Etusivulle
Raamatunopetuksia
Anna palautetta


              

Sola Scriptura - Yksin Raamattu

 

Katolinen teologi Emil anton on kirjoittanut hyviä uutisia nettisivuillaan kirjoituksen nimeltään Yksin Raamattu? (Päivitys 9.12.2015 katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan yleisvikaari lähetti minulle sähköpostia, jossa hän ilmoitti, että Emil Anton on katolinen ja teologi, mutta ettei hän ole kuitenkaan katolinen teologi, ja hän kirjoittaa omalla vastuullaan -  katolinen.net sivusto sanoo: Huomaathan, että tekstien julkaiseminen tällä sivustolla ei muuta sitä tosiasiaa, että Emil kirjoittaa omissa nimissään eikä kirkon (virallisena tai epävirallisena) edustajana). Kirjoituksessaan Anton pyrkii perustelemaan sen miksi Sola Scriptura ei ole Raamatullinen opetus. Minulle Sola Scriptura tarkoittaa Raamatun olevan ainoa uskon elämän kirjallinen auktoriteetti Jumalan sanan ilmoituksesta ihmisille. Emil Anton väittää kirjoituksessaan Sola Scripturan olevan epähistoriallinen, epälooginen, epäraamatullinen ja kristillisyydelle tuhoisa oppi. Minun kirjoitukseni tarkoitus on kirkastaa Raamatun sanan totuutta sekä osoittaa Rooman katolisen kirkon (RKK) opetuksen olevan valheellinen, antikristillinen sekä tuhoisa oppi ja Sola Scripturan olevan Raamatun opetus.

Emil Antonin kirjoituksesta tulee esille voimakkaasti RKK:n halveksunta Raamattua kohtaan Jumalan sanan ainoana auktoriteettina sekä se kuinka RKK korottaa traditiotaan, jonka kautta he opettavat useita erilaisia pelastusteitä sekä monia harhaoppeja. RKK ei ole Raamatun kristinuskoa, vaan antikristillinen lahko. Tiedän että monia saattaa ärsyttää edellä oleva lause, mutta jos tutkit Raamatun sanan opetusta sekä vertaat sitä RKK:n opetukseen ja varsinkin sen traditioon, niin huomaat sen ettei RKK ole Raamatun kristinuskoa, koska Raamatun kristinuskossa on ainoastaan yksi pelastustie, Herra Jeesus, mutta RKK:ssa on useita pelastusteitä Jeesuksen rinnalle.

Kirjoitukseni ei ole henkilökohtainen hyökkäys Emil Antonia vastaan, sillä pidän häntä rakkaana lähimmäisenäni, niin kuin Raamattu opettaa. Minä en vastusta Rooman katolisen kirkon jäseniä, vaan vastustan RKK:n harhaoppeja ja vääriä opetuksia. Tämä aihe on todella tärkeä ja siksi olisi hyvä lukea kirjoitukseni kokonaan, sillä Raamattu on ainoa Jumalan sanan ilmoituksen auktoriteetin kirjallinen esitys. Tutki ja koettele kirjoitukseni Raamatun sanan avulla rukouksen kera.

 

Sisällys:
Historian todistus Sola Scriptura
Hengellinen ja totuudellinen Sola Scriptura
Raamatullinen Sola Scriptura
Opettavainen Sola Scriptura

 

 

Historian todistus Sola Scriptura

Emil Anton: Keskeinen kristittyjä erottava tekijä on kysymys auktoriteetista. Kenellä tai millä on valta määritellä kristillisen uskon sisältö? Kuka tai mikä on erehtymätön uskon ja moraalin opettaja? Protestantti vastaisi näihin kysymyksiin ”sola scriptura” (lat. ”yksin Raamattu), joka tuli reformaation tunnuslauseeksi, kun Luther oli torjunut paavin ja katolisen kirkon opetusviran. Lutherin mielestä kirkko oli lisännyt opetukseensa epäraamatullisia elementtejä, joten hän päätyi ajattelemaan, että traditioita pitäisi tulkita Raamatun valossa eikä päinvastoin. Nykyään monet protestantit pitävät kirkkoa ja traditioita täysin tarpeettomina ja ovat sitä mieltä, että Raamattu on kristittyjen ainoa normi. Se riittää uskon ja pelastuksen saavuttamiseksi, ja siinä on kaikki tarpeellinen kristillistä elämää ja seurakunnan järjestystä koskeva tieto. Tämän artikkelin tarkoitus on osoittaa sola scripturan olevan epähistoriallinen, epälooginen, epäraamatullinen ja kristillisyydelle tuhoisa oppi.

Raamattu itse opettaa, että Jumalan sana (Raamattu) on ainoa uskon elämän kirjallinen auktoriteetti. Se ei ole Lutherin keksintö, vaan Jumalan sanan opetus. Minun kirjoitukseni tarkoitus on kirkastaa Raamatun sanan totuutta sekä osoittaa Rooman katolisen kirkon (RKK) opetuksen olevan valheellinen, antikristillinen sekä tuhoisa oppi.

Emil Anton: Sola scriptura on oppina täysin epähistoriallinen pelastushistorian, kirkkohistorian ja maallisen historian näkökulmasta. Pelastushistoriassa Jumala ei koskaan ilmoittanut itseään ihmisille antamalla valmista kirjaa. Sen sijaan ”monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla” (Hepr. 1:1). Lopullisesti Jumala ilmoitti itsensä opettamalla ihmisiä Jeesuksen Kristuksen persoonassa: ”näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan” (Hepr. 1:1). Jeesus ei käskenyt kirjoittamaan eikä lukemaan Raamattua vaan jätti opetusvirkansa apostolien haltuun (Matt. 28:19–20).

Jumala ei ole ilmoittanut itseään ihmisille antaen heille valmista kirjaa, vaan puhumalla heille je heidän tuli kirjoittaa ylös Jumalan puhe, josta sillä tavalla on tullut kirja, jossa Jumala kertoo sen mikä on Hänen ilmoituksensa ihmisille:

2 Moos 17:14 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Kirjoita tämä kirjaan muistoksi ja teroita se Joosuan mieleen: Minä pyyhin pois amalekilaisten muiston taivaan alta".

Jer 30:
2 "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Kirjoita kaikki sanat, jotka minä olen sinulle puhunut, kirjaan.
3 Sillä katso, tulee aika, sanoo Herra, jolloin minä käännän kansani Israelin ja Juudan kohtalon, sanoo Herra, ja palautan heidät maahan, jonka olen antanut heidän isillensä, ja he saavat periä sen."

Ilm 1:
17 Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,
18 ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.
19 Kirjoita siis, mitä olet nähnyt ja mikä nyt on ja mitä tämän jälkeen on tapahtuva.

5 Moos 17:
18 Ja kun hän on noussut valtaistuimellensa, kirjoituttakoon hän itsellensä kirjaan jäljennöksen tästä laista, joka on leeviläisten pappien huostassa.
19 Ja hän pitäköön sen luonaan ja lukekoon sitä, niin kauan kuin elää, oppiaksensa pelkäämään Herraa, Jumalaansa, ja noudattamaan tarkoin kaikkia tämän lain sanoja ja näitä käskyjä,
20 ettei hänen sydämensä ylpistyisi hänen veljiänsä kohtaan ja ettei hän poikkeaisi käskyistä, ei oikealle eikä vasemmalle-niin että hän ja hänen poikansa kauan hallitsisivat Israelin keskuudessa."

Jes 34:16 Etsikää Herran kirjasta ja lukekaa: ei yhtäkään näistä ole puuttuva, ei yksikään toistansa kaipaava. -"Sillä minun suuni on niin käskenyt." -Hänen henkensä on ne yhteen koonnut.

Matt 19:4 Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ‘loi heidät mieheksi ja naiseksi’

Joh 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.

Joh 16:13 Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.

Raamatun Jumala on käskenyt kirjoittamaan Raamatun sekä lukemaan Raamattua. Raamatun opetuksen mukaan ainoastaan Pyhä Henki voi avata ihmisten sydämet ymmärtämään Jumalan sanan opetuksia. Herra Jeesus käski opetuslapsiaan uskomaan Häneen, opettamaan Hänestä ja pitämään kaikki mitä Jeesus käski heitä uskomaan. Jeesuksen apostolit ymmärsivät Jeesuksen käskyn siten että he opettivat suullisesti sekä kirjoittivat Pyhän Hengen ohjauksessa UT:n tekstit. Jumala on pelastushistorian aikakausina puhunut kansalleen ja käskenyt kirjoittamaan puheensa kirjaan, eli Raamattuun. Historia todistaa Sola Scripturan olevan Jumalan tahto ja asetus.

Emil Anton: Tämä ei tarkoita, että Raamatun kirjoittaminen tai lukeminen olisi ollut Jeesuksen tahdon vastaista, vaan että Jeesus tunnusti uskon suullisen eteenpäin antamisen arvon. Apostolit eivät selvästikään uskoneet sola scripturaan vaan välittivät opetuksiaan eteenpäin pääasiassa suullisesti. Johannes kirjoitti: ”Minulla olisi teille paljonkin kirjoitettavaa, mutta en tahdo esittää sitä näin paperilla ja musteella. Toivon näet pääseväni tulemaan teidän luoksenne, että saisin puhua kanssanne kasvotusten.” (2. Joh. 12)

Totta kai Jeesus tunnusti suullisen opetuksen arvon apostolien kautta, mutta Jumalan tahto ja tarkoitus on aina ollut se, että minkä Jumala on puhunut palvelijoidensa kautta Jumalan ilmoituksena kansalleen  opetuksen sanana siitä miten ja millä tavalla Jumalaa tulee palvella ja uskoa, niin se on aina myös kirjoitettu ylös Raamattuun, eli Jumalan sanan opetukseen. Jumalan tahto ei ole koskaan ollut välittää sanaansa ja tahtoa pääasiallisesti suullisesti, vaan aina pääasiallisesti kirjoitetun sanan ilmoituksen kautta sen tähden Raamattukin on kirjoitettu ja todiste siitä, että Jumalan tahto on ilmoittaa itsestään kirjoitetun sanan kautta.

Emil Anton: Paavalin kirjeet osoittavat selvästi, että apostolit eivät pitäneet Jumalan sanana vain Raamattua vaan myös suullista julistusta ja opetusta: ”Lakkaamatta me kiitämme Jumalaa siitäkin, että kun julistimme teille Jumalan sanaa, te ette ottaneet sitä vastaan ihmisten sanana vaan sinä mitä se todella on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa.” (1. Tess. 2:13) ”Pysykää siis lujina, veljet, ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olemme suullisesti tai kirjeessämme antaneet teille.” (2. Tess. 2:15)

Emil Antonin siteeraamasta Raamatun kohdasta (2 Tess 2:15) tulee selkeästi ilmi, että Jumalan antama suullinen julistus ja opetus tuli kirjoittaa ylös. Paavali tuo esille sen kuinka hän Timoteus ja Silvanus olivat opettaneet tessalonikalaisia suullisesti sekä kirjeissä (kirjoitettu sanan opetus). Tästä tulee myös se esille, että suullinen opetus ja kirjoitettu ilmoitus tapahtui rinnakkain, eli samanaikaisesti.

Emil Anton: Kristillinen kirkko ei myöskään historiansa ensimmäisen 1500 vuoden aikana todistettavasti koskaan pitänyt ainoana sitovana opettajanaan Raamattua. Sen sijaan kirkko ”kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta” (Ap.t. 2:42). Apostolien seuraajat eli piispat muodostivat kirkon elävän opetusviran, joka vuosisadasta toiseen opetti ja julisti katolista ja apostolista uskoa.

Kristillisellä kirkolla Emil Anton varmaankin tarkoittaa pääasiassa Rooman katolista kirkkoa, joka ei todellakaan usko Raamatun olevan ainoa opettaja ja uskon auktoriteetti, vaan sen rinnalla uskon auktoriteettina on RKK:n epäraamatullinen traditio. Raamatussa ei ole missään kohdassa sanaa katholikos/kathelike, joka tarkoittaa sitä ettei Raamattu tunne eikä tunnista katolista kirkkoa.

Herra Jeesus ja apostolit opettivat Jumalan seurakunnasta, eivätkä käyttäneet seurakunnasta nimeä tai käsitystä katholikos/katholike katolinen seurakunta. Alkuteksteissä ei ole yhdessäkään kohdassa UT:ssa kreikkalaista sanaa (katholikos/katholike). Tämä tarkoittaa sitä, että katolinen sanaa ei edes löydy Uuden Testamentin kirjoituksista.

Mark 1:15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

Rooman katolisesta kirkosta tuli valtionkirkkolaitos 390-luvulla, mutta Uuden Liiton Jumalan seurakunta syntyi helluntaipäivänä yli kolmesataa vuotta aikaisemmin. Jumalan seurakunta ei ole valtionseurakunta eikä kirkkolaitos, vaan Jumalan seurakunta, eli Jumalan pelastamat uskovat ihmiset. Jumalan seurakuntaan synnytään uudesti ylhäältä parannuksen teon jälkeen. Jeesus sanoi tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi. Parannuksen teko on Jumalan armoteko, jonka kautta Hän pelastaa ihmisen sekä liittää hänet Jumalan seurakuntaan.

Katolinen katholike, katholikos sanaa alettiin käyttämään vasta vuoden 110 jKr. tienoissa. Sanat katolinen seurakunta (he katholike ekklesia) ilmestyivät ensimmäistä kertaa historian lehdille Ignatiuksen kirjeessä Smyrnalaisille, jonka hän kirjoitti vuonna 110 jKr. Kirjeessä hän kirjoitti seuraavasti: "Minne piispa tulee, siellä on kansa, missä Jeesus on, siellä on yleinen (yleismaailmallinen) [katholike] seurakunta (kirkko)."

Herra Jeesus ja apostolit eivät käyttäneet sanaa katolinen (katholike), vaan Jumalan seurakunta (ekklesia Theou). Katolisen kirkkolaitoksen juuret eivät ole Jumalan sanassa, vaan isien perinnäis-säännöissä sekä Raamatulle tuntemattomissa käsitteissä ja opeissa. Tämä tarkoittaa sitä etteivät katoliset ole alkuseurakunnan uskovien jälkeläisiä, vaan valheellisen uskonnollisen järjestelmän jälkeläisiä.

Emil Anton: Itse asiassa vain hyvin harvat ihmiset omistivat Raamatun, sillä kopiointi oli tehtävä käsin ja Raamatut maksoivat paljon. Nykyprotestanttien käsitys sola scripturasta olisi siis ollut täysin mahdoton ajatus ennen moderneja aikojamme eläneille kristityille. Tämän lisäksi suuri historiallinen ongelma sola scripturan uskottavuudelle on se, että apostolinen traditio tulee historiassa ennen Raamattua. Uusi testamentti on apostolisen tradition kirjallinen hedelmä. Kirkko synnytti Raamatun eikä päinvastoin. Raamattu on ollut olemassa nykymuodossaan vasta n. vuodesta 400 lähtien.

Alkuseurakunta luki jo olemassa olevia kirjoituksia, joista tietysti ensimmäisenä oli Vanhan Testamentin kirjat. Sen jälkeen seurakuntaan levisi UT:n tekstit, joista viimeisin oli valmis noin vuonna 96 jKr. Raamattu kertoo apostolien kirjeiden kiertäneen seurakunnissa, joka tarkoittaa UT:n tekstien olleen jo hyvin varhain Jumalan seurakuntien luettavissa.

2 Piet 3:15 ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;

Apostoli Pietari kirjoitti kirjeensä Vähä-Aasiassa ja Aasiassa oleville uskoville. Pietarin kirjoituksesta käy ilmi, että Paavalin kirjeitä luettiin Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa. Niin Paavalin kuin Pietarin kirjeitä luettiin Vähä-Aasian ja Aasian seurakunnissa.

Ilm 1:
3 ¶ Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!
4 Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,

Kol 4: 16 Ja kun tämä kirje on luettu teille, niin toimittakaa, että se luetaan Laodikeankin seurakunnassa ja että myös te luette Laodikeasta tulevan kirjeen.

Myös Johanneksen ilmestyskirjaa luettiin Aasian seitsemässä seurakunnassa sen jälkeen, kun se valmistui noin vuonna 96 jKr. Edellä olevista jakeista käy ilmi, että apostolien kirjeitä kopioitiin ja lähetettiin olemassa oleviin seurakuntiin. Paavali kertoi kolossalaisille, että hänen kirjeensä tuli toimittaa luettavaksi Laodikean seurakuntaan. Apostolien kirjeet siis levitettiin olemassa oleviin Jumalan seurakuntiin ja pikku hiljaa ne tietenkin levisivät kaikkialle, missä oli Jumalan seurakuntia. Sola Scriptura oli jo käytössä alkuseurakunnassa.

Sana apostolinen traditio olisi parempi ilmaista sanoilla apostolien suullinen julistus ja opetus. Jumala henkäytti apostolien suullisen julistuksen sekä opetuksen ja se tuli kirjoittaa myös talteen ja lähettää eteenpäin Jumalan seurakunnille. Jumala synnytti Raamatun siten, että apostolit puhuivat ja opettivat Pyhässä Hengessä, joka kirjoitettiin myös ylös (UT:n tekstit). Rooman katolinen kirkko ei synnyttänyt Raamattua (UT), vaan Jumala itse alkuseurakunnan apostolien kautta Pyhän Hengen johdatuksessa.

Raamattu (UT) on ollut olemassa kokonaisena sen jälkeen kun 90-luvulla jKr. syntyi sen viimeinen ilmoitus (ilmestyskirja). Raamattu (UT) ei siis tullut olemassaoloon nykymuodossaan vasta 400-luvulla, vaan oli jo olemassa sitä ennen ja siksi se voitiin kanonisoida ja laittaa kaikki UT:n tekstit yhden kirjan kansien väliin.

Raamatullisten uskovien käsitys Sola Scripturasta ei siis ollut täysin mahdoton ajatus kuten Anton väittää, vaan olemassa oleva tosiasia, koska esim. Uuden Liiton ajassa alkuseurakunnassa apostolien opetus tapahtui samanaikaisesti suullisesti sekä kirjoitetussa muodossa, joista muodostui UT:n tekstit. Tämä tarkoittaa sitä, että Pyhä Henki antoi Jumalan sanan opetuksen samanaikaisesti suullisesti sekä kirjallisessa muodossa. Uusi Testamentti ei siten ole apostolisen tradition kirjallinen hedelmä kuten Anton väittää, vaan Jumalan antama ilmoitus Pyhässä Hengessä apostolien kautta, joka annettiin sekä suullisesti että kirjallisessa muodossa. Jumala synnytti Raamatun eikä kirkkolaitos.

Emil Anton: Kirkko siis eli vuosisatojen ajan tradition varassa ilman Raamattua, joten Raamattu ei voinut olla kristittyjen ainoa erehtymätön uskon ja moraalin opas. Protestantit joutuvat myöntämään tämän, mutta he väittävät Raamatun tulleen ainoaksi erehtymättömäksi normiksi kristityille siitä lähtien, kun se oli lopullisesti koottu. He eivät kuitenkaan pysty osoittamaan yhtään raamatunkohtaa, joka tukisi tätä väitettä, mikä on kovin ongelmallista, jos halutaan uskoa, että kristityn uskon on perustuttava yksin Raamattuun. Tämä liittyykin läheisesti sola scripturan toiseen suureen ongelmaan.

Emil Anton erehtyy siinä kun hän sanoo ja tarkoittaa uskovien eläneen suullisen julistuksen ja opetuksen varassa ilman Raamattua ja siksi Raamattu ei hänen mielestään voinut olla uskovien ainoa erehtymätön uskon ja moraalin opas.

Joh 7:

38 Joka uskoo minuun, niin kuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on, juokseva elävän veden virrat."

39 Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu..

Kun tutkimme koko tekstiyhteyden, niin silloin ymmärrämme sen mihin Jeesus viittasi sanoillaan, että Häneen tulee uskon niin kuin Raamattu sanoo. Tämä on todella tärkeä Raamatun kohta, sillä edellä oleva Raamatun opetus kumoaa Emil Antonin väitteen.

Jeesus sanoi, että Häneen tulee uskoa niin kuin Raamattu sanoo ja sitten Hän viittaa Kirjoituksiin sanoen hänen sisimmästään on juokseva elävän veden virrat. VT:ssa ei ole missään kohdassa tällaista suoraa lainausta tai samoja sanoja, että kun uskoo Jumalaan (Jeesukseen) niin kuin Raamattu sanoo, niin hänen sisimmästään on juokseva elämän veden virrat. Kukaan Raamatun tutkija ei ole sellaista suoraa lainausta esittänyt tai löytänyt. Muutamiin Raamatun kohtiin jotkut tutkijat ovat vedonneet mihin Jeesus olisi viitannut VT:n teksteissä, mutta nämäkin tutkijoiden viittaukset eivät ole lähellekään sitä mitä Jeesus sanoi.

Asian ratkaisu on tekstiyhteydessä, kuten aina. Jeesus sanoi, että Häneen tulee uskoa (joka uskoo Häneen), niin kuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on juokseva elämän veden virrat. Tämän jälkeen Raamattu sanoo, sen Hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskovat Häneen, sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei ollut vielä kirkastettu.

Jeesus vetosi Kirjoituksiin ja sanoi että Häneen uskovat tulevat saamaan Pyhän Hengen sisimpäänsä, joka ei ollut vielä tullut. Jeesus ei sanonut, että Hänen sanoessaan VT:n aikakaudessa Hänen puhuessaan sinä hetkenä tai myöhemmin VT:n ajassa ihmiset olisivat voineet saada tämän Hengen, koska Henki ei ollut vielä edes tullut, sillä se annettiin Jeesuksen kuoleman jälkeen helluntaina.

Jeesus viittasi Kirjoituksilla ja Pyhän Hengen sisimpään antamisella tuleviin UT:n Kirjoituksiin sekä UL:n aikakauteen. Täten Jeesuksen sanat vahvistavat UT:n olevan Jumalan sanan auktoriteetin ilmoitus. Toki Jeesuksen sanat sisältävät uskon VT:n teksteihinkin. Se on kuitenkin selvää, että Herra Jeesus nimenomaan viittasi tuleviin UT:n Kirjoituksiin, jossa opetetaan Pyhän Hengen tulevan asumaan sellaisen ihmisen sisimpään, joka uskoo Jeesukseen. Totta kai meidän myös tulee uskoa Jeesukseen VT:n ilmoitukseenkin koskien, eikä tämä sulje sitä pois, mutta nimenomaan kyse oli tulevasta UL:n ajasta, jossa Jeesukseen uskovat saavat sisimpäänsä Pyhän Hengen.

Tämä tarkoittaa sitä, että suullisesti julistettu sana sekä opetus Jeesuksen ja apostolien kautta oli tarkoitus kirjoittaa ylös Raamattuun. Tämä taas tarkoittaa sitä, että Jeesuksen puheilla ja apostolien opetuksilla oli Raamatun arvovalta jo suullisesti esitettynä, jotka myös kirjattiin ylös Raamattuun.

Se miksi Joh 7:38 oleva sana sanoo on alkutekstissä menneessä muodossa voi johtua siitä, että kun lukija lukee Joh 7:38, 39 olevan ilmoituksen, niin se on jo tapahtunut menneessä aikakaudessa. Kuten edellä on tullut esille, niin Joh 7:38,39 viittaa tuleviin UT:n teksteihin, eikä yksistään VT:n tekstiin kuten jotkut opettavat.

2 Tess 2:
13 ¶ Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.
14 Siihen hän on myös kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta, omistamaan meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden.
15 Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme.

Paavalin opetuksesta tulee esille se kuinka apostolien puheet kirjoitettiin ylös, koska heidän opetuksistansa muodostui Raamatun UT:n tekstit. Alkuseurakunnassa suullisesti julistettu ja opetettu puhe ja kirjoitettu Jumalan sanan ilmoitus tapahtuivat samanaikaisesti. Alkuseurakunnan uskovat eivät olleet ilman kirjoitettua Jumalan sanan ilmoitusta, koska heillä oli käytössä kaikki VT:n tekstit ja UT:n tekstit sitä mukaan kun ne valmistuivat.

Jumalan ilmoitus on tullut esim. vanhan liiton aikana sen mukaan kun Jumala on ilmoittanut asioita, jotka tulevat muodostamaan kokonaisuuden. Kun Malakian kirja tuli valmiiksi, niin silloin oli koko VL:n ajan ilmoitus tullut valmiiksi. Kaikkina aikoina Jumalan seurakunnalla on se osa ilmoituksesta valmiina mikä tarvitaan siihen tilanteeseen ja sen mukaan kun tarvittiin lisää ilmoitusta, niin se kirjattiin ylös. VT on syntynyt juuri näin. Heillä oli se koko ilmoitus joka oli tarpeellista siihen aikaan ja sen mukaan kun Jumala näki hyväksi, niin Hän antoi lisää ilmoituksia kansalleen, joka sitten lopulta tuli täysin valmiiksi Malakian kirjan kautta.

Jumala on antanut opetuksensa, profetiat ja pelastushistoriansa aina tiettyinä ajanjaksoina, eli vähitellen, mutta silti jokaisella sukupolvella on ollut Jumalan sana, sillä se oli ilmoitettu siihen pisteeseen asti missä he elivät.

Jeremian kautta annettiin lupaus Uudesta Liitosta, mutta se astui voimaan ja kirjoitettiin voimassa olevaksi Liitoksi vasta yli viisisataa vuotta profetian antamisen jälkeen. VL:n kansa elivät VT:n pelastushistorian mukaisesti Jumalan ilmoituksen kanssa aina sen mukaan kun siihen tuli lisää ilmoituksia. Heillä ei ollut UT:n ilmoitusta, mutta he eivät sitä vielä edes tarvinneet, koska heillä oli sen aikainen (VL) Jumalan sanan ilmoitus. Nyt tässä ajassa missä elämme Jumalan sanan ilmoitukseen on lisätty koko UT:n ilmoitus ja näin Jumalan kansalla on koko Jumalan sanan ilmoitus. Jumalan sanan koko ilmoitus koskien Uuden Liiton järjestystä tuli valmiiksi kun UT:n viimeinen kirja (ilmestyskirja) kirjattiin ylös.

Psalmi 12 kertoo siitä, että Jumala on luvannut varjella sanansa ilmoituksen niin juutalaisille kuin kaikille muillekin iankaikkisesti, jotka uskovat Jumalaan. Totta kai se silloin tarkoittaa sitä, että myös Uuden Liiton aikana Jumala varjelee sanansa ja antaa kansalleen Jumalan sanan auktoriteetin ilmoituksen.

Psa 12:1 (12:1) For the Leader; on the Sheminith. A Psalm of David. (12:2) Help, LORD; for the godly man ceaseth; for the faithful fail from among the children of men.

Psa 12:2 (12:3) They speak falsehood every one with his neighbour; with flattering lip, and with a double heart, do they speak.

Psa 12:3 (12:4) May the LORD cut off all flattering lips, the tongue that speaketh proud things!

Psa 12:4 (12:5) Who have said: 'Our tongue will we make mighty; our lips are with us: who is lord over us?'

Psa 12:5 (12:6) 'For the oppression of the poor, for the sighing of the needy, now will I arise', saith the LORD; 'I will set him in safety at whom they puff.'

Psa 12:6 (12:7) The words of the LORD are pure words, as silver tried in a crucible on the earth, refined seven times.

Psa 12:7 (12:8) Thou wilt keep them, O LORD; Thou wilt preserve us from this generation for ever.

Psa 12:8 (12:9) The wicked walk on every side, when vileness is exalted among the sons of men (Jewish Publication Society Bible -JPS)

Edellä on juutalaisten hepreasta englantiin kääntämä Raamatunkäännös, jossa jakeet ovat käännetty oikein alkutekstin mukaisesti. Kun tutkimme koko luvun, niin näemme mistä on kyse.

Psalmi 12 kertoo siitä kuinka Jumala asettaa turvan köyhien sorrolle ja Häntä tarvitseville (jae 5). Turvan asettamiseen viitaten seuraava jae (jae 6) sanoo Herran sanojen olevan puhtaita sanoja, niin kuin hopea koetellaan (puhdistetaan) maan sulatusastiassa, seitsenkertaisesti puhdistettua. Herran asettama turva on Jumalan puhdas ja täydellinen sana. Jae 7 sanoo Herran pitävänsä heidät (varjelee), tarkoittaen sillä sitä, että Herra varjelee Häneen uskovat sanansa kautta. Jakeessa 7 sanotaan vielä, että Herra varjelee meidät tästä (pahasta, eli synnintekijöistä) suvusta iankaikkisesti.

Mikä oli se minkä Herra sanoi antavansa turvaksi? Se oli Jumalan puhdas sana, seitsenkertaisesti puhdistettu. Herra sanansa (Raamattu) kautta varjelee Häneen uskovat iankaikkisesti synniltä ja pahuudelta. Koska Jumalan sana on annettu turvaksi Herraan uskoville iankaikkisesti, niin silloin Jumala varjelee meidät sanansa kautta ja se on annettu Jumalan kansalle turvaksi kaikkina aikoina.

Herra varjelee meidät kaikkina aikoina sanansa ilmoituksen kautta. Siksi uskomme ettei Hän ole jättänyt kansaansa vailla ilmoitusta ja on aina kertonut kansalleen sen mikä on Jumalan sanan ilmoitus ja siksi se on kirjoitettu talteen VT:een ja UT:een. Jumalan Uuden Liiton kansa ei olisi voinut vaeltaa 2000 vuotta ilman koko Jumalan sanan ilmoitusta, sillä Jumala on luvannut varjella sanansa kautta Häneen uskovat ihmiset iankaikkisesti ja tämä tarkoittaa sitä, että Jumala varjelee kansaansa sanansa kautta myös Uuden Liiton ajassa.

Edellä olevat Jeesuksen sanat 7:38,39 ja Paavalin kirjeen (2 Tess 2:13-15) opetus todistavat sen, että UT:n tekstit ovat olleet Raamatun erehtymätöntä ilmoitusta aina sen mukaan kun ne ovat valmistuneet. Apostolien opetukset kirjattiin ylös lähes samanaikaisesti puheiden ja julistuksen kanssa. Sola Scriptura on Raamatullinen ja historiallinen totuus.

Hengellinen ja totuudellinen Sola Scriptura

Emil Anton: Sola scriptura kaatuu omaan loogiseen mahdottomuuteensa. Raamatusta ei nimittäin selviä, mitkä kirjat ylipäänsä kuuluvat Raamattuun. On muistettava, että Raamattu koostuu useista erilaisista eri aikoina ja eri paikoissa kirjoitetuista kirjoista. Ensimmäiset kristityt eivät olleet yksimielisiä siitä, mitkä kirjat tulisi sisällyttää Uuteen testamenttiin. Mistä protestantti siis tietää, mitkä kirjat kuuluvat Raamattuun, kun kerran Raamattu ei missään kohdassa luettele, mitkä kirjat siihen kuuluvat? Ainoa vastaus tähän kysymykseen on apostolinen traditio, jonka jokainen Raamatun hyväksyvä tietoisesti tai tietämättään joutuu hyväksymään. Paavi Damasus määritteli vuonna 382 Rooman kirkolliskokouksessa tradition perusteella, mitkä kirjat sisältyvät Raamattuun. Pyhän Hengen johtamana kirkon opetusvirka vahvisti Uuden testamentin sellaiseksi kuin sen nykyään tunnemme.

Evankeliumit

Raamatusta saa hyvin selvää kuvaa siitä mitä kirjoja kuuluu Uuden Testamentin tekstiin.

Joh 20:
29 Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"
30 Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden;
31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.

Johannes Jeesuksen apostoli kirjoitti, että nämä (Johanneksen evankeliumi) ovat kirjoitettu, että uskoisimme Jeesuksen olevan Messias, Jumalan Poika. Miksi Johanneksen evankeliumi käyttää itsestään nimitystä kirja ja sen teksti on kirjoitettu, että uskoisimme Jeesukseen?

Mark 16:15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.

Matt 19:
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."

Herra Jeesus käski opetuslapsiaan julistamaan evankeliumia ja opettamaan kaikki se minkä Hän oli käskenyt heidän uskoa. Apostoli Johannes Jeesuksen opetuslapsena toteutti sen julistaen ja opettaen sekä puhumalla ja kirjoittamalla. Johannes toteutti tällä tavalla Jeesuksen antaman käskyn. Sen tähden Johannes kirjoitti, että nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte Jeesukseen. Voimme varmuudella tietää Johanneksen evankeliumin kuuluvan UT:n tekstiin. Jo tämä yksistään kumoaa Antonin väitteen ettei Raamatusta selviäisi mitkä kirjat kuuluvat Raamattuun.

Luuk:
1 ¶ Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,

2 sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,

3 niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,

Jeesuksen seurassa olleiden apostolien tuli kirjoittaa ylös Raamattua, kuten Luukkaan evankeliumin alusta kykenemme ymmärtämään tämän asian. Sen lisäksi Jumalan ja apostolien valtuuttamat henkilöt kuten Luukas saivat kirjoittaa myös Raamattua, sillä Luukas oli apostoli Paavalin työtoveri. Tämän perusteella voimme tietää varmasti Luukkaan evankeliumin kuuluvan UT:n tekstiin.

Matt 1:1 ¶ Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan, Aabrahamin pojan, syntykirja.

Nykyisenkin Raamatun tutkimuksen valossa Matteuksen evankeliumin uskotaan olleen Matteuksen kirjoittama, joka oli Herran Jeesuksen apostoli. Täten Matteuksen evankeliumi kuuluu UT:n tekstiin.

Apt 12:25 Ja Barnabas ja Saulus palasivat Jerusalemista toimitettuansa avustustehtävän ja toivat sieltä mukanaan Johanneksen, jota myös Markukseksi kutsuttiin.

Nykyisenkin Raamatun tutkimuksen valossa Markus, jota kutsuttiin myös Johannekseksi kirjoitti Markuksen evankeliumin. Markus oli Paavalin työtoverina ja sen perusteella hänellä oli arvovaltaa ja valtuutus kirjoittaa Markuksen evankeliumi, joka vastaa muita evankeliumeja ja varsinkin Matteuksen ja Luukkaan evankeliumia, joka todistaa sen Jumalallisen arvovallan. Markuksen evankeliumi on UT:n teksti.

Pietarin kirjeet

2 Piet 3:16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

2 Peter 3:16 As also in all his iggrot speaking in them concerning these things, in which are some things lomdish (intricate and complicated to understand), which those unstable and without da'as, twist, as also the other Kitvei Hakodesh, to their own churban (destuction). (Orthodox Jewish Bible)

Heprean kielen sanat Kitvei Hakodesh tarkoittavat yleisesti VT:n pyhiä kirjoituksia. Pietari sanoo Paavalin kirjeiden olevan samassa asemassa kuin muut pyhät kirjoitukset (VT:n tekstit). Tämä tarkoittaa sitä, että alkuseurakunnassa Paavalin kirjeillä oli Jumalan sanan auktoriteetin ilmoitus, eli ne olivat yhtä kuin Jumalan sana (Raamattu). Voimme siten varmasti tietää, että kaikki UT:ssa olevat Paavalin kirjeet kuuluvat UT:n tekstiin.

Sekin on tietysti selvää, että Pietarin kirjeet kuuluvat UT:n tekstiin, koska hän oli Jeesuksen apostolina silminnäkijänä, jonka tehtävänä oli kirjoittaa opetusta UT:n tekstiin. Voimme varmasti tietää UT:ssa olevien Pietarin kirjeiden kuuluvan UT:n tekstiin.

Paavalin kirjeet

Apt 22:
12 Ja eräs mies, hurskas lain mukaan, nimeltä Ananias, josta kaikki siellä asuvat juutalaiset todistivat hyvää,
13 tuli minun tyköni, astui eteeni ja sanoi minulle: ‘Saul, veljeni, saa näkösi jälleen’. Ja sillä hetkellä minä sain näköni ja katsoin häneen.
14 Niin hän sanoi: ‘Meidän isiemme Jumala on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa ja näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan hänen suunsa äänen;
15 sillä sinä olet oleva hänen todistajansa kaikkien ihmisten edessä, sen todistaja, mitä olet nähnyt ja kuullut.

Gal 1:
10 ¶ Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.
11 Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;
12 enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.

Apostolien teot tuo sen esille, että Jumala valitsi Paavalin tuntemaan Jumalan tahdon ja kuulemaan Jumalan äänen, koska Paavalista tuli Jumalan todistaja kaiken sen mukaan mitä hän on nähnyt ja kuullut. Herra Jeesus ilmestyi Paavalille ja ilmoitti ja opetti hänelle evankeliumin totuuden ja Jumalan sanan opetuksen erityisesti koskien uskoa Herraan Jeesukseen sekä seurakuntajärjestystä. Jotkut sanovat Paavalin luoneen opin Jeesuksesta, mutta Raamatun mukaan Jeesus itse opetti Paavalille siitä mikä on oppi Jeesuksesta. Herra Jeesus loi itse opin itsestään (Jeesuksesta) Paavalin kautta.

Raamatun opetuksen ja Pietarinkin mukaan Paavalin opetukset ovat yhtä kuin Jumalan sanan (Raamattu) ilmoitus. UT:ssa olevat Paavalin kirjeet ovat Jumalan sanaa.

1 Tim 5:18 Sillä Raamattu sanoo: "Älä sido puivan härän suuta," ja: "Työmies on palkkansa ansainnut".

 

1 Tim 5:18 (for the Scripture says, "you shall not muzzle an ox treading out grain, and, the laborer is worthy of his pay. 5 Moos 25:4 (LIT)

 

1 Tim 5:18 For the Kitvei HaKodesh says, LO TACHSOM SHOR BEDISHO ("You shall not muzzle the ox while he is treading out the grain" DEVARIM 25:4), and "Worthy is the workman of his wages." (Orthodox Jewish Bible - OJB)

 

5 Moos 25:4 Älä sido puivan härän suuta.

 

Matt 10:10 älkää laukkua matkalle, älkää kahta ihokasta, älkää kenkiä, älkääkä sauvaa; sillä työmies on ruokansa ansainnut.

 

Luuk 10:7 Ja olkaa siinä talossa ja syökää ja juokaa, mitä heillä on tarjota, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.

 

Heprean kielen sanat Kitvei Hakodesh tarkoittavat yleisesti VT:n pyhiä kirjoituksia. Paavali sanoi pyhien kirjoitusten (Raamatun) sanovan älä sido puivan härän suuta (löytyy 5 Moos 25:4) ja työmies on palkkansa ansainnut, jonka Paavali sanoi olevan myös Raamatussa, mutta sitä ei kuitenkaan löydy VT:sta, mutta se löytyy Jeesuksen sanoista Matteuksen evankeliumin 10 luvusta ja Luukaan evankeliumin 10 luvusta. Tämä tarkoittaa sitä, että jo Paavalin aikana osa UT:n Raamatun teksteistä olivat valmiina ja alkuseurakunnan uskovien käytössä. Paavalin kirjeen 1 Tim 5:18 kohta on todella merkittävä, koska hän sanoo Matteuksen ja Luukkaan evankeliumin olevan Jumalan sanan auktoriteetin ilmoitus yhdessä VT:n kirjoitusten kanssa.

 

2 Pie 3:16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

 

2 Tim 3:16 As also in all his iggrot speaking in them concerning these things, in which are some things lomdish (intricate and complicated to understand), which those unstable and without da'as, twist, as also the other Kitvei Hakodesh, to their own churban (destuction). (OJB)

 

Kitvei Hakodesh tarkoittaa VT:n pyhiä kirjoituksia. Pietari sanoo tässä Paavalin kirjeiden olevan samassa asemassa kuin muut pyhät kirjoitukset (VT:n tekstit). Tämä tarkoittaa sitä, että alkuseurakunnassa Paavalin kirjeillä oli Jumalan sanan auktoriteetin ilmoitus, eli ne olivat yhtä kuin Jumalan sana (Raamattu).

 

Jumalan sana oli Jumalan sanaa ja UT:n osalta se oli Jumalan sanaa paljon aikaisemmin kuin vasta 300-luvun lopulla. Jumalan sanan ilmoitus oli olemassa täydellisenä ennen 300-luvun loppua ja 300-luvulla eläneet ihmiset kykenivät kanonisoimaan UT:n Jumalan sanaksi, koska he saivat sen alunperin alkuseurakunnan kautta. Tosin se tulee muistaa. että Jumala antoi UT:n tekstin Pyhässä Hengessä alkuseurakunnan uskoville.

Muut UT:n kirjeet

Mistä tiedämme muiden UT:n tekstien kuuluvan alkuperäiseen UT:n ilmoitukseen, jota en maininnut edellä? Koska meidän tulee uskoa Jumalan sanaan, niin siksi meillä tulee olla Jumalan sanan ilmoitus, koska emme voisi muuten uskoa Jumalan sanan ilmoitukseen jos meillä ei olisi sitä. Psalmi 12 opetuksen mukaan Jumala on luvannut varjella kansansa sanansa kautta iankaikkisesti ja sillä perusteella uskon Jumalan antaneen ja johdattaneen UT:n 27 kirjaa Uuden Liiton seurakunnalle.

Juud 1:1 ¶ Juudas, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja Jaakobin veli, kutsutuille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesukselle Kristukselle varjellut.

Matt 10:3 Filippus ja Bartolomeus, Tuomas ja Matteus, publikaani, Jaakob, Alfeuksen poika, ja Lebbeus, lisänimeltä Taddeus,

Joh 14:22 Juudas, ei se Iskariot, sanoi hänelle: "Herra, mistä syystä sinä aiot ilmoittaa itsesi meille etkä maailmalle?"

Apt 1:13 Ja kun he olivat tulleet kaupunkiin, menivät he siihen yläsaliin, jossa he tavallisesti oleskelivat: Pietari ja Johannes ja Jaakob ja Andreas, Filippus ja Tuomas, Bartolomeus ja Matteus, Jaakob Alfeuksen poika ja Simon, kiivailija, ja Juudas Jaakobin poika.

Raamattu opettaa Juudaksen (ei Juudas iskariot Jeesuksen kavaltaja) olleen yksi Herran Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta. Raamatun tutkijoiden keskuudessa monet ovat sitä mieltä, että Lebbeus, lisänimeltään Taddeus oli apostoli Juudas, joka kirjoitti Juudaan kirjeen.

Juud 1:17 Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet,

Jotkut sanovat ettei Juudaan kirjeen kirjoittaja ollut apostoli, koska hän puhui apostoleista monikossa eikä sanonut itsensä olevansa apostoli. Juudas esittäytyi alussa sanomalla olleensa Jaakobin veli ja on varma, että kirjeen lukijat alkuseurakunnan aikana tiesivät kuka on kyseessä. Se että Juudas käyttää monikossa apostoli sanaa, eikä sano olleensa apostoli ei ole todiste sille ettei hän olisi ollut apostoli.

Johanneksen ilmestyskirjassa Johannes ei kertakaan sano olevansa apostoli, vaikka hän oli apostoli, mutta sen sijaan hän tuo esille olevansa Johannes. Kaikki alkuseurakunnan aikana tiesivät ja tunnistivat ilmestyskirjan olleen apostoli Johanneksen kirjoittama.  Johannes sanoi olevansa Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saaressa, jonka nimi on Patmos. Tämä oli tuntomerkki siitä, että hän oli apostoli Johannes, sillä alkuseurakunnan uskovat tiesivät apostoli Johanneksen olevan Patmoksen saarella. Samalla tavalla Juudas antoi tuntomerkin itsestään sanoen olleensa Jaakobin veli ja näin alkuseurakunnan uskovat tunnistivat hänet apostoliksi. Juudaan kirje on UT:n teksti, sillä se on Jeesuksen kahdentoista apostolin kirjoittama.

Jotkut sanovat ettei Juudaan kirje kuulu UT:n tekstiin, koska siinä on siteeraus Eenokin kirjaan, joka ei ole Raamatullinen teksti, vaan apokryfikirja. Juutalaiset eivät pitäneet VT:n apokryfikirjoja Jumalan sanana, eikä Uuden Liiton seurakunta pidä UT:n apokryfikirjoja Jumalan sanan ilmoituksena.

Juud 1:14 Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: "Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä

Eenokin profetia ei tarkoita sitä, että Eenokin kirjalla ei olisi Raamatun sanan auktoriteettia. Se on totta, että Eenokin kautta Herra on voinut antaa profeetallisen sanan, mutta Eenokin kirja ei ole Raamatullinen kirja, eikä Eenok ole sitä edes kirjoittanut. Eenokin profetia ei kumoa Juudaan kirjettä olemasta UT:n teksti.

Juudaan kirjeessä on myös maininta Mooseksen ruumiista, josta perkele riiteli ja väitteli ylienkeli Miikaelin kanssa. Tätä ei löydy mistään Raamatun tekstistä ei VT:sta eikä UT:sta. Sen sijaan se löytyy juutalaisesta perinteestä ja tämän takia moni sanoo ettei se voi kuulua UT:n tekstiin koska siinä on siteeraus Raamatun ulkopuoliseen tekstiin. Tämäkään väite ei kumoa Juudaan kirjeen kuulumista UT:n tekstiin. UT:n teksteissä myös muualla on tuotu esille Raamatun ulkopuolista perinnettä sekä jopa viittauksia kreikankielisistä runoilijoista ja heidän sanomisistaan (Apt 17:28), siteeraus pakana runoilija Menanderin sanoista (1 Kor 15:33), siteeraus pakana profeetta (runoilija) Epimenidesiin ja hänen sanontaansa (Tiit 1:12).

Edellä olevat pakanalliset siteerauksien sanonnat eivät tee näistä kirjeistä epäraamatullisia tai kuulumattomia UT:n teksteihin. Nuo pakanarunoilijoiden siteeraukset eivät kumoa Raamatun opetuksia, eivätkä ne ole Raamatun opetuksia, vaan siteerauksia mitä he ovat sanoneet.

Luukas Paavalin työtoveri kirjoitti apostolien teot sekä Luukkaan evankeliumin. Täten myös apostolien teot kuuluvat UT:n tekstiin.

Heprealaiskirjeen kirjoittajasta ollan oltu epävarmoja siitä kuka sen on kirjoittanut ja monet sanovat ettei voida varmuudella tietää kuka sen on kirjoittanut. Jotkut sanovat essealaisten kirjoittaneen heprealaiskirjeen ja ettei se ole ollenkaan Raamatullinen UT:n teksti. Tarkempi tutkimus osoittaa heprealaiskirjeen olevan UT:n teksti

Hebr 13:

22 Minä pyydän teitä, veljet: kestäkää tämä kehoituksen sana; sillä lyhykäisesti minä olen teille kirjoittanut.

23 Tietäkää, että veljemme Timoteus on päästetty vapaaksi; ja jos hän pian tulee, saan minä hänen kanssaan nähdä teidät.

24 Sanokaa tervehdys kaikille johtajillenne ja kaikille pyhille. Tervehdyksen lähettävät teille ne, jotka ovat Italiasta.

25 Armo olkoon kaikkien teidän kanssanne.

Heprealaiskirjeessä oleva Timoteus on sama Timoteus, joka toimi ja palveli yhdessä Paavalin kanssa. Paavali ja Timoteus eivät kuuluneet Essealaisten yhteisöön, vaan samaan Uuden Liiton Jumalan seurakuntaan yhdessä muiden Jeesuksen opetuslasten kanssa. Raamatun oma todistus on selvä siitä ettei heprealaiskirje ole Essealaisten lahkojen kirjoittama, vaan Uuden Liiton Jumalan seurakunnan palvelijan kirjoittama kirje juutalaisille Jeesukseen uskoville ihmisille, jossa kumotaan selkeästi VL:n järjestys uhreineen. Heprealaiskirjeen kirjoittaja oli Uuden Liiton Jumalan seurakunnan palvelija ja juutalainen Jeesukseen uskova ihminen.

Hebrealaiskirjeen kirjoittajan tervehdys Italian pyhiltä osoittaa sen, että kirje on kirjoitettu Italiassa, ehkä Roomassa. Tämäkin todistaa sen ettei kyse ole Essealaisesta yhteisöstä. Paavali oli Italiassa (Roomassa) ja sekin puoltaisi yhdessä Paavalin tyylisen tekstin kanssa, että Paavali oli todennäköisesti hebrealaiskirjeen kirjoittaja.

Hebrealaiskirje on UT:n kaanoninen teksti, jonka on kirjoittanut juutalainen Messias Herraan Jeesukseen uskova ihminen. Hebrealaiskirjeen sanoma on selkeä siitä, että VL:n mukainen Jumalanpalvelusjärjestys on kumoutunut Herran Jeesuksen uhrin kautta, sillä Hänen verensä ja sovituksensa kautta alkoi Uuden Liiton aikakausi, päättäen vanhan liiton järjestyksen. Heprealaiskirje on kirjoitettu juutalaisille Jeesukseen uskoville ihmisille, että he hylkäisivät VL:n asetukset eivätkä palaisi enää VL:n järjestykseen, uhreihin, pappeuteen jne. vaan palvelisivat Jumalaa uskon kautta Herrassa Jeesuksessa Uuden Liiton järjestyksen mukaisesti.

Heprealaiskirjeessä on tuotu esille seikkaperäisesti VL.n kumoutuminen ja Uuden Liiton järjestyksen mukainen usko, joka perustuu Herran Jeesukseen vereen, kuolemaan ja ylösnousemukseen sekä Hänen uhriinsa. Voimme varmuudella uskoa heprealaiskirjeen olevan UT:n teksti, koska se kaikkein perusteellisimmin kumoaa vanhan liiton järjestyksen uhreineen ja kirkastaa Herran Jeesuksen uhria ja Hänen verensä ja kuolemansa kautta tulevaa syntien sovitusta.

Tiedämme apostoli Johanneksen kirjoittaneen Johanneksen kirjeet ja ilmestyskirjan, jolloin niillä on tietenkin Jeesuksen apostolina Jumalan sanan opetuksen arvovalta. Monet Raamatun tutkijat ovat sitä mieltä, että Jaakobin kirjeen kirjoittaja oli apostoli Jaakob Alfeuksen poika, jotkut ovat taas toista mieltä. Uskon Jaakobin kirjeen olevan myös osa UT:n alkuperäistä ilmoitusta.

Kaiken edellä sanotun valossa minä ymmärrän ja uskon UT:n olevan Uuden Liiton aikana ainoa Uuden Liiton aikainen Jumalan sanan auktoriteetin ilmoitus. Minä en kaipaa enempää perusteluita, mutta ymmärrän sen jos se ei vakuuta kaikkia ja he kaipaavat vielä enemmän perusteita.

Joh 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.

Joh 16:13 Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.

Jumala itse Pyhässä Hengessä todistaa totuudesta ja siitä mikä on Jumalan sanan ilmoitus UL:n järjestyksen mukaan.  Jumala on kuitenkin ainoa, joka voi vakuuttaa Pyhässä Hengessä uskovalle, että Raamattu on Jumalan sanan auktoriteetin ilmoitus. Jos tarkastelemme UT:n tekstejä, niin niistä tulee esille todisteita, jotka todistavat niiden olevan Jumalan sanan ilmoitusta ja UT:n tekstiä.

Emil Anton kirjoitti paavi Damasuksen määritelleen 382 jKr. mitkä kirjat sisältyvät Raamattuun. Anton toi esille sen että Pyhä Henki olisi johtanut kirkon opetusvirkaa vahvistamaan Uuden Testamentin sellaiseksi kuin sen nykyään tunnemme.

Paavi Damasukseen vetoaminen on yritys saada ihmiset uskomaan, että RKK on se taho, jonka kautta Jumala toimii ja opettaa ihmisiä. Samoin paaviin vetoamisen kautta luodaan sellainen käsitys että RKK on antanut meille UT:n tekstin. Totuus on se, että UT:n tekstit olivat jo olemassa ja tunnistettavissa alkuseurakunnassa, josta ne ovat siirtyneet eteenpäin kaikille sukupolville. 300-luvun lopulla kaikki UT:n kirjat pystyttiin tunnistamaan, koska ne olivat jo käytössä Jumalan seurakunnassa. Jumala itse antoi UT:n tekstin alkuseurakunnalle, joka levitti sitä eteenpäin ja siksi myös RKK kykeni sen tunnistamaan.

Emil Anton: Jos siis protestantti uskoo, että Uusi testamentti on sellaisenaan erehtymätöntä Jumalan ilmoitusta, on hänen myös loogisesti hyväksyttävä, että Raamatun ”julkaisseen” katolisen ja apostolisen kirkon traditio ja opetusvirka ovat erehtymättömästi määritelleet Raamatun sisällön sellaiseksi kuin sen kuuluu olla. Tässä vaiheessa sola scriptura on raunioina, sillä protestantti on joutunut hyväksymään uskonkappaleen (Uuden testamentin sisällön) katolisen tradition eikä yksin Raamatun nojalla.

RKK ei olisi kyennyt tunnistamaan UT:n kirjoja jos ne eivät olisi olleet olemassa ja jos niitä ei olisi pidetty Jumalan sanana. Sola Scriptura ei ole raunioitunut, sillä eivät protestantit tai ketkään muutkaan ole joutuneet hyväksymään Uuden Testamentin sisältöä katolisen kirkon ja tradition kautta, koska Jumala antoi sanansa apostoleille ja alkuseurakunnasta ne levisivät eteenpäin niin että ne kyettiin tunnistamaan myös 300-luvun lopulla. RKK on saanut UT:n tekstit alkuseurakunnan uskovien kautta siten, että heidän kauttansa UT:n teksti on levinnyt eteenpäin.

Emil Anton: Jos siis Pyhä Henki inspiroi ja kokosi Raamatun, kuten kaikki kristityt uskovat, on katolinen kirkko Pyhän Hengen maanpäällinen työkalu ja äänitorvi, sillä juuri kirkon kautta Pyhä Henki ilmoitti, mitkä kirjat Raamattuun kuuluvat, ja nimenomaan kirkon ansiosta protestantit voivat tietää Raamatun olevan Jumalan sanaa. Kirkko ja Raamattu ovat siis tiukasti toisiinsa sidottuja – on hyväksyttävä joko molemmat tai ei kumpaakaan. Sen sijaan on epäloogista hyväksyä osa kirkon ja tradition opetusta ja hylätä loput.

Emil Antonin pyrkimys on todistella RKK:n olevan Jumalan maanpäällinen työkalu ja äänitorvi ja jos joku uskoo tähän, niin silloin hän voi myös uskoa katolisen kirkon epäraamatulliset perinteet (traditio). RKK haluaisi ettei kukaan usko Raamatun olevan ainoa Jumalan ilmoituksen auktoriteetti, koska jos sitä ei usko, niin sen jälkeen on helpompaa perustella ihmisille, että RKK:n traditio on Jumalan ilmoitus ja auktoriteetti siitäkin huolimatta, että se opettaa monessa kohdassa eri tavalla kuin Raamattu.

RKK ei ole Raamatun kristinuskoa, eikä RKK:n traditio perustu totuuteen, vaan valheeseen ja siitäkin syystä RKK on antikristillinen lahko. Perustelen edellä esittämäni väitteen:

Finally, the petition "Holy Mary, Mother of God, pray for us sinners now and at the hour of our death. Amen." is stated by the official "Catechism of the Council of Trent" to have been framed by the Church itself. "Most rightly", says the Catechism, "has the Holy Church of God added to this thanksgiving, petition also and the invocation of the most holy Mother of God, thereby implying that we should piously and suppliantly have recourse to her in order that by her intercession she may reconcile God with us sinners and obtain for us the blessing we need both for this present life and for the life which has no end."

Katolisen Newadvent.org nettisivun ja Catholic Encyclopedan mukaan terve Maria rukous on kiitosta, anomusta sekä avuksi huutamista Marialle, sisältäen ajatuksen että katolinen hurskaasti, kunnioittavasti ja anovasti turvautuu Marian esirukoukseen, että hän (Maria) sovittaisi syntiset Jumalalle, että he saisivat siunauksen nykyisessä elämässä ja elämässä, jolla ei ole loppua.

Hebr 9:
11 Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa,
12 meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.

Hebr 10:
12 mutta tämä on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle,
13 ja odottaa nyt vain, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi.
14 Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

1 Tim 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

1 Joh 4:10 Siinä on rakkaus-ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi

Raamattu opettaa Jeesuksen olevan ainoa Välimies Jumalan ja ihmisten välillä. Raamattu opettaa Jeesuksen olevan ainoa, joka sovittaa ihmisten synnit. Raamatun opetuksen valossa RKK:n oppi Marian syntisten sovituksesta Jumalalle on harhaoppia ja toista evankeliumia. Jeesuksen rinnalle ei saa asettaa muita pelastusteitä, mutta koska RKK tekee näin, niin sillä perusteella RKK ei edusta Raamatun kristinuskoa, vaan on eksyttäväinen antikristillinen lahko. RKK:lla on myös muita epäraamatullisia pelastusteitä kuin Marian sovitus, mutta jo tämä yksi harhaoppi riittää osoittamaan sen ettei RKK ole Raamatun kristinuskoa.

Raamatun opetuksen mukaan RKK ei ole Jumalan äänitorvi ja työkalu, vaan antikristillisen eksytyksen airut ja työkalu. Emil Anton yrittää ujuttaa tässä kohden RKK:n tradition Jumalan ilmoitukseksi, mitä se ei suinkaan ole, kuten se on tullut esille. Kukaan uskova (Jeesuksen opetuslapsi) ei saisi hyväksyä epäraamatullisia opetuksia ja koska Marian sovitusoppi on kirkon traditio ja Raamatun opetusta vastaan, niin siksi siihen ei saisi uskoa.

RKK pyrkii kyseenalaistamaan Raamatun auktoriteetin, koska se haluaa nostaa sen rinnalle epäraamatulliset traditionsa. Tämä on kavala ja kiero eksytys. On epäloogista ja epäraamatullista hyväksyä traditio Raamatun rinnalle, sillä traditio kumoaa monessa kohden Jumalan sanan opetuksia. Todellinen Herran Jeesuksen opetuslapsi uskoo Raamatun olevan ainoa Jumalan sanan auktoriteetin ilmoitus ja hylkää kirkon traditioon perustuvat valheelliset opetukset.

Emil Anton: Jos protestantti ei suostu hyväksymään katolisen kirkon auktoriteettia, hän joutuu yhtä ongelmalliseen ja epäloogiseen toiseen ääripäähän. Hän joutuu myöntämään, että hänellä ei ole minkäänlaista varmuutta siitä, että Raamatussa on juuri oikeat Jumalan inspiroimat kirjat. Jos Uuden testamentin kaanon ei ole osa Jumalan ilmoitusta, joudutaan päättelemään, että on mahdollista, että siihen sisältyisi ei-inspiroituja kirjoja ja että siitä saattaa puuttua inspiroituja kirjoja. Kysymys kaanonista muuttuu subjektiiviseksi, ja jokainen voi periaatteessa omien perusteidensa mukaan poistaa Raamatustaan haluamansa kirjat. Tähän ääripäähän suistui mm. itse Luther, joka otti itselleen vapauden pitää useita Uuden testamentin kirjoja kaanoniin kuulumattomina.

Tosiasia on se, että Jumala antoi meille UT:n apostolien kautta, jotka kirjoittivat ylös Jumalan ilmoituksen. Heidän kirjoituksiaan levitettiin kaikkialle ja ne olivat jo käytössä ennen kuin virallinen Rooman katolinen kirkko edes näki päivänvalon. Vaikka katolinen kirkko ei olisi edes koskaan syntynyt maan päälle, niin UT:n kaanon olisi siitä huolimatta levinnyt kaikkialle, sillä olihan se jo olemassa Jumalan seurakunnissa pari sataa vuotta ennen kuin Rooman katolinen kirkko syntyi.

Rooman katolinen kirkko liioittelee omaa osuuttansa ikään kuin ilman katolista kirkkoa uskovat olisivat jääneet vaille Jumalan sanaa. Eivät tietenkään olisi jääneet, sillä se oli jo olemassa ennen RKK:n syntymistä ja todelliset Herran Jeesuksen opetuslapset lukivat sitä siellä missä he olivat. Jumalan sana ja sen opetus on siis ollut koko ajan Jumalan seurakunnan käytössä kautta sen historian. Vuonna 1545 Trenton kirkolliskokouksessa päätettiin perimätiedon (traditio) olevan yhtä luotettava kuin Raamattu. Trenton kirkolliskokouksessa myös ns. apokryfiset kirjat lisättiin katoliseen Raamattuun.

Ei minun eikä kenenkään Herran Jeesuksen opetuslapsen tarvitse hyväksy katolisen kirkon auktoriteettia, ei koskien Raamatun opetusta, kirkon traditiota tai UT:n tekstiä. Kuten olen tuonut aikaisemmin esille, niin RKK kykeni kokoamaan sen mikä oli jo olemassa sekä käytössä alkuseurakunnasta asti. Raamatun olemassa olevien UT:n tekstien kokoaminen ei anna RKK:lle auktoriteetti asemaa koskien Raamatun opetusta, koska RKK opettaa monia erilaisia pelastusteitä, harhaoppeja sekä vääriä opetuksia.

RKK:n opetusta messu-uhrista: Katolisen uskomme mukaan pyhällä messulla on uhriluonne. Messu on samanaikaisesti sekä kiitosuhri, ylitysuhri, muistouhri ja syntiemme sovitusuhri. Kristuksen ristinpuulla uhraama uhri ja messu-uhri ovat yksi ja sama uhri, vain uhraamisen muoto on erilainen. Kirkko, joka on Kristuksen ruumis, osallistuu Päänsä, itsensä Kristuksen, uhrinkantoon viettämällä messua.

Hebr 10:
12 mutta tämä on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle,
13 ja odottaa nyt vain, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi.
14 Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

Raamatun opetuksen mukaan Herra Jeesus on uhrannut yhden ainoan uhrin syntien edestä. Raamatun opetuksen perusteella RKK:n messu-uhri, eli syntien sovitusuhri opetus on harhaoppia ja toista evankeliumia.

Raamatullinen Sola Scriptura

Emil Anton: Sola scripturan suurin ongelma on varmasti se, että Raamattu itse ei missään kohdassa opeta sitä. Sola scriptura on siis itsensä kanssa toivottomassa ristiriidassa. Jos uskomme yksin Raamattuun, emme voi uskoa sola scripturaan, koska Raamattu ei opeta sitä. Sola scripturan tunnustajien on hyväksyttävä sekä Raamattu että Lutherin (tai heidän oman seurakuntansa) epäraamatullinen alkuoletus, että Raamattu on kristityn ainoa uskon ja moraalin erehtymätön opettaja.

Joh 7:

38 Joka uskoo minuun, niin kuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on, juokseva elävän veden virrat."

39 Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.

 

Kuten aikaisemmin tuli esille, niin Herra Jeesus puhui tässä kohdassa nimenomaan tulevista UT:n kirjoituksista. Jeesuksen mukaan Häneen tulee uskoa niin kuin Raamattu opettaa, eli niin kuin VT ja UT opettavat. Emil Anton erehtyi taas kun hän sanoi ettei Raamattu opeta missään kohdassa Sola Scripturaa. Herran Jeesuksen sanat Joh 7:38:ssa todistavat sen että Jeesuksen mukaan Häneen tulee uskoa, niin kuin Raamattu opettaa, joka on sama asia kuin Sola Scriptura.

 

Herra Jeesus ei sanonut, että Häneen tulee uskoa, niin kuin Raamattu ja kirkon traditio opettaa, vaan niin kuin Raamattu opettaa (Sola Scriptura). Emil Anton ja RKK:n traditio on itsensä kanssa toivottomassa ristiriidassa, sillä RKK:n traditio pyrkii kumoamaan Raamatun opetuksen. Sola Scriptura (Yksin Raamattu) ei ole Lutherin epäraamatullinen alkuoletus, vaan Herran Jeesuksen opetus, jonka mukaan Raamattu on ainoa uskon auktoriteetti uskossa Herraan Jeesukseen.

 

Emil Anton ja RKK hyökkäävät Sola Scripturaa vastaan sen tähden niin voimakkaasti, että jos uskovat ihmiset hylkäisivät Sola Scripturan, niin sen jälkeen he voisivat uskoa RKK:n tradition harhaoppeja. Näitä RKK:n tradition harhaoppeja ei tietenkään löydy Raamatusta, niin sen tähden RKK pyrkii tuhoamaan ihmisten uskon Sola Scripturaan saadakseen ihmiset uskomaan RKK:n epäraamatullisia oppeja.

 

Emil Anton: On hyvä huomata, että vaikka Raamattu todistaisikin itse oman auktoriteettinsa, todistus ei olisi pätevä (Joh. 5:31), sillä kuka tahansa voisi kirjoittaa kirjan, joka väittää olevansa ainoa todellinen Jumalan sana, eikä se silti todistaisi, että asia olisi todellisuudessa niin. Ainoa tapa tietää Raamatun olevan totta ja inspiroitua Jumalan sanaa on hyväksyä se itsensä Jumalaksi todistaneen Jeesuksen perustaman erehtymättömän kirkon erehtymättömänä opetuksena.

 

Emil Anton sanoi ainoan tavan tietää Raamatun olevan totta ja Jumalan sanaa on hyväksyä se itsensä Jumalaksi todistaneen Jeesuksen perustaman erehtymättömän kirkon erehtymättömänä opetuksena.

 

RKK opettaa katekismuksessaan muun muassa näin: Jumalan erityisestä armosta Maria ei tehnyt koko maallisen elämänsä aikana yhtään syntiä (411.) ja että Maria on sikiämisensä ensimmäisestä hetkestä alakean kaikkivaltiaan Jumalan erityisen armon ja etuoikeuden kautta Kristuksen Jeesuksen, ihmiskunnan Vapahtajan ansioiden tähden tullut varjelluksi kaikesta perisynnin tahrasta (491.).

 

Gal 3:22 Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.

 

Raamattu kumoaa katolisen kirkon opetuksen Marian ainaisesta synnittömyydestä, sanoen kaikkien ihmisten olevan suljettu synnin alle, että luvattu lupaus tulisi kaikille uskon kautta Herraan Jeesukseen. Tämä tarkoittaa myöskin Marian olleen syntinen eikä hänkään voi pelastua muutoin kuin uskon kautta Herraan Jeesukseen. Raamatussa ei ole missään kohdassa poikkeusta koskien sovitustyötä tai jokaisen ihmisen syntisyyteen Jumalan edessä. Raamattu ei missään kohdassa sano Marian olleen synnitön syntymästään asti kuolemaansa saakka, vaan sanoo kaikkien ihmisten ilman poikkeuksia olevan syntisiä (ovat tehneet syntiä) Jumalan edessä. Synnittömyysoppi Mariasta on katolisen kirkon harhaoppi.

 

Marian synnittömyys oppi sekä aikaisemmin kirjoituksessani mainitut RKK:n harhaopit kuten Maria sovittaa syntiset Jumalalle ja että messu-uhri on syntien sovitusuhri todistavat sen ettei RKK ole erehtymätön Jumalan seurakunta (ei ole ollenkaan Jumalan seurakunta), vaan erehtyväinen ja eksyttäväinen antikristillinen lahko.

 

Joh 16:13 Vaan kuin se tulee, totuuden Henki, hän johdattaa teitä kaikkeen totuuteen; sillä ei hän puhu itsestänsä, vaan mitä hän kuulee, sitä hän puhuu, ja tulevaisia hän teille ilmoittaa.

 

Matt 22:29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

 

Raamattu opettaa Pyhän Hengen johdattavan Jeesuksen opetuslapsia kaikkeen totuuteen. Jeesuksen sanat te eksytte, koska ette tunne Kirjoituksia (Raamattu) ettekä Jumalan voimaa (Pyhä Henki) todistavat sen, että Raamatun sanan on Jumalan sanan totuutta, jonka Pyhä Henki todistaa todeksi. Samoin se todistaa sen, että Jumalan Pyhä Henki toimii sen mukaan kuinka Raamattu opettaa.

 

Kuka tahansa voisi kirjoittaa kirjan ja väittää sen olevan ainoa todellinen Jumalan sana.  Se ei ole kuitenkaan totta, sillä VT:n ja UT:n ilmoitus on lukittu eikä Jumala anna enää Raamatun arvovaltaa millekään kirjoitukselle ilmestyskirjan kirjoittamisen jälkeen. Ainoa tapa tietää mikä on inspiroitua Jumalan sanan totuutta on antaa Pyhän Hengen todistaa se, koska Raamatun opetuksen mukaan Pyhä Henki johtaa Jeesuksen opetuslapsia kaikkeen totuuteen.

 

Apt 2:
41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
42 ¶ Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.

 

Kol 3:
14 Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side.
15 Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.
16 Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.
17 Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

 

1 Piet 4:11 Jos joku puhuu, puhukoon niinkuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Amen.

 

Vaikka Pyhä Henki on ainoa, joka voi avata uskovaa ymmärtämään Jumalan sanan opetuksia, niin siitä huolimatta meidän tulisi kokoontua seurakuntana yhteen rakentumaan, koska se on Jumalan asetus ja säätämys.

 

Raamatun opetuksen mukaan uskovien tulee seurakuntana (sekä tietysti yksilöuskovina) pysyä apostolien opetuksessa (Raamatun opetus UL:n järjestyksen mukaan) ja keskinäisessä seurakuntayhteydessä, leivän murtamisessa (Herran ateria) ja rukouksissa. Seurakuntayhteydessä Jumalan voitelemat paimenet ja vanhimmat opettavat Jumalan sanan totuutta, jonka Pyhä Henki avaa uskovan ymmärrykselle. Siitäkin huolimatta, että Pyhä Henki avaa Raamatun sanan totuutta, niin uskovien tulee kokoontua yhteen, sillä Raamatun opetuksen mukaan Pyhä Henki opettaa uskovia myös seurakuntayhteyden kautta. Jos joku jää tietoisesti yksin eikä tule seurakunnan yhteyteen, vaan sanoo Pyhän Hengen puhuvan ja opettavan häntä eikä hän tarvitse uskovien yhteyttä, niin silloin tällainen uskova on epäterveessä uskossa sekä suuressa vaarassa eksyä ylpeyteen (ja on jo ylpeä) sekä sitä kautta monenlaisiin vahingollisiin vääriin opetuksiin.

 

Muistutan vielä siitä että RKK ei ole Jumalan seurakunta, vaan antikristillinen lahko sen harhaoppien ja eksyttäväisten opetustensa takia. Tämän tähden kenenkään Herran Jeesuksen opetuslapsen ei tulisi ammentaa RKK:n saastuneelta vesilähteeltä, koska sen oppi ja perusta perustuu epäraamatulliseen traditioon.


Emil Anton: Protestantit yrittävät kuitenkin joskus todistaa sola scripturaa siteeraamalla tiettyjä raamatunkohtia. Tunnetuin näistä on 2. Tim. 3:16–17, jossa Paavali kirjoittaa: ”Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä.” Tämä kohta ei kuitenkaan useasta syystä todista sola scripturaa.

Ensinnäkään teksti ei sano pyhien kirjoitusten olevan riittäviä vaan hyödyllisiä opetukseksi, nuhteeksi jne. Esimerkiksi perustuslaki on valtion hallinnassa hyödyllinen muttei riittävä – tarvitaan myös presidentti, hallitus, eduskunta tms. 2. Tim. 3:16-17 ei myöskään väitä, että yksin Raamattu saa Jumalan ihmisen kykeneväksi kaikkeen hyvään. Aiemmin samassa kirjeessä vääryydestä puhdistautuvaa ihmistä kutsutaan astiaksi, josta tulee ”hyödyllinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmis” (2. Tim. 2:21). Jaakob kirjoittaa: ”kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset” (Jaak. 1:4). Pitäisikö tästä päätellä, että kristitylle riittää pelkkä kärsivällisyys – sola patientia? .......

Kolmanneksi Paavalin sanat on luettava asiayhteydessä. Kaksi edellistä jaetta antavat mielenkiintoista lisätietoa: ”Pidä sinä kiinni siitä, minkä olet oppinut. Sinähän olet siitä varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut. Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen.” (2. Tim. 3:14–15)Protestantti huomauttaisi tässä, että pyhät kirjoitukset riittävät antamaan tarpeeksi viisautta, jotta ihminen pelastuisi, joten Raamattu riittää kristitylle. Paavali kuitenkin sanoo, että pyhät kirjoitukset voivat antaa viisautta pelastukseen, ja hän itse mainitsee kriteerin, jonka perusteella kristitty voi tietää olevansa oikeassa uskossa: tieto siitä, että oppi tulee apostoleilta (”koska tiedät, keiltä olet sen oppinut”). 2. Tim. 3:14 todistaa siis apostolisesta traditiosta, sillä Paavali ei lue opin varmuutta Raamatun vaan apostolien opetuksen ansioksi.  .......

Tämän lisäksi hän ei kerro Timoteukselle, mitkä kirjat ovat pyhiä kirjoituksia, vaan viittaa hänen lapsena oppimaansa perimätietoon asiasta. Tässä paljastuukin tämän tekstin lopullinen ongelma: Timoteuksen ollessa lapsi Uutta testamenttia ei ollut vielä kirjoitettu, joten Paavali puhuu juutalaisten pyhistä kirjoituksista eli Vanhasta testamentista. Jos 2. Tim. 3:16–17 siis todistaisi jotain Raamatun riittävyydestä, se todistaisi Vanhan testamentin riittävän. Toinen vastaava tapaus on Joh. 20:31, jossa lukee: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.” Jos tämä todistaisi jotain Raamatun riittävyydestä, se todistaisi pelkän Johanneksen evankeliumin riittävän. Sama ongelma koskee kaikkia raamatunkohtia, joita sola scripturan puolesta voitaisiin yrittää esittää: ne eivät ikinä puhu Raamatusta sellaisena kuin me sen tunnemme.

Johanneksen koko evankeliumi kertoo samoista asioista kuin muut evankeliumit sekä UT:n opetuskirjeet kertovat myös samoista asioista kuin mistä Johanneksen evankeliumi kertoo. UT:n opetuskirjeiden pääsanoma on Herran Jeesuksen veren, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta tapahtunut syntien sovitus, joka vastaanotetaan uskon kautta Herraan Jeesukseen. Johanneksen evankeliumin pääsanoma on Herran Jeesuksen syntien sovitus, jonka kautta ihmiset pelastuvat uskoessaan Jeesukseen.

Tällä tavalla koko UT:n teksti on todistettu Sola Scripturaksi, sillä Johanneksen evankeliumissa luvussa 7 ja jakeissa 38 ja 39 Jeesus käskee ihmisiä uskomaan Häneen, niin kuin Raamattu opettaa. Kuten kirjoitin aikaisemmin, niin Jeesus viittasi tässä kohdassa nimenomaan tuleviin UT:n teksteihin. Herra Jeesus on itse Sola Scriptura opin kehittäjä ja alkuunpanija.

Opettavainen Sola Scriptura

Emil Anton: Kun Raamatusta tehtiin uskon perusta, ei kestänyt kauaakaan ennen kuin Raamattua kirkon opetusvirasta erillään tulkinneet kristityt alkoivat olla eri mieltä siitä, mikä oli todella raamatullista ja mikä ei. Protestantit sanovat usein, että kristityn tulee henkilökohtaisesti lukea ja tulkita Raamattua Pyhän Hengen avulla ja että Raamattu on tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä, jotta sitä voi ymmärtää oikein. Tämä ajatus on kuitenkin itsessään epäraamatullinen. Pietarin sanat toimivat varoituksena: ”[Paavalin kirjeissä] on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia muitakin pyhiä kirjoituksia.” (2. Piet. 3:15–16) Tämä johtaakin meidät sola scripturan katastrofaalisimpaan käytännölliseen ongelmaan.

Raamattu itse opettaa, että Pyhä Henki opettaa Jeesuksen opetuslapsia, johtaen heitä kaikkeen totuuteen ja ettei Raamatun sanan opetusta voi ymmärtää kukaan muu kuin hengellinen ihminen. Hengellinen ihminen tarkoittaa uskovaa ihmistä, jonka sydämessä asuu Jumalan Pyhä Henki. Raamattu on yksinkertainen ja selkeä silloin kun Pyhä Henki on avannut sen totuutta uskovan ymmärrykselle.

1 Kor 2:
12 Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
13 ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
15 Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.

Joh 16:13 Vaan kuin se tulee, totuuden Henki, hän johdattaa teitä kaikkeen totuuteen; sillä ei hän puhu itsestänsä, vaan mitä hän kuulee, sitä hän puhuu, ja tulevaisia hän teille ilmoittaa.

Joh 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.

Kun tutkimme Pietarin sanoja Paavalista, niin näemme mitä hän sanoi ja tarkoitti:

2 Piet 3:
15 ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;
16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.

Pietari sanoi Herran antaneen Paavalille viisautta, jonka mukaan Paavali on kirjoittanut kaikissa kirjeissään. Tietämättömät ihmiset vääntävät niin Paavalin kuin muidenkin kirjoituksia kieroon omaksi kadotuksekseen.

Paavalin kirjeet voivat olla vaikeatajuisia, mutta eivät silloin kun Pyhä Henki avaa ymmärtämään sen mitä Paavali kirjoitti. Kuten on tullut esille, niin Pyhä Henki johtaa kaikkeen totuuteen ja avaa ymmärtämään sen mitä Jeesus opetti ja opettaa.

Pietari sanoo Paavalin kirjeiden olevan samassa asemassa kuin muut pyhät kirjoitukset (VT:n tekstit). Tämä tarkoittaa sitä, että alkuseurakunnassa Paavalin kirjeillä oli Jumalan sanan auktoriteetin ilmoitus, eli ne olivat yhtä kuin Jumalan sana (Raamattu). Voimme siten varmasti tietää, että kaikki UT:ssa olevat Paavalin kirjeet kuuluvat UT:n tekstiin.

Emil Anton: Protestanttisuuden historia todistaa oletuksen Raamatun selvyydestä ja riittävyydestä kohtalokkaan tuhoisaksi: toisistaan eriäviä protestanttisia tunnustuskuntia on tällä hetkellä maailmassa tuhansia ja tuhansia, ja siitä syntyy jatkuvasti lisää. Kaikki väittävät Pyhän Hengen johtavan juuri heitä, mutta Pyhä Henki ei voi opettaa ristiriitaisia asioita. Jeesus lupasi Pyhän Hengen johtavan hänen seuraajansa totuuden täyteyteen (Joh. 16:13), mutta ei yksityisen raamatuntulkinnan vaan apostolisen kirkon opetusviran kautta.  ...

Pietari tunnusti Pyhän Hengen johdatuksen ja inspiraation (2. Piet. 1:21) mutta totesi samassa yhteydessä painokkaasti: ”Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä.” (2. Piet. 1:20) Protestantit uskovat päinvastoin, ja se on johtanut kirkkojen ja tunnustuskuntien hajaantumiseen tulkinnallisten erimielisyyksien takia. Tämä on ilmiselvästi täydessä ristiriidassa sen kanssa, mihin Raamattu kehottaa: ”Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotan teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisinä.” (1. Kor. 10) Myös Jeesus itse rukoili, että hänen seuraajansa olisivat yhtä (Joh. 17:21). Paavali huudahti: ”Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste!” (Ef. 4:5), mutta protestanteilla on sola scripturan takia yksi Herra, tuhansia uskoja ja lukuisia eri versioita kasteesta.

Protestantit yrittävät joskus vastata tähän toteamalla, että katolisessakin kirkossa on kaikenlaisia mielipiteitä. Jotkut pitävät ehkäisyä kiellettynä, toiset sallittuna. Jotkut uskovat paavin erehtymättömyyteen, toiset eivät. Jotkut uskovat Raamatun materiaaliseen riittävyyteen, toiset eivät. Jotkut uskovat tomistiseen predestinaatioon, toiset molinistiseen. Toinen protestanttinen vastaus väittää, ettei ole Raamatun vika, että sitä käytetään väärin. Jos joku ei lue ohjekirjaa, ei ole yllätys, että hän ei osaa käyttää ostamaansa laitetta oikein (eikä se ole kirjan vika).  ......

Molemmat näistä argumenteista ovat sangen heikkoja. Katolinen kirkko opettaa selvästi, että ehkäisy on kiellettyä ja että paavi on erehtymätön (kun hän puhuu ex cathedra), joten ”katolilaiset”, jotka eivät näin usko, eivät ole esimerkkejä erilaisesta katolisesta uskosta vaan kuuliaisuuden puutteesta, itsekkyydestä tai jopa harhaopista. Raamatun materiaalinen riittävyys ja predestinaatio ovat puolestaan toissijaisia kysymyksiä, jotka kirkko on jättänyt teologisesti avoimiksi. Kumpikaan mielipide ei siis ole harhaoppi. Protestantti saattaa vastata, että protestantitkin ovat keskeisistä asioista pitkälti samaa mieltä. Tämä ei kuitenkaan pidä lainkaan paikkaansa. Ensinnäkään Raamattu ei luettele, mitkä asiat ovat keskeisiä ja mitkä eivät. Toiseksi protestantit eroavat keskenään huomattavasti elintärkeistä kysymyksistä kuten Kristuksen olemuksesta, pelastuksesta ja kasteen merkityksestä, ja näissä kysymyksissä virheelliset uskomukset ovat selvästi harhaoppeja. 

Protestanttisuuden historia todistaa Jumalan seurakunnan elävän hajaannuksessa erilaisten kirkkokuntien, herätysliikkeiden sekä niiden ulkopuolella olevien uskovien tähden, koska he ovat opillisin perustein erottautuneet toisistaan. Tämä ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä, että Raamattu on yksin uskovan ainoa uskon auktoriteetin kirjallinen ilmoitus.

Tässä kohden meidän Herran Jeesuksen opetuslasten tulisi tehdä parannusta, sillä erilaisten uskonsuuntien ja niiden ulkopuolella olevien uskovien tulisi pyrkiä ykseyteen, eikä elää hajaannuksessa. Ykseydellä en tarkoita ekumeniaa, joka ei ole sama asia kuin Herran Jeesuksen opetuslasten ykseys (että he yksi olisivat, Joh 17 luku). Katso perustelu sille miksi ekumenia ei ole Jumalan Hengen työtä  sivun lopussa olevasta linkistä: kotipetripaavola.com/ekumenia

Herra Jeesus käski uskomaan Häneen, niin kuin Raamattu opettaa ja jos jotkut uskovat eivät usko kaikessa Jeesukseen, niin kuin Raamattu opettaa, niin se ei tarkoita etteikö Raamattu olisi yksin ainoa uskon auktoriteetin kirjaimellinen ilmoitus. Sen se kyllä todistaa, että uskovat voivat erehtyä uskossaan, mutta ei uskovien erehtyminen tee tyhjäksi Raamatun sanan totuutta, eikä sitä ettei Sola Scriptura olisi totta.

Fil 3:
15 ¶ Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on.
16 Kunhan vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!

2 Tess 1:3 Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä,

Raamatun opetuksen mukaan Herran Jeesuksen opetuslapset voivat ymmärtää asioita eri tavalla, koska itse kukin on uskon kasvuprosessissa ja eri uskonkasvun vaiheissa. Raamatun opetuksen mukaan jos meillä uskovilla on eri näkemyksiä tai ymmärrämme Raamatun opetusta eri tavalla, niin Jumala ilmoittaa sen meille mikä on totuus, jos olemme halukkaita kuuntelemaan Häntä sekä tekemään parannusta kun olemme ymmärtäneet väärin joitakin Raamatun opetuksia. Raamattu myös sanoo, että jos emme ymmärrä kaikkia asioita samalla tavalla, niin meidän tulisi kuitenkin vaeltaa samalla tiellä, emmekä saisi sen tähden erottautua toisistamme.

Pyhä Henki ei opeta ristiriitaisia asioita, mutta uskova voi ymmärtää asian väärin eikä ole aina kaikissa tilanteissa kykenevä näkemään sitä mitä Raamattu opettaa. Tämä voi johtua ettei hän ole vielä kasvanut uskossaan niin että voisi ymmärtää joitakin asioita, sillä hänen tulisi kasvaa muissa asioissa että voisi ymmärtää niitä tiettyjä asioita.

Joissakin tilanteissa tulee ensin tehdä parannusta jostakin muusta asiasta tai kasvaa uskossa, että voi tehdä parannuksen toisesta asiasta. Tuon tähän kohtaa asiaa selventävän esimerkin. Jos talossa on savupiippu rikki sekä katolle johtavat tikapuut rikki, niin vaikka kuinka haluaisit saada savupiipun kuntoon, niin se ei onnistu ennen kuin korjaat katolle johtavat tikapuut.

Miten voimme oppia ymmärtämään Raamattua, eli Jumalan sanaa?

Joh 16:13 Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.

Me uskovat usein luemme Raamattua, jonkun tulkinnan kautta, joskus oman järkeilymme kautta, toisinaan jonkun kirkkokunnan tai uskonsuunnan opin kautta jne. Raamatun opetuksen mukaan ainoa tapa ymmärtää Jumalan sanan totuutta on se kun Pyhä Henki avaa meille totuuden sanaa. Tämä on asian ydin ja tätä Jumala haluaisi opettaa jokaiselle Häneen uskovalle ihmiselle. Emme ole emmekä tule täydellisiksi, mutta siitä huolimatta Raamattu ei avaudu kuin Pyhässä Hengessä ja siksi kaikki tulkinnat, jotka eivät ole Pyhän Hengen avaamia ovat ihmisten tulkintoja, perinteitä, ihmisoppeja, ei Raamatun totuutta.

Tämä on ihana ja verraton lupaus ja asetus, että jokainen uskova on samassa asemassa koskien Jumalan sanan totuuden ymmärtämistä, sillä kaikille on annettu sama tie. Kukaan ei ymmärrä Raamatun sanan opetusta oman järkensä kautta, vaan se avataan kaikille Pyhän Hengen kautta. Kaikilla on samat mahdollisuudet, mutta se on toinen asia kuinka paljon rakastamme Herraa Jeesusta ja antaudumme Pyhän Hengen johdatukselle Raamatun ymmärtämisessä.

Joh 14:21 Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle."

Vain sellaiset uskovat ihmiset voivat ymmärtää koko ajan Jumalan sanaa syvällisemmin, jotka rakastavat Herraa Jeesusta, sillä Jeesus lupasi avata sanaansa ja ilmoittaa tahdostaan niille, jotka rakastavat Häntä. Kyse ei ole teologisesta tai muustakaan oppiarvosta, vaan Jeesuksen rakastamisesta. Olen joskus kuullut jonkun sanovan, että ymmärrät Jumalan sanan totuudesta vain sen verran kuinka paljon tai vähän rakastat Jeesusta. Minä uskon asian olevan juuri näin. Emme tule täydelliseksi Jumalan rakkaudessa, mutta Raamatun opetuksen mukaan saamme koko ajan kasvaa Jumalan rakkaudessa Pyhässä Hengessä. Tämän seurauksena opimme koko ajan ymmärtämään Jumalan sanan totuutta entistä enemmän ja syvällisemmin, jos antaudumme sydämestämme kasvamaan Herran Jeesuksen rakastamisessa.

Raamatun monet erilaiset tulkinnat samoista opetuksista johtuvat siitä, että meidän uskovien keskuudessa on paljon oman minän järkeilyä, uskonnollisiin ihmisoppeihin perustamista, väärässä mielenlaadussa tehtyä oikeassa olemisen halua, ylpeyttä estämässä parannuksen tekoa vääristä opetuksista sekä kasvamattomuutta uskossa jne. Kukaan meistä ei ole kaikessa oikeassa, mutta kaikki erilaiset tulkinnat samoista asioista eivät ole yhtä aikaa totta, sillä on vain yksi totuus esim. koskien sitä milloin ja miksi tulee vastaanottaa vesikaste. Pyhä Henki haluaa johdattaa kaikkia uskovia uskomaan Raamatun opetuksista samalla tavalla ja se on eri asia haluammeko me aina kaikissa asioissa uskoa niin kuin Raamattu opettaa. Raamatun opetuksen mukaan meidän tulisi kuitenkin haluta uskoa Jumalaan sanaan, niin kuin kirjoitettu on.

Kukaan ei voi omia Raamatun tulkintaa itselleen, sillä kaikkien uskovien tulisi nöyrtyä vastaanottamaan Pyhän Hengen antama opetus. Se tulee muistaa, että Pyhä Henki pääsee opettamaan vain niitä, jotka rakastavat Jeesusta. Muista myös se, että Raamatun sanoma on ajankohtainen ja muuttumaton riippumatta aikakausista, kulttuureista tai puhutusta kielestä, sillä Raamatun sanoma on aina sama kaikille aikakausille, kulttuureille ja kielille.

Emil Anton sanoi Pyhän Hengen johtavan uskovia Jeesuksen seuraajia ei yksityisen, vaan apostolisen kirkon opetusviran kautta, jolla hän tarkoitti Rooman katolista kirkkoa. Emil Antonin väite on röyhkeä ja valheellinen, sillä RKK opettaa muun muassa seuraavia valheellisia harhaoppeja: Maria esirukoustensa kautta sovittaa syntiset Jumalalle, messu-uhri on syntien sovitusuhri, Maria oli koko elämänsä ajan synnitön jne.

Raamatun sanan totuuden valossa jokainen Jeesuksen opetuslapsi ymmärtää pelkästään edellä olevien harhojen (RKK:lla on myös paljon muita harhaoppeja) perusteella ettei Pyhä Henki johda RKK:ta, vaan eksyttäväiset valhehenget.

2 Piet 1:
20 Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä;
21 sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.

Emil Anton ei ymmärrä sitä mitä edellä oleva kohta opettaa. Se ei opeta ettei yksilöuskova voisi ymmärtää Raamatun sanaa, koska muualla Raamatusta tulee esille selkeästi, että Pyhä Henki avaa Kirjoituksia kaikille Jeesuksen opetuslapsille. 2 Piet 1:20,21 opettaa ettei kukaan kukaan kykene ymmärtämään Jumalan sanan profetiaa ja Jumala sanaa oman ymmärryksensä kautta, koska Raamatun sana avautuu vain Pyhässä Hengessä. Jumalan sana, eli Raamattu on kirjoitettu Pyhän Hengen johdossa ja koska se Pyhässä Hengessä kirjoitettu, niin se voi avautua vain Pyhässä Hengessä, ei ihmisen oman järjen kautta.

Emil Anton sanoi protestanteilla olevan Sola Scripturan takia yksi Herra, mutta tuhansia uskoja ja lukuisia eri versioita kasteesta. RKK opettaa kasteesta:  Pyhä kaste on koko kristillisen elämän perustus, sisäänkäynti elämään Hengessä (vitae spiritualis janua) ja ovi, joka avaa pääsyn muille sakramenteille. Kasteessa meidät vapautetaan synnistä, ja Jumalan lapsiksi synnytettyinä meistä tulee Kristuksen jäseniä, meidät liitetään kirkkoon ja tulemme osallisiksi sen lähetystehtävästä:4 ”Kaste on uudestisyntymisen sakramentti, joka toteutuu veden kautta sanassa.”5 Katolinen katekismus 2005: 1213.

Tämän lisäksi RKK opettaa kasteesta seuraavaa: Aikuiset kastetaan tavallisesti pääsiäisyönä noin vuoden kestävän opetuksen eli katekumenaatin jälkeen; Kummeja tulee olla vähintään yksi, jonka on oltava 16 vuotta täyttänyt ja vahvistuksen saanut katolilainen.

Room 10:9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;

Raamatun opetuksen mukaan Jeesuksen sovitustyö on pelastuksen perusta ja pelastus vastaanotetaan uskon kautta Herraan Jeesukseen. Raamatun opetuksen mukaan vesikaste ei ole pelastuksen tekijä, ei sen osatekijä, vaan pelastuksen seuraamus. RKK opettaa vesikasteen vapauttavan kaikesta synnistä sekä olevan uudestisyntymisen sakramentti. RKK asettaa vesikasteen pelastavaksi tekijäksi Jeesuksen rinnalle, joka tarkoittaa vesikasteen olevan pelastustie Jeesuksen rinnalla ja kanssa. Raamatun opetuksen mukaan Jeesus on ainoa pelastustie ja siksi RKK on antikristillinen lahko, koska se nostaa Jeesuksen rinnalle muita pelastusteitä kuten Marian sovitus sekä vesikasteen pelastus jne.

Raamattu ei opeta, että aikuinen ihminen kastetaan tavallisesti pääsiäisyönä noin vuoden kestävän opetuksen jälkeen kuten RKK väärin opettaa. Raamatun opetuksen mukaan uskoontulleet kastettiin heti välittömästi sen jälkeen kun he olivat tulleet uskoon. Raamatussa ei ole ollenkaan kummi sanaa, eikä Raamattu opeta että kummin tulee olla mukana kasteessa, koska Raamatussa ei ole RKK:n kummi-oppia, joka on väärä opetus. Raamattu ei tietenkään myös opeta sitä, että kastettava on kummin sylissä kastehetkellä, koska Raamatun opetuksen mukaan jokainen kastettava käveli kasteelle omin jaloin kokonaan vedessä upotettavaksi.

RKK ei ole vain opillisesti erehtynyt (sitäkin se on), vaan se opettaa monia erilaisia pelastusteitä ja siksi RKK ei ole Raamatun kristinuskoa, vaan eksyttäväinen antikristillinen lahko.

Jaak 1:18 Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.

Ef 1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,

Ihminen syntyy uudesti ylhäältä kun hän on uskonut pelastuksen evankeliumin, jolloin hän tullut Jeesukseen uskovaksi ihmiseksi.

Emil Anton ja katoliset opettavat paavin olevan erehtymätön hänen puhuessaan koko kirkon johtajan auktoriteetilla tarkoituksenaan määritellä ja päättää lopullisesti uskoon tai moraaliin liittyvä kysymys siten, että kaikkien uskovien on yhdyttävä siihen.

Jaak 3:
1 ¶ Veljeni, älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion.
2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.

Raamattu ei erittele sanoessaan kaikkien erehtyvän monessa kohden, niin että siinä olisi poikkeus jonkun ihmisen kohdalla. Tämä opetus jokaisen uskovan erehtymisestä on liitetty Raamatun opetukseen. Tämä tarkoittaa sitä että jokainen ihminen on erehtyväinen ja voi erehtyä monta kertaa uskon opissa ja moraaliin liittyvissä kysymyksissä. Raamatun (VT ja UT) kirjoittajat olivat kaikki erehtyväisiä ihmisiä, mutta huolimatta heidän erheistään Jumala antoi puhtaan ja täydellisen ilmoituksen Raamattuun heidän kauttansa. He olivat vajavaisia vaelluksessaan, mutta kirjoittaessaan Raamatun sanaa Pyhä Henki ohjasi ja johdatti sen virheettömänä heidän kauttansa. Kukaan ihminen ei enää heidän jälkeensä saa samanlaista kunniaa kuin he saivat, koska Jumala soi heille armon kirjoittaa Jumalan sanan opetusta Raamattuun.

Tätä Raamatun sanan opetuksen erehtymättömyyden kunniaa (saivat kirjoittaa Raamattua) ei ole suotu kenellekään muulle ihmiselle, ei paaville, eikä kenellekään muulle. Paavi katolisena yhtyy RKK:n opetukseen Marian sovituksesta, messu-uhri on syntien sovitusuhri jne. joka tarkoittaa sitä ettei paavi ole ainoastaan erehtyväinen, vaan myös eksyttäjä.

Emil Anton sanoi protestanttien eroavan keskenään Kristuksen olemuksesta, pelastuksesta ja kasteen merkityksestä, johon hän totesi virheellisten uskomusten olevan näissä kysymyksissä selvästi harhaoppeja. RKK opettaa itse monia harhaoppeja ja erilaisia pelastusteitä kuten on tullut moneen kertaan esille. Suurin harhaoppinen taho on RKK, sillä se uskottelee olevansa Raamatun kristinuskoa, vaikka se todellisuudessa on antikristillinen lahko.

Emil Anton: Yhteenvetona sola scripturasta voidaan todeta, että se on täyttänyt Paavalin ennustuksen: ”Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee.” (2. Tim. 4:3) Ainoa kristittyjen ykseyden tae on näkyvä ja täydellinen uskon yhteys paavin ja yhden, pyhän, katolisen ja apostolisen kirkon kanssa. Jeesus lupasi, että hänen paaviuden kalliolle perustamaansa kirkkoa eivät tuonelan portit voittaisi (Matt. 16:18). Kristuksen kirkko rukoilee, että sen ulkopuolella olevat uskossaan vilpittömät kristityt ”kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.” (Joh. 10:16)

2 Tim 4:
1 ¶ Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta:
2 saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
3 Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia
4 ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.

Emil Anton ymmärtää Raamatun opetusta väärin, sillä 2 Tim 4:1-4 ei opeta, että Sola Scriptura olisi väärä opetus. Tämä jaejakso opettaa, että ne ihmiset eivät kärsi tervettä oppia ja totuutta (Jumalan sanan totuus), jotka oman korvasyyhynsä mukaisesti haalivat itselleen opettajia kääntämällä korvansa pois totuudesta (Jumalan sana) kääntyen taruihin, joka tarkoittaa valheellisia ja epäraamatullisia opetuksia.

Kaikella lähimmäisen rakkaudella kirjoitan ja sanon, että Emil Anton ja RKK on yhtä kuin eksyttäjät ja eksytys, joka pyrkii kääntämään ihmisiä pois Raamatun sanan totuudesta, niin että he uskoisivat RKK:n tradition, joka pitää sisällään useita erilaisia pelastusteitä ja monia harhaoppeja.

Jätän lopuksi meille (myös minulle) tärkeän Jumalan sanan opetuksen siitä ettemme saa väärentää Jumalan sanan totuutta, vaan rakkaudessa ja totuudessa kasvaa uskossa Herraan Jeesukseen Pyhän Hengen voimassa.

2 Kor 4:
1 ¶ Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan, joka on osaksemme tullut, me emme lannistu,
2 vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin ettemme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan julkituomalla totuuden me suositamme itseämme jokaisen ihmisen omalletunnolle Jumalan edessä.
3 Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
4 niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on niin sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on Jumalan kuva.
5 Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden.

Ef 4:
11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,
13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,
16 josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.

 

 

Petri Paavola 27.11.2015

Lähteet:
33/38 Raamattu
Biblia 1776
King James version 1611
Katolinen katekismus 2005: 411, 491
Katolinen katekismus 2005: 1213
hyviauutisia.net/2007/03/04/yksin-raamattu
newadvent.org
kotipetripaavola.com/pyhamariaeukaristiauhriluonne
katolinen.fi/?page_id=406
kotipetripaavola.com/ekumenia


 

 





eXTReMe Tracker