ei ole ilon asia, vaan surun ja murheen asia, koska sillä tavalla katolisuus pyrkii vaikuttamaan vapaidensuuntien uskon käsityksiin. 1992 raamatunkäännös on voimakas yhdistävä tekijä Suomen ekumeenisessa neuvostossa, joka entisestään johdattaa uskoviakin syvemmälle eksytyksen kavaliin juoniin.

Heikki Salmela kirjoitti kuinka Suomessa vapaakristityt ja katolilaiset tapaavat etenkin ekumeenisen rukousviikon tapahtumissa, ja kuinka käytännön yhteistyötä on tehty muun muassa paikallisissa evankelioivissa palvelutempauksissakin.

Ekumeniassa annetaan sellainen kuva, että jokainen ekumeniaan osallistuva taho (kirkko, uskonsuunta) edustaa yhteistä Jumalan lapseutta, ja Kristuksen sovitustyön perusteella pelastettuja ihmisiä. Tämä on kuitenkin valhe, sillä esim. katolisuus edustaa valhe-evankeliumia, ei Raamatun kristinuskoa. Moni ajattelee ja sanoo, että ekumeniassa ollaan tekemisissä vain uudestisyntyneiden uskovien kanssa, mutta tämäkin on valhe, koska ekumeniassa (Suomen ekumeeninen neuvosto) ollaan tekemisissä esim. katolisen kirkon työntekijöiden kanssa, joiden on uskottava koko kirkon oppi on se sitten kirjoitettu Raamattuun tai ei (kat. katekismus 1953, s.10). Raamatun sanan todistuksen valossa on selvää, ettei katolisen kirkon opilla ja Jumalan armosta pelastumisella ole minkäänlaista yhteyttä keskenään. Tämä kaikki tarkoittaa silloin sitä, että Ristin Voiton hehkuttama ekumeeninen rukousviikko yhdessä katolilaisten kanssa on valemediaan rinnastettavaa tietoa, koska katolisuus perustuu valheeseen, ei totuuteen ja siksi Jumalan armosta pelastuneella helluntailaisella (eikä muillakaan uskovilla) pitäisi olla minkäänlaista uskon yhteyttä katolisuuden kanssa, koska Raamatun sanan totuuden valossa katolisuus on lähetyskenttä, jolle tulee julistaa pelastuksen evankeliumia. 

Heikki Salmela kirjoitti kuinka katolilainen Emil Anton oli taannoin mukana toimittamassa yhteiskristillistä Dialogos-apologialehteä (Aikamedia), jonka lisäksi Emil on vieraillut kutsuttuna puhujana vapaaseurakunnan ja helluntaiseurakunnan nuortenillassa.

Katolilainen Emil Anton kirjoitti 4.3.2007 hyviä uutisia sivullaan kirjoituksen Yksin Raamattu? Emil Anton toi esille kirjoituksessaan kuinka hänen Yksin Raamattu kirjoituksensa tarkoitus on osoittaa sola scripturan (Yksin Raamattu) olevan epähistoriallinen, epälooginen, epäraamatullinen ja kristillisyydelle tuhoisa oppi. Toisin sanoen Emil Anton pyrki osoittamaan kuinka usko siihen, että Raamattu (Jumalan sana) olisi yksin ja ainoa uskon auktoriteetti uskossa Herraan Jeesukseen onkin epäraamatullinen ja kristillisyydelle tuhoisa oppi.

Herra Jeesus sanoi, että Häneen tulee uskoa, niin kuin Raamattu opettaa (Joh 7:38). On aivan varmaa, että Jumalalle on sellainen kauhistusta, jossa joku sanoo ja väittää, että ainoastaan Jumalan sanaan uskominen on epäraamatullinen ja uskoville tuhoisa oppi. Jumala on itse sanansa takana ja Hänen Henkensä johdatuksesta Raamattu kirjoitettiin ylös ja muistiin ja siksi se on Kaikkivaltiaan Jumalan sanaa. Kirjoittaessani tätä kirjoitusta sydämessäni on tuskaa ja ahdistusta sen tähden, koska Jumalan kansa antaa eksyttää itseänsä ihmisten kautta, jotka julistavat uskomista Jumalaan yksin Jumalan sanan (Raamattu) kautta olevan epäraamatullinen ja tuhoisia oppi Herran Jeesuksen opetuslapselle.

Katolinen kirkko opettaa ettei kirkko ammenna varmuuttaan ilmoitetuista asioista yksin Raamatusta, vaan myös traditiosta ja sen vuoksi katolisen kirkon traditio ja Raamattu on pidettävä arvossa yhtä alttiisti ja kunnioittavasti (kat. katekismus 2005, kohta 82.).

Jumala armahtakoon niitä seurakuntia ja heidän nuoriaan, jotka ovat olleet tekemisissä Emilin kanssa, koska Emil katolisena ei arvosta Herran Jeesuksen opetusta, jonka mukaan uskon Herraan Jeesukseen tulee perustua Raamattuun, eikä ihmisten traditioon. Toivon mukaan nämä seurakunnat tekisivät parannuksen ja varjelisivat nuoriaan etteivät he joudu osalliseksi saatanalliseen petokseen, sillä sellainen on saatanallinen petos, jossa sanotaan, että ainoastaan Jumalan sanaan uskominen on epäraamatullinen ja uskoville tuhoisa oppi. Sen sijaan, että  Emil Antonin kaltaisia ihmisiä kutsutaan puhumaan uskovien yhteisöihin, niin meidän tulisi rukoilla ja rakkaudessa kertoa hänelle ja hänen kaltaisilleen pelastuksen evankeliumia.

Heikki Salmela kirjoitti kuinka kansainvälisissä helluntailaiskatolisissa ja baptistis-katolisissa dialogeissa on todettu, että yhteisöjen välillä on olemassa ”todellinen mutta epätäydellinen yhteys”, ja sen perusteella ”rajallinen yhteinen todistus” on mahdollista. Salmela kirjoitti myös sanoen, että kuinka tämän pohjalta helluntailaiskatolisen dialogin osallistujat totesivat taannoin, että yhteisöt eivät voi tehdä yhdessä mitään sellaista, minkä omatunto kieltää, mutta miksi ne eivät tekisi yhdessä kaikkea sitä, minkä omatunto sallii.

Edellä oleva Salmelan tekstinkatkelma Ristin Voitossa on valemediaan rinnastettavaa tekstiä, koska Raamatun sanan valossa katolisen kirkon valhe-evankeliumit tekevät katolisuudesta antikristillisen lahkon, jolla ei ole mitään tekemistä Raamatun kristinuskon kanssa. On todella surullista ja sydäntä särkevää, että helluntaiherätys on osittain täydellisen sokeuden tilassa. Ristin Voitto ja Launonen peräänkuuluttaa, että tällaiselle paimenuudelle ja seurakuntayhteydelle, joka vaeltaa pimeydessä tulisi olla kuuliainen. Raamatun sanan totuuden mukainen ohje olisi, että varoita heitä sävyisyyden Hengessä ja jos he eivät kuule ja tee parannusta, niin vetäydy pois sellaisesta yhteydestä, joka on viemässä sinua antikristuksen syliin.

Olen lähettänyt (en massapostita jatkuvasti) muutamia kertoja sävyisiä viestejä ja tietoa Suomen Vapaakirkon seurakuntiin ja johdolle sekä helluntaiherätyksen seurakuntiin ja johdolle siitä kuinka ekumenia ja katolisuus edustavat antikristillistä petosta, johon emme uskovina saisi olla osallisia. Pieni osa vapaakirkon ja helluntaiherätyksen jäsenistä (pastorit, vanhemmisto) on ollut kanssani samaa mieltä, mutta suurin osa heistä on pitänyt viestejäni väärinä, panetteluna jne. Iso osa heistä on myös toivonut etten lähetä heille enää sähköposteja. Jokainen Jumalan armosta totuutta rakastava uskova ymmärtää mistä on kysymys. Olen lähestynyt heitä kaikkia sävyisyyden rakkaudessa, en lyödäkseni tai tuomion hengessä, vaan totuudesta rakkauteen, ettemme eksyisi matkalla täällä maan päällä vaeltaessamme uskossa, sillä jokainen meistä voi eksyä, jos emme valvo tilaamme. Kirjoittaessani tässä kirjoituksessa nimeltä mainiten Leevi Launosen ja Heikki Salmelan ja muitakin, en kirjoita riita mielessäni, vaan totuuden rakkaudessa, jonka jokainen lukija saa tutkia ja koetella. Parannusta olen minäkin valmis tekemään, jos kirjoitin tässä jollakin tavalla väärin tai jotakin, joka ei pidä paikkaansa. Sekin tulee tuoda esille, että Ristin Voitossa julkaistaan myös Raamatun totuuden mukaista tekstiä, mutta yhä enemmän Ristin Voitossa julkaistaan nykyään edellä esille tuomani kaltaista valemediaan rinnastettavaa tietoa.

Helluntaiherätyksen sisältä tuntoja ja ajatuksia

Tuon esille seuraavaksi helluntaiherätyksen jäsenien näkemyksiä taantumasta ja totuudesta luopumuksesta helluntailaisuuden parissa. Painotan sitä ettei jokainen paikkakunta tai jokainen helluntailainen ole luopunut totuudesta, mutta ikävä kyllä osa on ja tämä joukko tuntuu lisääntyvän. Suomen Helluntaikirkon syntyminen on eräs suurimpia ongelmia Raamattuun pitäytyvien helluntailaisten mielestä, sillä heidän mielestään helluntaikirkko on sotkenut ja sekoittanut helluntailaisuutta. Monien helluntailaisten mielestä ihmisviisauden vallassa olevan hengellisesti kuolleen teologian esiinmarssi helluntailaisuuteen on iso ongelma, sillä ennen saarnaajat saarnasivat Jumalan sanaa Pyhässä Hengessä, joka synnytti hengellistä elämää, mutta nykyään on liian paljon ihmisviisauteen perustuvaa puhumista. Monet sanassa pitäytyvät helluntailaiset ovat sitä mieltä, että kun pastori käsite on tullut sisälle seurakuntiin, niin se on tuonut mukanaan paperinmakuista julistusta, josta puuttuu Pyhän Hengen voimaa ja elämää.

Helluntaikirkon lausuman mukaan seurakuntaa voi johtaa johtotiimi tai johtoryhmä (vastaa vanhemmistoa), johon voidaan valita myös naisia, tähän ei yhdy Jumalan sanalle uskolliset helluntailaiset. Monet helluntailaiset ovat nähneet erittäin tuhoisana Veli-Matti Kärkkäisen ymmärtämisen ja suvaitsevaisuuden luterilaisen kirkon lapsikastetta kohtaan, joka on johtanut Kärkkäisen eroamiseen helluntaiherätyksestä ja luterilaiseen kirkkoon liittymiseen. Monet Raamatun sanassa pysyvät helluntailaiset pitävät sitä erittäin huonona asiana, että helluntailaisuuden sisällä jotkut teologiaa opiskelevat ovat esitelleet ymmärtäväisiä näkemyksiä kirkon lapsikastetta kohtaan. Monet Raamattu uskolliset helluntailaiset pitävät todella huonona psykologisen teologian ilmestymistä helluntailaisuuteen, joka pyrkii korvaamaan ja poistamaan Hengen toimintaa seurakunnissa. Monet Jumalan sanan totuutta kunnioittavat helluntailaiset kantavat surua sydämessään Helsingin Saalemin entisen johtajan Klaus Korhosen totuudesta lipsumisen takia, sillä hän toimii nykyään Itävallassa julistustehtävissä ja toimii neuvonantajana ekumeenisissa asioissa sekä pyrkii luomaan suhteita Rooman katoliseen kirkkoon. (Klaus Korhonen pitää katolisuutta Raamatullisena kristinuskona, jota se ei ole - Huom! Minun lisäykseni). Raamatullista uskoa kunnioittavien helluntailaisten keskuudessa on syvä huoli ja ahdistus sen takia, että jotkut ihmiset helluntailaisuudessa ovat alkaneet pitää katolisuutta Raamatun pelastavana uskona opillisista harhoistaan huolimatta.

Edellä oli helluntailaisuuden sisäpuolelta näkymiä ja huolenaiheita siitä millä tavalla Jumalan sanan totuudesta ollaan lipsumassa pois helluntailaisuuden parissa. Edellä oleva kertoo hyvin paljon siitä minkä syiden takia myös Ristin Voitto-lehdessä on alkanut enenevässä määrin ilmestymään tietoa, joka voidaan rinnastaa valemedian välittämiin tietoihin.

Tervehenkinen helluntailaisuus

Kiitos Herralle, sillä helluntailaisuuden parissa on monia Raamatullisia ja tervehenkisiä uskovia sekä löytyy myös paikkakuntia, joissa helluntaiseurakunnat ovat vielä terveellä pohjalla, jotka eivät ole mukana ekumeniassa, eivät aseta naisjohtajia seurakuntiin, eivät liity helluntaikirkkoon, eivät ole mukana äärikarismaattisissa harhoissa jne. Tiedän useita helluntailaisia, jotka yhtyvät tähän kirjoitukseeni 90-100%:sti, ainakin tähän asti siitä mitä olen kirjoittanut. Haluan vielä korostaa sitä, että on olemassa paljonkin helluntailaisuuden parissa Raamatun sanan totuuteen pitäytyviä uskovia, jotka eivät notkista polviaan ekumenian petokselle, eivätkä tue naisjohtajuutta, eivät kannata äärikarismaattisia harhoja ja valhehengen manifestaatioita, vaan pyrkivät uskomaan Raamatun sanan totuuteen. Sekin on tuotava esille, että tervehenkiset ja Raamattuun pitäytyvät helluntaiseurakunnat tekevät arvokasta työtä lasten parissa, päihdetyötä (KAN-kotitoimintaa), vähävaraisten auttamista, auttavat uskovia kasvamaan uskossa eteenpäin jne.

Loppusanat

Niin maailmalla kuin Suomessakin kristillinen kenttä on aika lailla sekaisin, sillä luopumuksen tuulet puhaltavat ja vaikuttavat monin tavoin uskovien yhteisöjen keskuudessa sekä niiden ulkopuolella. On tietenkin vielä paikkakuntia, joissa on tervehenkistä uskoa erilaisissa uskonyhteisöissä, mutta todella paljon on sekaannusta, eksytystä ja totuuden sanasta luopumista. Vuonna 1995-96 Herra alkoi puhumaan minulle (Herra on puhunut monille ennen minua ja minun jälkeeni samaa asiaa) kuinka ekumenia ja äärikarismaattisuus on eksytys, joka johdattaa sen pauloihin joutuneet antikristuksen syliin ja kuinka Herra ennallistaa seurakuntansa paikkakunnilla yhdeksi alkuseurakunnan mallin mukaisesti samaan aikaan kun lopunajan luopumus etenee totuudesta luopuneiden uskovien sydämessä. Tämä kaikki on nyt toteutumassa meidän silmiemme edessä.

Jumala oman aikataulunsa mukaisesti kutsuu jokaista uskovaa mukaan seurakunnan ennallistamisen työhön, joka rakastaa Jumalaa ja Hänen sanansa totuutta enemmän kuin ihmisten perinteitä. Luopumuksen vallassa olevat uskovat hyökkäävät kovasti Jumalan seurakunnan ennallistamistyötä vastaan sanoen sen olevan seurakunnattomuutta ja vailla paimenuutta. Kuten on tullut aikaisemmin esille, niin totuudesta luopunut uskonyhteisö ei vaella Jumalan asettaman paimenuuden alaisena, vaan ihmistekoisen paimenuuden alla ilman Jumalan voimaa, voitelua ja armoitusta. Sellainen uskova, joka kuulee Herran kutsun seurakunnan ennallistamistyöhön ja noudattaa sitä käytännössä on koko ajan Herran paimenuuden alaisena ja tämän Paimenuuden alaisena oleminen tulee johtamaan myös paikkakunnalla olevaan vanhempien paimenuuteen, niin kuin Raamattu opettaa. Kun Herra ennallistaa seurakuntansa tässä lopunajassa paikkakunnittain alkuseurakunnan kaltaiseen tilaan, niin siinä tulee toteutumaan todellinen paimenuus, kun Herra itse seurakunnan Päänä asettaa ja voitelee jokaiselle paikkakunnalle vanhimmat (paimenet) palvellen ja rakastaen johtamaan Herran seurakuntaa. Silloin kun Herran valitsemat ja asettamat veljet vastaanottavat paikkansa seurakunnan paimenina, niin vasta sen jälkeen Herra saa johtaa seurakuntaansa, eikä lihan ääni, halu ja tahto vie sitä harhaan ja eksymykseen, niin kauan kun me uskovina noudatamme Herran asetuksia, opetuksia ja käskyjä, emmekä anna lihalle sijaa ja tilaa johtaa seurakuntaa harhaan.

Nykyisen kaltaisessa hajaannuksen tilassa Raamatullinen paimenuus toteutuu vain osittain, sillä paikkakunnalla voi olla monia uskonyhteisöjä, joiden keskuudessa on paimenen armoituksen omaavia uskovia, mutta he paimentavat vain uskonyhteisöissään, eikä koko paikkakunnan uskovia, niin kuin tulisi olla Raamatun opetuksen mukaan, koska Herralla on vain yksi seurakunta paikkakunnittain. Hajaannuksesta käsin paimenuus paikkakunnalla toteutuu vain osittain, koska paikkakunnalla on monia erilaisia uskonsuuntia ja paimenet eivät pääse paimentamaan kuin ainoastaan oman puolueensa jäseniä, vaikka kaikki paikkakunnan uskovat kuuluvat Jumalan silmissä yhteen Jumalan seurakuntaan, mutta ihminen on tehnyt puoluehengessä uskovien välille erottavia karsinoitaan. Tämäkin tulee korjaantumaan seurakunnan ennallistumisen kautta, jonka Herra tulee tekemään.

Raamatun opetuksen mukaan Jumala liittää pelastuksen vastaanottaneet ihmiset seurakuntaansa heti uudestisyntymisessä. Raamatun opetuksen mukaan Jumalan pelastamien uskovien ihmisten tulisi kokoontua seurakuntana yhteen yhtenä seurakuntana omilla paikkakunnillaan. Raamatun opetuksen mukaan ei ole olemassa sellaista käsitettä kuin seurakunnaton Herran Jeesuksen opetuslapsi, koska osallisuus Jumalan seurakuntaan tulee heti uudestisyntymisessä. Uskovan sanominen seurakunnattomaksi ei olekaan kaikista pahin loukkaus uskovaa kohtaan, vaan Jumalaa kohtaan, joka on pelastanut ja lisännyt jokaisen uskovan seurakuntaansa, joka on yksi. Jumalalla ei ole mitään muuta seurakuntaa kuin yksi seurakunta, joka on ikävä kyllä nykyään hajaannuksen tilassa erilaisten uskonsuuntien sekä niiden ulkopuolella. Uskovan ihmisen sanominen seurakunnattomaksi on sama asia kuin jumalattomuus ja pelastumattomuus, koska yksikään jumalaton ei kuulu Jumalan seurakuntaan, mutta jokainen Jumalan pelastama ihminen kuuluu Jumalan seurakuntaan. En uskaltaisi olla sellaisen ihmisen housuissa, joka sanoo jonkun uskovan olevan seurakunnaton, koska se on loukkaus Jumalaa kohtaan, joka itse lisää jokaisen armosta pelastuneen ihmisen seurakuntaansa, joka on yksi maailmanlaajuisesti ja paikkakunnittain. Uskova ihminen voi vetäytyä pois seurakunnan yhteydestä, niin että jää yksin, eikä tule seurakunnan eli uskovien yhteyteen, mutta siltikään hän ei ole seurakunnaton, vaan erossa seurakunnan yhteydestä ollessaan yksin ja tästä tulisi tietenkin tehdä parannusta.

Uskonsuunnasta eroaminen ei ole sama asia kuin seurakunnasta eroaminen, koska seurakunnasta eroaminen on sama asia kuin uskosta luopuminen. Uskova voi erota Jumalan johdatuksesta uskonyhteisöstä, jolloin hän eroaa vain ihmisten perustamasta kirkkokunnasta tai uskonsuunnasta, mutta ei Jumalan seurakunnasta. Uskova voi liittyä Jumalan johdatuksesta johonkin uskovien yhteisöön, uskonsuuntaan tai herätysliikkeeseen, mutta hän ei kuitenkaan liity Jumalan seurakuntaan, vaan ihmisten perustamaan uskonsuuntaan. Jumala myös johdattaa oman aikataulunsa mukaisesti uskovia ulos uskonsuunnista tulemalla mukaan seurakunnan ennallistamiseen. Nykyään moni uskonsuunnista sävyisyyden totuuden rakkaudessa eroava uskova, eroaa Jumalan johdatuksessa, koska hän haluaa säilyä uskossa, eikä halua  joutua Jumalan tuomion alaiseksi jäämällä yhteyteen, joka yhä enenevässä määrin sallii eksytyksen hengen kaikin tavoin turmella ja saastuttaa uskovien yhteisöjä ja ennen kaikkea näiden uskonsuuntien sisällä olevien uskovien sydämiä. Jos joku eroaa lihassa ja riidassa, niin se on eri asia, eikä sellaista saa rinnastaa Jumalan työhön, koska se on lihan tekoja, ei Jumalan Hengen vaikuttamia tekoja.

Raamatun sanan opetuksen mukaan uskovien tulee vaeltaa valkeudessa, niin kuin Jumala on valkeudessa ja meillä on uskovina yhteys (ykseys) keskenämme ja Herran Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä kun tunnustamme syntimme ja haluamme hylätä synnin tiet. Herran Jeesuksen veren ja sovitustyön tarkoitus tuoda syntien anteeksiantamus uskovan ihmisen elämään, armosta pelastuminen ja yhteys Jumalan kanssa sekä yhteys (ykseys) seurakunnan (kaikkien armosta pelastettujen) keskuuteen. Olemme uskovina iloinneet, riemuinneet ja uskoneet syntimme anteeksi sekä kiittäneet yhteydestä Jumalan kanssa, mutta emme ole kiittäneet ja tavoitelleet uskovien ykseyttä, johon Jeesuksen veri ja sovitustyö myöskin kutsuu Jumalan armosta pelastettuja ihmisiä. Nyt olisi varmasti aika alkaa arvostamaan Herran Jeesuksen verta ja sovitustyötä myös seurakunnan jakamattoman ykseyden puolesta, rukoilemalla ja ojentautumalla sitä kohti sen mukaan kuin Jumala itse kutakin johtaa sitä kohti.

 

Petri Paavola 20.3.2018

Lähteet:
33/38 Raamattu
Biblia 1776
King James version 1611
kotus.fi//uudet_sanat/vuoden_sanapoiminnot/sanapoimintoja_2016#UZ

ristinvoitto.fi/ristin_voitto/paakirjoitukset_/vapaakristillisyys_ja_ekumenia/
ristinvoitto.fi/ristin_voitto/muut/paavi_franciscus_-_sankari_vai_konna/?numero=40/2016
newadvent.org/cathen/07110b.htm - Catholic Encyclopedia Hail Mary
hyviauutisia.wordpress.com/2007/03/04/yksin-raamattu/

 

web maker




eXTReMe Tracker