Nature

Etusivulle | Yhteiskunnan ilmiöitä | Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube    


Rikkooko Suomi sopimuksia liittyessään Natoon? - Onko Nato rikkonut sopimuksensa ja lupauksensa Neuvostoliitolle?

Venäläinen Pravda media julkaisi (12.5.2022) englanninkielisellä sivullaan artikkelin: Russia vows military response should Finland and Sweden join NATO (Venäjä lupaa sotilaallisen vastauksen, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon). Kirjoituksessani tutkin Pravdan väitteitä ja tuon esille Venäjän ja Suomen 1992 vuonna solmimaa sopimusta, rauhansopimusta. Kirjoituksessani tuon myös esille kuinka Naton omista lähteistä käy ilmi kuinka se toi esille vuonna 1990 lupauksen ettei Nato laajene eteenpäin silloisesta Länsi-Saksasta. Kysymys on siitä rikkooko Suomi sopimuksia, kun se aikoo nyt liittyä Natoon? Siihen etsin vastauksia kirjoituksessani. Kysyn myös sitä onko Nato rikkonut sopimuksensa ja lupauksensa silloiselle Neuvostoliitolle? Nato kysymyksen oikea vastaus on, että Nato on rikkonut sopimuksen ja lupauksen ettei se laajenisi itään päin, josta on olemassa dokumentoidut faktatiedot. Tutkin näitä asioita tässä kirjoituksessani.

Kun tutkin eilen ja tänään tätä aihetta, niin hämmästyin sitä miten Naton omista julkaisusta löytyi tieto, missä Nato sanoo kuinka Nato on valmis olemaan sijoittamatta Nato-joukkoja liittotasavallan (Länsi-Saksa) alueen ulkopuolelle, joka antaa Neuvostoliitolle vankat turvatakuut. Nato on syyllinen petokseen ja tämän Nato "tunnustaa" omassa julkaisussaan. Tässä ei ole kyse siitä, että Nato olisi antanut lupauksen ettei se laajenisi Itä-Saksaan kuten väärin väitetään. Kun asiaa tutkii tarkemmin, niin Naton lupaus ettei se laajentuisi itään tarkoitti kauemmas kuin vain Itä-Saksan alueelle.

Haluan tehdä sen hyvin selväksi, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat tuomittavia, enkä ole Venäjän tai Naton puolella, eikä minulla ole mitään poliittista taustaa tai päämäärää. Pyrin tutkimaan tätä asiaa puolueettomasti ja havainnot ja tulkinta asiasta on minun oma henkilökohtainen tulkintani. Oman tulkintani lisäksi tuon esille suoria lainauksia tietyistä sopimuksista ja asiakirjoista, jonka perusteella lukija saa tehdä omat johtopäätöksensä siitä miten haluaa nähdä tai ymmärtää ne asiat, jotka perustuvat todennettuihin faktoihin.

Russia vows military response should Finland and Sweden join NATO
See more at https://english.pravda.ru/news/world/151773-finland_nato_russia/
Russia vows military response should Finland and Sweden join NATO
See more at https://english.pravda.ru/news/world/151773-finland_nato_russia/

Tässä Pravdan artikkelista (Venäjä lupaa sotilaallisen vastauksen, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon) lyhyt lainaus:


Venäjä vastaa Suomen ja Ruotsin Nato-hankkeisiin

Venäjä joutuu ryhtymään vastatoimiin, sekä sotilaallisiin että muihin, jotta se voi rajoittaa uhkia, joita sen kansalliselle turvallisuudelle tässä yhteydessä syntyy", Venäjän ulkoministeriö kommentoi lausunnossaan Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.

Jos Suomi liittyy Natoon, Venäjä pitää tällaista siirtoa kansainvälisten oikeudellisten velvoitteiden rikkomisena, Venäjän ulkoministeriön virallisilla verkkosivuilla julkaistussa viestissä sanottiin.

Moskova on aina vakuuttanut Helsingille, että Venäjän aggressiivisia toimia Suomea vastaan ei koskaan tapahtuisi. Suomen halu liittyä Natoon rikkoo kuitenkin vuoden 1947 Pariisin rauhansopimusta, jonka mukaan osapuolet sitoutuivat olemaan ryhtymättä liittoutumiin ja koalitioihin, jotka kohdistuvat toista osapuolta vastaan.

Ulkoministeriö lisäsi, että Suomi rikkoi myös Moskovan ja Helsingin välisten suhteiden perusteita koskevaa sopimusta vuodelta 1992. Sopimuksen mukaan Venäjän ja Suomen on "pidättäydyttävä voimankäytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista itsenäisyyttä vastaan".

"Ottaen kuitenkin huomioon, miten länsi laiminlyö kansainvälistä oikeutta, tällaisesta käytöksestä on tullut normaalia", ulkoministeriö totesi.

 

Suomen ja Venäjän vuonna 1992 tekemä sopimus on netissä finlex.fi sivulta, josta otan esille muutaman suoran lainauksen:


Asetus Venäjän federaation kanssa suhteiden perusteista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta

1 §
Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992 tehty Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista, jonka eduskunta on hyväksynyt 22 päivänä toukokuuta 1992 ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 26 päivänä kesäkuuta 1992 ja jota koskevat ratifioimiskirjat on vaihdettu 11 päivänä heinäkuuta 1992, on voimassa 11 päivästä heinäkuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu.

3 artikla
Sopimuspuolet sitoutuvat säilyttämään yhteisen rajansa hyvän naapuruuden ja yhteistyön rajana ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti sen loukkaamattomuutta ja toistensa alueellista koskemattomuutta kunnioittaen.

4 artikla
Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.

Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle.

12 artikla

Tämä sopimus on ratifioitava ja se tulee voimaan ratifioimiskirjojen vaihtamispäivänä.

Sopimus on voimassa kymmenen vuotta, minkä jälkeen sen voimassaolo jatkuu viisivuotiskausittain, ellei jompikumpi sopimuspuolista irtisano sitä toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti tehtävällä ilmoituksella vähintään vuotta ennen voimassaolokauden päättymistä.

Tehty Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

 

Vuonna 1992 Venäjän ja Suomen välille somittu sopimus on edelleen voimassa, sillä finlexin sivulla ei ole mainintaa, että tämä sopimus olisi päättynyt, eikä missään muuallakaan ole minkäänlaista mainintaa vuoden 1992 sopimuksen päättymisestä. Vuoden 1992 sopimus Suomen ja Venäjän välillä korvasi YYA-sopimuksen ja tämä 1992 vuoden sopimus on edelleen voimassa. Vuoden 1992 sopimus Venäjän ja Suomen välillä on minun laskujeni mukaan uudistunut tammikuussa 2022.

Jos olen ymmärtänyt oikein tuon 1992 sopimuksen irtisanomisen, niin se pitäisi tehdä vähintään vuotta ennen kuin sopimuksen voimassaolo päättyy. Sopimuksen uudistumisen voimassaolon seuraava viisivuotisjakso alkaa vuonna 2027, ja jos oikein ymmärrän tätä irtisanomisen pykälää, niin se tarkoittaisi sitä, että Suomi voisi irtisanoa sopimuksen vasta vuonna 2026. Jos olen ymmärtänyt tämän 1992 sopimuksen irtisanomisen pykälän väärin, niin tulen korjaamaan sen tähän myöhemmin. Kysyin tätä asiaa kahdelta poliittiselta vaikuttajalta ja toinen heistä vastasi minulle samalla tavalla kuin olen sen itsekin ymmärtänyt

Niin pitkään kuin tämä vuoden 1992 sopimus on voimassa Suomen ja Venäjän välillä, niin Suomi rikkoisi tämän sopimuksen, jos se liittyisi Natoon vuoden 1992 sopimuksen ollessa vielä voimassa. Moni voi sanoa, että sopimuksessa sanotaan etteivät kummatkaan sopimuspuolet salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan, ja koska Nato on puolustusliitto, niin se ei hyökkää ketään vastaan ja siksi Suomi liittyessään Natoon ei rikkoisi sopimusta.

Asia ei ole kuitenkaan niin yksioikoinen, sillä vuoden 1992 sopimuksen kolmas artikla sanoo kuinka molempien sopimuspuolien tulee sitoutua säilyttämään yhteinen raja hyvän naapuruuden ja yhteistyön rajana ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti sen loukkaamattomuutta ja toistensa alueellista koskemattomuutta kunnioittaen.

Jos Suomi liittyisi Natoon, niin Venäjän näkökulmasta katsottuna Suomen raja ei ole enää pelkästään Suomen raja Venäjän kanssa, vaan myös Naton raja. Nato on perustettu entisen Neuvostoliiton (nykyinen Venäjä) uhkaa vastaan, joka tarkoittaa Venäjän näkökulmasta käsin katsottuna sitä, että Nato pitää Venäjää uhkana (lue potentiaalisena vihollisena) itselleen. Vuoden 1992 Venäjän ja Suomen solmiman sopimuksen mukaan minun mielestäni Suomi rikkoisi tätä sopimusta vastaan liittyessään Natoon.

Suomi voisi kikkailla Naton kanssa ja tehdä Major non-Nato ally sopimuksen (MNNA), joka tarkoittaa sitä, että MNNA kumppanimaat saavat erilaisia sotilaallisia ja taloudellisia etuja, mutta eivät Naton turvatakuita. Suomi kuitenkin on hakemassa turvaa Naton kanssa ja jos se tekee MNNA sopimuksen, niin se ei saisi virallisia turvatakuita. Jollakin poliittisella vippaskonstilla sille voitaisiin luvata "epävirallisia" turvatakuita, mutta ei Naton turvatakuita, vaan Naton jäsenmaiden "turvatakuut", jotka eivät ole sama kuin Naton turvatakuut.

Kun luetaan tarkasti Naton viides artikla, niin se ei velvoita Nato-maita auttamaan toista hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Nato-maata. Mitään pakkovelvoitetta ei ole siihen, että Nato puolustaisi hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista Nato-maata. Viidennessä artiklassa on se mahdollisuus, että aseellista voimankäyttöä voidaan käyttää, jos se katsotaan tarpeelliseksi, mutta siihen ei ole mitään pakollista velvoitetta. Kun Argentiina hyökkäsi Nato maa Englantia vastaan (Falklandin sota 1982), niin yksikään Nato-maa ei tullut auttamaan Englantia, eikä osallistunut tähän sotaan, vaikka Nato-maahan kohdistui hyökkäys.


Pohjois-Atlantin sopimus (Nato)

8 artikla
Kukin sopimuspuoli julistaa, etteivät mitkään nyt voimassa olevat kansainväliset sitoumukset sen ja minkään muun sopimuspuolen tai minkään kolmannen valtion välillä ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa ja sitoutuu olemaan solmimatta kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

 

Naton tekemä sopimus ja sen 8 artikla sanoo ettei millään sopimuspuolella (Nato maa tai maaksi aikova) saa olla voimassa olevia kansainvälisiä sitoumuksia minkään muun sopimuspuolen kanssa tai minkään kolmannen valtion välillä, jotka ovat ristiriidassa tämän Nato sopimuksen kanssa. Vuoden 1992 Venäjän ja Suomen sopimus estää Suomea liittymästä Natoon, koska silloin Suomesta tulisi Nato-maa, jonka uhka ja vihollinen numero yksi on nykyinen Venäjän valtio.

Moni sanoo ettei Suomi ole uhka Venäjälle.  Naton oman virallisen ilmoituksen mukaan silloinen Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjä on uhka Natolle. Miksi Suomi hakee Nato jäsenyyttä? Koska Suomen päättäjät sanovat hakevansa turvaa Natosta nykyistä Venäjän uhkaa vastaan. On turha hokea, että Suomen jäsenyys Natoon ei tarkoita sitä, että Suomi pitäisi Venäjää uhkana, koska juuri sen takia Suomen päättäjät ovat nyt hakemassa Nato jäsenyyttä. Suomen päättäjät sanovat, että Suomen kansan enemmistö haluaa Natoon, koska galluppien mukaan enemmistö kansasta kannattaa Natoon liittymistä. Koska ja milloin gallupit ovat syrjäyttäneet kansanäänestyksen? Jos sanotaan, että kansan enemmistö haluaa Natoon, niin sen pitäisi perustua kansanäänestykseen eikä gallupeihin.

Vuoden 1992 Suomen ja Venäjän sopimuksen mukaan kumpikaan maa ei saa käyttää eikä sallia aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen alueelta yksikään Nato maa eikä mikään muukaan maa ei saa käyttää Suomen maaperää aseelliseen hyökkäykseen Venäjää vastaan.

Jos ja kun Suomi rikkoo vuoden 1992 sopimusta Venäjän kanssa liittyessään Natoon, niin sen jälkeen tämä sopimus ei enää estä Venäjää hyökkäämästä Suomeen. Tämä on Moskovan viesti Suomelle, liittyessään Natoon Suomi rikkoo Suomen ja Venäjän välisiä sopimuksia, jonka takia Venäjä tulee kohdistamaan Suomea kohtaan vastatoimia, sotilaallisia sekä muita rajoittaakseen uhkia, joita Suomen liittymisestä Natoon seuraisi. Venäjän mukaan Suomen Natoon liittymisestä syntyy uhka, joka uhkaa sen kansallista turvallisuutta, kun Nato ja Venäjän yhteistä rajaa tulisi kerta heitolla enemmän kuin puolet nykyisestä yhteisestä maarajasta Naton kanssa. Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa vähän yli 1300 kilometriä. Venäjä on sanonut, että 1300 kilometriä pitkä raja Suomen kanssa on ollut Euroopan vakautta ja turvallisuutta ylläpitävä tekijä, kun Suomi on ollut liittoutumaton.

Nyt kun Suomi on ilmoittanut liittyvänsä Natoon, niin Venäjän näkökulmasta katsottuna tätä turvallista rauhaa ja vakautta ei enää ole, koska Nato, joka pitää Venäjää vihollisenaan saa nyt yhteisen ja pitkän rajan Venäjän kanssa. On päivänselvää, että Venäjä lisää aseistusta Suomen rajoille. Jos ja kun Suomi rikkoo Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen, niin jossakin vaiheessa Venäjä tulee suorittamaan sotilaallisen hyökkäyksen Suomea vastaan. Jos muut Nato maat tai edes yksikin Nato maa tulisi auttamaan Suomea, niin edessä olisi hyvin todennäköisesti kolmas maailmansota tai ainakin suursota Euroopassa.

Jos Suomi purkaa ja irtisanoo vuoden 1992 sopimuksen Venäjän kanssa liittyessään Natoon ja pystyisi sen tekemään laillisesti vaikka heti. Tämä tarkoittaisi Venäjän näkökulmasta katsottuna sitä, että sopimuksen purkamisen myötä Suomi luopuu hyvistä naapurisuhteista Venäjän kanssa sekä liittoutumattomuudestaan. Venäjän näkökulmasta katsottuna Suomesta tulisi Nato-maana uhka Venäjälle, koska Nato on nimenomaan perustettu Neuvostoliiton (nykyinen Venäjä) uhkaa vastaan. Olen tehnyt noin kymmenen vuotta hengellistä palvelutyötä Venäjällä, mutta en ole Venäjä asiantuntija, mutta tiedän jotakin Venäjästä ja venäläisyydestä. Kun ja jos Suomi irtautuu 1992 sopimuksesta liittyessään Natoon, niin se on Venäjän näkökulmasta katsottuna syy sille miksi Venäjä voisi oikeuttaa sotilaallisen hyökkäyksen Suomeen. Suomen Natoon liittyminen on Venäjän näkökulmasta katsottuna sama asia kuin sotilaallinen liittoutuminen Venäjää vastaan ja sitä se onkin, koska Nato pitää Venäjää itselleen uhkana.

Venäjän hyökkäys Suomea vastaan tulee todennäköisesti tapahtumaan sen jälkeen kun Suomi on liittynyt Natoon, voi tulla aikaisemminkin, mutta todennäköisesti silloin kun Suomi on jo Nato maa. Venäjän hyökkäykseen Suomeen voi mennä tästä päivästä lukien useitakin vuosia, mutta se tulee tapahtumaan. Suomen ja Venäjän välinen yhteinen raja n. 1300 kilometriä on Venäjän läntinen raja, joka on Venäjälle erittäin tärkeä. Kun Suomi liittyy Natoon, niin Itämeren, pohjoisen jäämeren ja Suomen tilanne tulee muuttumaan radikaalisti ja todella huonoon ja epäedulliseen asemaan.

Mikä on tämän nykyisen Venäjän ja Ukrainan konfliktin syy? Se on Nato ja sen laajentuminen Venäjän rajoille. Eräs yleinen ja väärä käsitys on se, että kun USA lupasi ettei Nato laajentuisi itään, niin se olisi tarkoittanut vain sitä ettei Nato laajentuisi Itä-Saksaan. On olemassa asiakirjoja ja todisteita, että USA:n lupaus ettei Nato laajentuisi itään, ei tarkoittanut vain Itä-Saksaa, vaan myös muita Euroopan maita.

9. helmikuuta 1990  James Baker ja Eduard Shevardnadze keskustelivat Saksan tilanteesta ja USA:n edustaja Baker sanoi seuraavasti: "Tarvittaisiin tietenkin rautaiset takeet siitä, että Naton toimivalta tai joukot eivät siirtyisi itään. Ja tämä olisi tehtävä tavalla, joka tyydyttäisi Saksan itäisiä naapureita."

9. helmikuuta 1990 James Baker ja Mihail Gorbatshov keskustelivat. Baker sanoo Gorbatshoville: "Presidentti ja minä olemme tehneet selväksi, ettemme tavoittele yksipuolista etua tässä prosessissa", joka koskee väistämätöntä Saksan yhdistymistä. Baker jatkaa: "Ymmärrämme, että itäisille maille on annettava takeet. Jos säilytämme läsnäolomme Natoon kuuluvassa Saksassa, Naton joukkojen toimivaltuuksia ei laajennettaisi tuumaakaan itään." Myöhemmin keskustelussa Baker esittää saman kannan kysymyksenä: "pitäisittekö parempana Naton ulkopuolista yhdistynyttä Saksaa, joka on itsenäinen ja jossa ei ole Yhdysvaltain joukkoja, vai pitäisittekö parempana yhdistynyttä Saksaa, jolla on siteet Natoon ja takeet siitä, että Naton nykyistä lainkäyttövaltaa ei laajennettaisi itään?" Tämän muistion salassapitäjät itse asiassa poistivat Gorbatshovin vastauksen, jonka mukaan tällaista laajentumista ei voitaisi hyväksyä - mutta Bakerin seuraavana päivänä Kohlille lähettämässä kirjeessä, jonka saksalaiset julkaisivat vuonna 1998, on sitaatti.

Baker sanoi myös seuraavasti Gorbatshoville: "Ja viimeinen kohta. Nato on mekanismi, jolla varmistetaan Yhdysvaltojen läsnäolo Euroopassa. Jos Nato lakkautetaan, Euroopassa ei ole tällaista mekanismia. Ymmärrämme, että paitsi Neuvostoliitolle myös muille Euroopan maille on tärkeää saada takeet siitä, että jos Yhdysvallat säilyttää läsnäolonsa Saksassa Naton puitteissa, yksikään tuuma Naton nykyisestä sotilaallisesta toimivallasta ei leviä itään päin."

9. helmikuuta 1990 Robert Gates ja Vladimir Kryuchkov keskustelivat. Keskustelun selonteossa kerrotaan seuraavasti: Gates sanoi, että hän haluaisi jatkaa tätä asiaa, mutta tiesi, että Krjutškov oli kiireinen ja että hän haluaisi siirtyä kahteen muuhun aiheeseen Ensinnäkin Saksan kysymys. Tapahtumat etenevät odotettua nopeammin Saatamme nähdä jonkinlaisen DDR:n aloitteen 18. maaliskuuta pidettävien vaalien jälkeen Näissä olosuhteissa tuemme Kohlin... Genscherin ajatusta yhdistyneestä Saksasta, joka kuuluisi Natoon, mutta jonka mukaan sotilaallista läsnäoloa ei laajennettaisi DDR:ään. Tämä tapahtuisi Euroopan jatkuvan joukkojen vähentämisen yhteydessä Mitä mieltä Krjutškov oli Kohlin ja Genscherin ehdotuksesta, jonka mukaan yhdistynyt Saksa liittyisi Natoon, mutta jossa Naton joukot eivät siirtyisi nykyistä kauemmas itään?

10. helmikuuta 1990 James Baker keskusteli Helmut Kohlin kanssa. Baker sanoi Kohlille tässä keskustelussa liittyen Gorbatshoviin seuraavasti: Esitin hänelle seuraavan kysymyksen Haluaisitteko mieluummin nähdä yhdistyneen Saksan Naton ulkopuolella itsenäisenä ja ilman Yhdysvaltain joukkoja, vai haluaisitteko mieluummin, että yhdistynyt Saksa olisi sidottu Natoon ja että Naton toimivalta ei siirtyisi tuumaakaan itään nykyisestä paikastaan. Hän vastasi, että Neuvostoliiton johto harkitsee vakavasti kaikkia näitä vaihtoehtoja ja keskustelee niistä lähiaikoina eräänlaisessa seminaarissa. Sitten hän lisäsi, että Naton vyöhykkeen laajentamista ei voida hyväksyä.  Näin ollen Nato voisi olla hyväksyttävissä nykyisellä alueellaan.

17. maaliskuuta 1990 Nato antoi seuraavanlaisen julkilausuman, josta käy esille Naton oman julkaisun kautta, että Nato on antanut Neuvostoliitolle turvatakuut siitä ettei Nato laajene eteenpäin sen aikaisesta Länsi-Saksasta, Naton omalla nettisivulla lukee seuraavasti koskien vuoden 1990 lupausta silloiselle Neuvostoliitolle:  Tämä pätee myös Natossa yhdistyneeseen Saksaan. Jo se, että olemme valmiita olemaan sijoittamatta Nato-joukkoja liittotasavallan alueen ulkopuolelle, antaa Neuvostoliitolle vankat turvatakuut. Lisäksi voisimme ajatella siirtymäkautta, jonka aikana nykyiseen DDR:ään voisi jäädä pienempi määrä neuvostojoukkoja. Tämä vastaisi Neuvostoliiton huolenaiheisiin siitä, että yleinen itä-länsi-strateginen tasapaino ei muuttuisi. Neuvostoliiton poliitikot ovat väärässä väittäessään, että Saksan Nato-jäsenyys johtaisi epävakauteen. Asia on päinvastoin. Eurooppa, Neuvostoliitto mukaan lukien, saisi lisää vakautta. Se saisi myös aidon kumppanin lännestä, joka olisi valmis yhteistyöhön.

Kun lukee USA:n ja silloisen Neuvostoliiton edustajien käymiä keskusteluja, jotka ovat aitoja ja dokumentoituja sekä nykyään kaikkien luettavissa, niin niistä käy todella selkeästi ilmi kuinka USA:n edustajat lupasivat silloiselle Neuvostoliitolle ettei Nato laajensi tuumaakaan itään silloisesta Länsi-Saksan alueelta. Kyse ei ollut Naton laajentumisesta Itä-Saksaan, niin kuin yleisesti väärin väitetään, vaan ettei Nato laajenisi silloisesta Länsi-Saksasta tuumaakaan itään päin.

USA ja Nato on todella törkeästi valehdellut Neuvostoliitolle ettei Nato laajentuisi Länsi-Saksasta itään päin. Vuonna 1999 Tsekin tasavalta, Unkari ja Puola liittyivät Natoon. Vuonna 2004 Bulgaria, Eesti, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia ja Slovenia liittyivät Natoon. Vuonna 2009 Albania ja Kroatia liittyivät Natoon. Montenegro liittyi Natoon vuonna 2017 ja Makedonia liittyi Natoon vuonna 2020.

Naton nettisivulta käy ilmi kuinka Nato on luvannut olemaan sijoittamatta Nato-joukkoja Länsi-Saksan alueen ulkopuolelle, joka tarkoittaisi myös sitä, että minkään kriisin sattuessa Nato ei voisi tuoda joukkojaan muualle kuin silloisen Länsi-Saksan alueelle. Tämä Naton lupaus tekee käytännössä tyhjäksi Naton laajentumisen ja Naton sotilaiden sijoittamisen muualle kuin entisen Länsi-Saksan alueelle, josta Nato antoi entiselle Neuvostoliitolle turvatakuut. Tässä Nato ei suoraan sano, että se ei laajentuisi laajemmalle kuin entisen Länsi-Saksan alueelle, mutta käytännössä se on sama asia kuin olla laajentumatta itään päin entisen Länsi-Saksan alueelta, koska mitä hyötyä olisi laajentua itään, jos sinne ei voisi sijoittaa Nato-sotilaita jne.

Nato on perustanut sotilastukikohtia muun muassa Romaniaan ja Bulgariaan ja on siten rikkonut sopimuksensa ettei se sijoita Nato-joukkoja muualle kuin entisen Länsi-Saksan alueelle, mutta Bulgaria ja Romania sijaitsevat kohti itää. Nato on myös sillä tavalla rikkonut lupauksensa ettei se sijoittaisi joukkojansa muualle kuin entisen Länsi-Saksan alueelle, emutta se on tuonut ja sijoittanut Nato joukkojaan sotaharjoituksiin muun muassa Baltiaan (esim. vuonna 2009), joka on idässä Venäjän rajoilla.

Naton nykyinen pääsihteeri Jens Stoltenberg puhuu Naton omista rajoistaan esim. Naton itäisestä rajasta, jota pitää nyt vahvistaa Venäjän ja Ukrainan sotatilanteen takia. Nato puhuu välillä ikään kuin Nato olisi vain Nato-maita siellä täällä, mutta esim. Naton nykyinen pääsihteeri puhuu avoimesti Naton rajoista, koska Nato lupauksestaan huolimatta on pyrkinyt ja pyrkii laajentumaan kohti itää enemmän ja enemmän ja lähemmäs Venäjän rajoja. Jos Suomi liittyisi Natoon, niin Suomen ja Venäjän välinen raja ei olisi enää pelkästään Suomen ja Venäjän välinen raja, vaan myös Naton ja Venäjän välinen raja, joka toisi meille enemmin tai myöhemmin saman tilanteen kuin mitä nyt näemme Ukrainassa.

USA on etunenässä syyttämässä Venäjää sen sotatoimista Ukrainassa. USA:n ja Naton valhe siitä ettei Nato laajenisi tuumaakaan itään on Venäjän ja Ukrainan välisen sodan suurin syy, koska huolimatta lupauksestaan Nato on laajentunut kohti itää ja myös silloisen Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän rajoille asti.  Venäjä on saanut tarpeekseen Naton ja USA:n valheista ja kun Nato yhä, vaan laajenee, niin Venäjä on julistanut sotatilan Ukrainalle, jolla on ollut aikomuksia liittyä Natoon. Minä vastustan sotaa kaikissa tilanteissa, enkä hyväksy Venäjän enkä kenenkään muunkaan sotilasoperaatioita ja sodanjulistuksia. USA:n ja Naton törkeästi pettämä Venäjä ajattelee asioita omasta näkökulmastaan käsin.

USA:n ja Naton valheet Naton laajentumattomuudesta ovat Venäjälle oikeutus käydä sotaa niitä maita vastaan, jotka liittyvät Natoon. Natoon liittyvät maat ovat Natoon liittymisellään osallisia sen lupauksen rikkomiseen, jonka Nato rikkoi luvatessaan ettei se laajenisi tuumaakaan itään. Korostan vielä sitä, että minä en hyväksy, enkä oikeuta sotaa millään verukkeella, mutta Venäjä kokee sodan itselleen oikeutuksena, koska se taistelee Naton laajentumista vastaan, josta nyt Ukrainan kansa saa kärsiä.

USA ja Nato eivät ole pitäneet lupauksiaan Naton laajentumisesta. Kysymys kuuluu, millä oikeudella he nyt syyttävät Venäjää sopimusrikkomuksista jne. kun he itse ovat mitä törkeimmällä tavalla syyllistyneet valheeseen ja sopimuksen sekä lupauksen rikkomiseen Naton laajentumisasiassa? Jos ymmärrät tämän tilanteen oikein, niin USA (Nato) on syypää Venäjän ja Ukrainan sotaan. Korostan edelleen, että minä en hyväksy sotaa missään tilanteessa, mutta törkeästi petetty silloinen Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjä ei ajattele niin kuin minä ajattelen, sillä Venäjä ajattelee Naton laajentumisen olevan sille uhka, jota sen pitää torjua.

Nato ja USA ovat tehneet todella törkeän sopimuksen ja lupauksen rikkomisen, jota voidaan verrata suuren luokan petokseen ja rikokseen. Venäjäkään ei ole puhdas pulmunen. Venäjän päättäjät ovat myös kautta aikain aina tähän päivään saakka tehneet petoksia ja rikkomuksia.

Jos ei olisi olemassa Natoa tai sen laajentumista itään Venäjän rajoille, niin Venäjä ei voisi oikeuttaa näitä sotia itselleen ja kansalleen. Rakas lukijani mieti tätä; kun Varsovan liitto lakkautti itsensä, niin miksi Nato on yhä edelleen olemassa ja laajenee kohti Venäjän rajoja? Siksi koska Nato pitää Venäjää uhkana itselleen. Asia on myös toisinpäin, sillä Venäjä kokee Naton olevan sille uhka ja vaaratekijä. Naton olemassaolo ja laajentuminen ylläpitää tätä uhkaa molemminpuolin ja se voi joku päivä eskaloitua kolmanneksi maailmansodaksi tai suursodaksi Euroopassa.

Kun ja jos Suomi liittyy Natoon (pitää ensin saada suostumus kaikilta Nato mailta), niin Suomikin osallistuu USA:n ja Naton valheeseen missä se lupasi ettei Nato laajene silloisen Länsi-Saksan alueilta tuumaakaan itään. Venäjä ei kunnioita Suomen ja Naton välistä sopimusta jos Suomi ja Nato sen tulevat tekemään, koska se perustuu Naton valheeseen ja sopimuksen rikkomiseen, jonka Venäjä kyllä varsin hyvin tietää. Minä en kannata millään tavalla Natoon liittymistä ja nyt kun tiedän sen, että Natoon liittyminen on osallisuutta USA:n ja Naton valheeseen ja sopimusrikkomukseen, niin vielä enemmän vastustan tätä valheen perustuksella seisovaa Natoa ja sen laajentumispyrkimyksiä. Jos Suomi liittyy Natoon, niin se on osallinen sopimusrikkomukseen, jonka USA ja Nato ovat antaneet silloiselle Neuvostoliitolle (nykyinen Venäjä). Tässäkin mielessä Suomi rikkoo sopimuksia vastaan jos se liittyy Natoon.

Suomen päättäjät voisivat valita toisen tien ja pysyä puolueettomana sekä liittoutumattomana ja osoittaa käytännössä sen etteivät he tue USA:n ja Naton valhetta, petosta ja sopimusrikkomusta. Taitaa olla niin, että nykyiset Suomen päättäjät ovat sokeutuneet tosiasioille ja he sallivat vapaamuurarijärjestö Naton toteuttaa sen uuden maailmanjärjestyksen agendan suunnitelmaa. Tämän suunnitelman mukaan Naton laajentuminen ylläpitää agendaa, jossa kaaoksen ja epäjärjestyksen kautta kansankunnat hyväksyvät uuden maailmanjärjestyksen. Nato pitää Venäjää uhkana ja toisinpäin ja tämä jännite Naton laajentuessa johtaa sotiin ja katastrofeihin, joka järkyttää tätä vanhaa maailmanjärjestystä ja saa ihmiset lopulta hyväksymään uuden maailmanjärjestyksen, näin vapaamuurarijärjestö Nato ajattelee.

Jos Nato ihan aidosti haluaisi maailmanrauhaa ja vakautta sekä turvallisuutta kuten se antaa ymmärtää, niin se ei laajentuisi Venäjän rajoille, vaan joko lakkauttaisi itsensä tai maailmanrauhan tähden luopuisi niiden maiden jäsenyyksistä, jotka tuovat jännitteen Venäjän ja Naton välille. Monet sanovat, että eikö itsenäinen maa saa päättää itse liittyykö se Natoon vai ei? Vastaan, kyllä saa, mutta jos ajattelee omaa nenäänsä pitemmälle, niin silloin ei ole järkevää ja viisasta tehdä sellaista ratkaisua, joka voi aiheuttaa jopa kolmannen maailmansodan tai suursodan Euroopassa. Tämä jännite ja suursodan karmea mahdollisuus ei häviä mihinkään niin kauan kun on olemassa Nato ja Venäjä jännite.

Jer 9:5 He pettävät toinen toisensa eivätkä puhu totta; he ovat totuttaneet kielensä puhumaan valhetta, ovat tehneet vääryyttä väsyksiin asti.

San 12:19 Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.

Kirjoituksen toinen osa: Rikkooko Suomi sopimuksia liittyessään Natoon osa 2
 

Petri Paavola 13.5.2022

Lähteet:
english.pravda.ru/ news/world/ 151773 finland nato russia
finlex.fi/fi/sopimukset/ sopsteksti/ 1947/ 19470020/ 19470020 2
finlex.fi/fi/sopimukset/ sopsteksti/ 1992
nato.int/cps/en/ natolive/ official texts
is.fi/kotimaa/ art 2000008662141
nsarchive.gwu.edu/ document/ 16115 document 04 memorandum conversation between Baker Shevardnadze
nsarchive.gwu.edu/ document/ 16116 document 05 memorandum conversation between Baker Corbachev
nsarchive.gwu.edu/ document/ 16117 document 06 record conversation between Baker Corbachev
nsarchive.gwu.edu/ document/ 16118 document 07 memorandum conversation between Gates Kryuchkov
nsarchive.gwu.edu/ document/ 16119 document 08 letter james baker helmut kohl
nationalinterest.org/ blog/the buzz/ newly declassified- documents gorbachev told nato wouldnt
nato.int/docu/speech /1990/ s900517a e

opednews.com/ articles/ Bulgaria Romania US
irishtimes.com/ nato reinforces eastern borders amid deteriorating situation in ukraine

 

 

 

 

 

 





eXTReMe Tracker