Etusivulle | Yhteiskunnan ilmiöt ja asiat


 

Seksuaalisuuden ja sukupuolen tieteellinen tutkimus:
Biologisen, psykologisen ja yhteiskunnallisen tieteen tuloksia

 

The New Atlantis aikakausilehti julkaisi 22.8.2016 tieteellisen raportin ja tutkimuksen Sexuality and Gender Findings from the Biological, Psychological and Social Sciences (Seksuaalisuus ja sukupuoli biologisen, psykologisen ja yhteiskunnallisen tieteen tuloksia). Raportti tuo esille usein kuultuja väitteitä seksuaalisuudesta ja sukupuolesta, joita tieteelliset todisteet eivät tue ja vahvista. Raportin mukaan erityinen keskipiste on korkeammissa mielenterveysongelmien määrässä HLBT yhteisön ihmisten keskuudessa, joka kyseenalaistaa tieteellisen perustuksen suuntauksen suhtautumisessa lapsiin, jotka eivät identifioi itseään omaan biologiseen sukupuoleensa.

Edellä olevan tutkimuksen ja raportin tekivät tohtori Lawrence S. Mayer, joka on epidemiologi ja opiskellut psykiatriaa sekä tohtori Paul R. McHugh, joka on eräs tärkeimmistä viimeisten vuosikymmenten amerikkalaisista psykiatreista, joka on myös eräs johtavista psykiatreista maailmassa.

Tutkimuksessa on luettu yli viisisataa tieteellistä artikkelia sekä sen lisäksi tutkittu huolellisesti sata tutkimusta. Tutkimuksen tulokset on saatu laajalta pohjalta, koska tutkimuksen lähteinä ovat olleet epidemiologia, genetiikka, endokrinologia, psykiatria, neurotiede, embryologia, pediatria, psykologia, sosiologia, poliittinen tiede, ekonomia ja sukupuoli tutkimukset. Tutkimusten perusteella HLBT yhteisöjen ihmisillä on korkeampi määrä mielenterveysongelmia kuin muulla väestöllä.

Tutkimuksen tärkeitä ja keskeisiä löydöksiä:

Osa 1: Seksuaalinen suuntautuminen

- Seksuaalisen suuntautumisen ymmärtäminen synnynnäisenä ihmisille biologisesti pysyvänä ominaisuutena - ajatus, että ihmiset syntyvät sellaisina - tieteellinen todistus ei tue tällaista väitettä

- Vaikka on osoitettu, että biologiset tekijät kuten geenit ja hormonit liittyvät seksuaaliseen käyttäytymiseen ja viehätysvoimaan, niin ei ole pakottavaa biologista syytä ja selitystä ihmisen seksuaaliselle suuntautumiselle. Vaikka tutkijat ovat tunnistaneet pieniä eroja aivojen rakenteessa ja aivotoiminnassa homoseksuaalien ja heteroseksuaalien välillä, niin neurobiologiset löydökset eivät osoita ovatko nämä eroavaisuudet synnynnäisiä tai ympäristö- ja psykologisia tekijöitä.

- Pitkänajan tutkimukset nuorilla ihmisillä osoittavat, että  joillakin ihmisillä seksuaalinen suuntautuminen voi olla elämässä vaihtelevaa. Erään tutkimuksen arvion mukaan 80% nuorista miehistä, jotka nuorina kertoivat viehtymyksestä samaan sukupuoleen eivät enää tunteneet vetoa samaan sukupuoleen aikuistuttuaan. (Jotkut tutkijat kiistävät samaa sukupuolta olevan kiinnostuksen muuttumisen laajan lukumäärän).

- Verrattuna heteroseksuaaleihin, ei heteroseksuaalit ovat kokeneet kaksi tai kolme kertaa todennäköisemmin seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessaan.

Osa 2. Seksuaalisuus, mielenterveyden seuraukset ja sosiaalinen stressi

- Verrattuna yleiseen väestöön ei heteroseksuaalisella väestönosalla on kohonnut riski sairastua terveys- ja mielenterveysongelmiin

- Ei heteroseksuaalisella väestönosalla on arvioitu 1,5 kertaa suurempi riski sairastua ahdistukseen kuin heteroseksuaalisella väestönosalla. Ei heteroseksuaalisella väestönosalla on suunnilleen kaksinkertaisesti suurempi riski sairastua masennukseen, 1,5 kertaa suurempi riski päihteiden käyttämiseen ja lähes 2,5 kertaa suurempi itsemurha riski.

- Transsukupuolisella väestönosalla on korkeampi riski sairastua erilaisiin mielenterveysongelmiin kuin ei transsukupuolisella väestönosalla. Erityisen hälyttävää on itsemurha määrien yritykset koko elämän aikana ja kaikkina ikäkausina transsukupuolisten henkilöiden keskuudessa, joka on arvion mukaan 41% verrattuna Amerikan koko väestöön, jonka lukemat ovat alle 5%.

- On näyttöä vaikkakin rajoitetusti, että sosiaaliset stressitekijät kuten syrjintä ja häpeän myötävaikutus kohottavat mielenterveysongelmien riskiä ei heteroseksuaalien ja transsukupuolisen väestönosan keskuudessa. Useammat korkealaatuiset pitkänajantutkimukset ovat välttämättömiä sosiaalisen stressin esimerkkeinä hyödyllisinä välineinä ymmärtämään julkisia terveys asioita.

Osa 3: Sukupuoli identiteetti

- Olettamus, että sukupuoli identiteetti on synnynnäinen ihmisillä pysyvä ominaisuus, joka on riippumaton biologisesta sukupuolesta - että persoona voisi joutua miehenä vangituksi naisen kehoon tai nainen vangituksi miehen kehoon - tieteellinen todistus ei tue tällaisia väitteitä.

- Viimeaikaisten arvioiden mukaan noin 0,6% USA:n aikuisväestöstä identifioi itsensä sukupuoleen, joka ei vastaa heidän biologista sukupuoltaan.

- Tutkimukset, jotka vertaavat transsukupuolisten ja ei transsukupuolisten väestönosan aivojen rakennetta on osoittanut heikkoa korrelaatiota aivojen rakenteen ja transsukupuolisuuden identifikaation välillä. Nämä korrelaatiot eivät tarjoa yhtään todistetta neurobiologiselle perustalle transsukupuolisen identifikaation puolesta.

- Verrattuna tavalliseen väestöön, aikuisilla jotka ovat läpikäyneet sukupuolenkorjausleikkauksen on korkeampi riski sairastua mielenterveysongelmiin. Eräs tutkimus osoitti kuinka sukupuolta korjanneilla henkilöillä on 5 kertaa todennäköisempi riski itsemurhayrityksiin ja noin 19 kertaa todennäköisempi riski kuolla itsemurhaan.

- Lapset ovat erikoistapauksia transsukupuolisuus asiassa. Vain pieni osa lapsista, jotka kokevat transsukupuolisen identifikaation lapsina, kokevat samoin nuorina tai aikuisiässä.

- On vain vähän tieteellistä näyttöä terapeuttisen intervention merkityksen puolesta, joka viivyttää murrosikää tai muuttaa toiseksi nuoruusajan sukupuolen ominaisuuksia, vaikka jotkut lapset voivat edistyä psykologisessa hyvinvoinnissa jos heitä rohkaistaan ja tuetaan transsukupuolisessa identiteetissä. Ei ole kuitenkaan näyttöä, että kaikki lapset, jotka ilmaisevat epätavallisia ajatuksia tai käyttäytymistä sukupuoli asiassa tulisivat transsukupuolisiksi.

Tutkimuksen johtopäätös

Tarkka replikaatio tieteellisen tutkimuksen tuloksista voi johtua ja vaikuttaa persoonallisia päätöksiämme ja itse ymmärryksestämme ja myötävaikuttaa siten julkiseen ilmaukseen ja keskusteluun, mukaanlukien kulttuurilliseen ja poliittiseen kiivaaseen keskusteluun. Kun tutkimus koskettaa kiistanalaisia teemoja, niin on erityisesti tärkeää olla selvillä täsmällisesti siitä mitä tiede on tai ei ole esittänyt. Sillä monimutkaisiin kysymyksiin koskien ihmisen seksuaalisuudesta luonteesta on parhaimmillaankin olemassa väliaikainen tieteellinen yksimielisyys. Paljon jää tietämättä, koska seksuaalisuus on suunnattoman monimutkainen osa ihmisen elämää, joka haastaa yrityksemme määritellä sen kaikkia näkökohtia ja tutkia niitä täsmällisesti.

Kysymykset, jotka ovat helpompia tutkia empiirisesti ovat niitä, jotka koskevat mielenterveysongelmien määrää seksuaalivähemmistöjen keskuudessa. Tutkimus esittää joitakin selkeitä vastauksia, joita ovat: seksuaalivähemmistön keskuudessa on korkeampi riski sairastua masennukseen, ahdistukseen, päihderiippuvuuteen sekä itsemurhiin kun vertauskohteena on tavallinen väestö (heteroseksuaalit). Eräs olettamus, sosiaalisen stressin malli - joka olettaa ennakkoluulon ja syrjinnän olevan olennaisin syy korkeaan määrään mielenterveysongelmiin seksuaalivähemmistön keskuudessa - on usein mainittu syynä selittää tämä eroavaisuus. Vaikka homoseksuaalit ja transsukupuoliset henkilöt joutuvat usein kokemaan yhteiskunnallisia stressitekijöitä ja syrjintää, tiede ei ole osoittanut, että nämä tekijät yksin ja kokonaisuudessaan tai edes enemmistönä ovat syy mielenterveyden eroavaisuuksiin homoseksuaalien ja transsukupuolisten sekä tavallisen väestön välillä. Tällä alueella on tarvetta laaja-alaisempaan tutkimukseen testata sosiaalisen stressin olettamusta ja muita mahdollisia selityksiä mielenterveyden eroavaisuuksiin.

Eräs laajimmin levinnyt näkemys seksuaalisesta suuntautumisesta on olettamus " on syntynyt sellaiseksi", joka ei saa tieteeltä tukea. Tämän alueen kirjallisuus kertoo pienestä kokonaisuudesta biologisista eroavaisuuksista ei-heteroseksuaalien ja heteroseksuaalien välillä, mutta nämä biologiset eroavaisuudet eivät ole riittäviä ennakoimaan seksuaalista suuntautumista lopullisena tutkimuksena millekään tieteelliselle tulokselle. Vahvin lausunto, jonka tiede esittää ja selittää seksuaalisesta suuntautumisesta on, että joitakin biologisia tekijöitä esiintyy tuntemattomin määrin, joka alistaisi joitakin henkilöitä ei-heteroseksuaaliseen suuntautumiseen.

Käsitys, että olemme "syntyneet sellaisiksi" on enemmän monimutkainen kun on kyse sukupuoli identiteetistä. Eräässä mielessä, näkemys että olemme syntyneet tiettyyn sukupuoleen näyttää hyvin tuetulta suoran havainnon kautta: miehet identifioituvat miehiksi ja naiset naisiksi. Tosiasia, että lapset (muutama poikkeus interseksuaaliset yksilöt) syntyvät biologisesti joko mieheksi tai naiseksi, josta ei voi kiistellä. Biologisilla sukupuolilla on roolinsa toisiaan täydentävällä suvun jatkamisella, on kuitenkin useita väestötason keskimääräisiä fysiologisia ja psykologisia eroavaisuuksia sukupuolten välillä. Vaikka biologinen sukupuoli on ihmisen synnynnäinen ominaisuus, niin sukupuoli identiteetti on vaikeammin määriteltävä käsite.

Tarkasteltaessa tieteellistä kirjallisuutta mikään ei ole yhtä hyvin ymmärretty kun etsimme biologisia selityksiä sille mikä on saanut jotkut henkilöt sanomaan ettei heidän sukupuoli vastaa heidän biologista sukupuolta. Olemassa olevilla tuloksilla on usein vaikeuksia näytteiden valinnoissa ja niiltä puuttuu pitkänajan perspektiivi sekä selittävä vaikutusvalta. Parempi tutkimus on tarpeellista identifioimaan keinoja, joiden kautta voimme auttaa ja alentaa mielenterveysongelmien määriä sekä mahdollistaa paremmat keskustelut joistakin vivahteista tällä alueella.

Huolimatta tieteellisestä epävarmuudesta äkkinäisiä ja voimakkaita määräyksiä tehdään potilaiden tunnistamiseksi transsukupuolisiksi.  Tämä on erityisen ongelmallista silloin kun potilaana on lapsi. Me saamme lukea suosittuja lääketieteen raportteja ja leikkauksista murrosikää edeltäville lapsille, joista jotkut ovat niinkin nuoria kuin 6 vuotta ja muista terapeuttisista lähentymisistä kaksivuotiaille lapsille. Me ehdotamme ettei kukaan voi määritellä sukupuoli identiteettiä kaksivuotiaalle lapselle. Meillä on varauksia siitä kuinka hyvin tutkijat ymmärtävät sen mitä lapselle merkitsee kehittyminen tytön tai pojan sukupuoleen, mutta huolimatta siitä asiasta me olemme syvästi huolissamme näistä terapioista, hoidoista ja leikkauksista, jotka näyttävät epäsuhtaisilta vakaviin ahdistuksiin, joita nämä nuoret kokevat ja jotka ovat kaikin tavoin ennenaikaisia, sillä suurin osa lapsista, jotka identifioivat sukupuolensa vastoin heidän biologista sukupuoltansa eivät identifioi sitä enää vastakkaiseksi sukupuoleksi vartuttuaan aikuiseksi. Sen lisäksi, meiltä puuttuu pitkäaikaisten luotettavien tutkimusten seuraukset. Kehotamme voimakkaasti varovaisuuteen tätä asiaa koskien.

Olemme pyrkineet tässä raportissa esittämään monimutkaisen tutkimuksen ymmärrettävällä tavalla laajalle yleisölle, niin asiantuntijoille kuin maallikoille. Kaikki - tutkijat, lääkärit, vanhemmat, opettajat, lakimiehet ja aktivistit - ansaitsevat pääsyn tarkkaan tietoon seksuaalisesta suuntautumisesta ja sukupuoli identiteetistä. Vaikka on olemassa paljon erimielisyyttä siitä kuinka yhteiskunta kohtelee HLBT ihmisiä, niin poliittiset ja kulttuurilliset näkemykset eivät saisi lannistaa meitä ymmärtämästä kliinisiä ja julkiseen terveyteen liittyviä asioita ja auttamasta ihmisiä, jotka kärsivät mielenterveysongelmista, jotka voidaan kytkeä heidän seksuaalisuuteensa.

Työmme esittää joitakin väyliä tulevaisuuden tutkimukseen biologisessa, psykologisessa ja yhteiskunnallisessa tieteessä.  Lisätutkimuksia tarvitaan paljastamaan lisääntyvien mielenterveysongelmien syitä HLBT ihmisten keskuudessa. Sosiaalisen stressin malli hallitsee tämän alueen tutkimuksia, jossa tarvitaan parannuksia ja todennäköisesti tarvitsee lisäyksiä sekä muita olettamuksia. Lisäksi, tavat joilla seksuaalinen halu kehittyy tai muuttuu pysyväksi koko eliniän ovat suurimmaksi osaksi ymmärretty puutteellisesti. Empiiriset tutkimukset voivat auttaa meitä ymmärtämään paremmin suhteita, seksuaaliterveyttä ja mielenterveyttä.

Kritisoimalla ja haastamalla molemmat puolet "syntynyt sellaiseksi" paradigmasta - sekä käsite, että seksuaalinen suuntautuminen on biologisesti määritelty ja pysyvä ja siihen liittyvä käsite, että on pysyvä biologisen sukupuolen riippumattomuus - mahdollistaa meitä kysymään tärkeitä kysymyksiä seksuaalisuudesta, seksuaalisesta käyttäytymisestä, sukupuolesta ja yksilöstä sekä yhteiskunnan hyvyydestä erilaisessa valossa. Jotkut näistä kysymyksistä ovat tämän tutkimuksen ulkopuolella, mutta ne joita olemme tutkineet esittävät, että on olemassa suuri kuilu sen välillä mikä on julkinen keskustelu ja mitä tiede on esittänyt.

Syvällinen ja huolellinen tieteellinen tutkimus ja sen tulosten harkitseva tulkinta voi lisätä meitä ymmärtämään seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli identiteettiä. Paljon on vielä tekemätöntä työtä ja vastaamattomia kysymyksiä. Olemme yrittäneet syntetisoida ja kuvata monimutkaista tieteellistä tutkimusta liittyen joihinkin näihin teemoihin. Toivomme, että tämä raportti edistää meneillään olevaa julkista keskustelua koskien ihmisen seksuaalisuutta ja identiteettiä. Ennakoimme tämän raportin tuovan esiin henkeviä vastauksia, jotka toivotamme tervetulleiksi.

 

Ps. Käänsin tämän kirjoituksen tekstiä suoraan The New Atlantis aikakauden artikkelista.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia:

Sukupuolenkorjaus
Transsukupuolisuus
Homoseksuaalisuuden synty ja siihen vaikuttavat tekijät

 

 

Petri Paavola 4.9.2016

Lähteet:
thenewatlantis.com/publications/number-50-fall-2016
 

 

Tiedustelut ja yhteydenotot: Palautesivu         







eXTReMe Tracker