Etusivulle | Yhteiskunnan ilmiöt ja asiat


 

Uhrina omassa uskonnossa

 

MTV:n studio55 ohjelmassa 8.10.2015 oli aiheena uhrina omassa uskonnossa. Kun katsoin ohjelman, jossa keskusteltiin kahden helluntaiseurakunnasta eronneen ihmisen kanssa, niin mieleeni nousi monenlaisia ajatuksia siitä mitä on terve ja Raamatullinen usko sekä epäterve uskonnollinen usko ja uskonnollinen suorittaminen. En halua millään tavalla loukata ketään, vaan vertaan keskenään Raamatullista uskoa Jeesukseen sekä uskonnollista uskoa Jeesukseen, sillä ne ovat kaksi eri asiaa, jotka kulkevat eri suuntiin ja vaikuttavat ihmisissä erilaisia ajatuksia, tuntemuksia sekä elämässä ojentautumista.

Toivon että tämän kirjoituksen lukisi sellainen ihminen, joka on eronnut jostakin Raamatullisesta uskonyhteisöstä sekä luopunut uskosta Jeesukseen. Samoin sellaisen on hyvä lukea tämä kirjoitus, joka kuuluu johonkin Raamatulliseen uskonyhteisöön, että hän voisi verrata sitä onko hänen uskonsa Raamatullista uskoa vai uskonnollista uskomista ja suorittamista.

Usko ei ole ihmisten suosion etsimistä

Ohjelmassa tuli esille kuinka uskoontulon myötä tavallinen pulliainen huomasi tulevansa suosituksi ja yhtäkkiä ihmisestä tuli jotakin. Ohjelmassa toinen henkilö sanoi päässeensä tietämään maailmanluokan salaisuuden ja totuuden, jota maailmassa olevat tampiot (jumalattomat) eivät tajua mitä nämä uskovaiset olivat nähneet.

Raamatullinen usko ei etsi ja huumaannu ihmisten suosiosta, koska siten ihmisestä tulee hyvin helposti toisten ihmisten mielistelijä, jonka avulla hän pyrkii pitämään yllä omaa suosiotaan. Raamatullinen usko etsii Jumalan tahtoa ja suostuu olemaan pieni ja nöyrä ihminen, jonka keskipiste on Herra Jeesus. Ihmisten suosiota etsivä ihminen pyrkii pitämään itsensä keskipisteenä. Hän saattaa puhua Jeesuksesta ja Raamatusta ihan oikeinkin, joissakin kohden, mutta hän etsii ihmisten suosiota, koska hän haluaa olla huomion keskipisteenä. Raamatullinen usko ei korota omaa itseä, vaan kasvaa uskossa, niin että hänen oma egonsa vähenee ja Herra Jeesus kasvaa koko ajan yhä suuremmaksi hänen sydämessään.

Uskonnollinen ihminen pitää sellaisia ihmisiä tampioina, jotka eivät usko Raamattuun ja Jeesukseen. Tämä johtuu siitä, että uskonnollinen ihminen ei kasva Raamatulliseen suuntaan, jossa hän vähenisi ja Jeesus kasvaisi suuremmaksi, mutta sen sijaan hän kokee olevansa muita erikoisempi sekä muiden yläpuolella ja siksi hän kasvaa väärään suuntaan kasvattaen koko ajan omaa uskonnollista egoansa yhä suuremmaksi ja suuremmaksi.  Hän alkaa käyttäytymään niin kuin Raamatun aikaiset fariseukset, jotka eivät rakastaneet lähimmäisiään, vaan väärällä tavalla Raamattua ymmärtäen he korostivat omaan erinomaisuuttaan. Raamatullinen usko ei nouse muiden yläpuolelle, eikä näe itsessään erinomaisuutta, eikä korota itseään, vaan korottaa Herraa Jeesusta sekä puhuu ja opettaa Jeesuksen hyvyydestä ja erinomaisuudesta.

Usko tuo ilon uskonnollisuus ahdistaa

Uskonnollisuus tuo ahdistavan tunteen ihmisen sydämeen siksi että hän on menossa taivaaseen, mutta ne jotka eivät usko Jeesukseen joutuvat iankaikkiseen kadotukseen. Uskonnollisuuden vallassa oleva ihminen ottaa taakakseen ihmisten pelastamisen, jonka hän kokee todella raskaana.

Raamatullinen usko luottaa Jeesukseen sekä Jumalan sanan ja Pyhän Hengen työhön, sillä Jumala itse synnyttää uskon ihmisen sydämeen Pyhän Hengen todistuksen sekä evankeliumin sanan kautta. Raamatullinen usko iloitsee pelastuksesta, mutta samalla kantaa tervettä murhetta jumalattomien tähden, mutta luottaa kuitenkin Jumalan voimaan ja hyvyyteen, joka vetää ihmisen parannukseen ja pelastukseen. Raamatullinen usko ei ota taakakseen maailman pelastamista, vaan jättää pelastamisen Jumalalle, sillä Hän on ainoa, joka voi pelastaa ihmisen. Raamatullinen usko ei kerro Jeesuksesta jumalattomille siksi, että hänellä on taakka ihmisten pelastumisesta, vaan siksi koska Jumalan Pyhä Henki antaa hänelle rakkauden rakastaa jumalattomia ja sen kautta Raamatullinen usko kertoo ja puhuu Jeesuksesta sekä pelastuksesta.

Uskonnollinen ihminen epäilee omaa pelastustaan, koska hän kokee olevansa riittämätön ja kelpaamaton Jumalalle ja sen tähden hän tekee uskonnollisia tekoja yrittäen niiden kautta kelvata Jumalalle. Enemmin tai myöhemmin voi käydä, niin kuten monelle käy, että hän väsyy uskonnollisten tekojen suorittamiseen ja luopuu uskonnollisuuden (uskosta) harjoittamisesta.

Raamatullisessa uskossa oleva ihminen saa sydämeensä Pyhän Hengen todistuksen kautta uskon- ja pelastusvarmuuden siitä että Jumala on hänet pelastanut ja hän pelastuu Jumalan armosta uskon kautta Herraan Jeesukseen, Herran Jeesuksen sovitustyön tähden. Tämä sama asia tapahtuu jokaiselle, joka on Raamatullisessa uskossa olkoon hän lapsi, nuori tai aikuinen. Terveen uskon kasvun kautta tämä asia vahvistuu vahvistumistaan ja hän sydämessään oppii uskon kasvun kautta ymmärtämään, että Jeesuksen sovitustyön tähden Jumala pelastaa hänet armosta, ilman omia tekoja ja suorituksia. Tosin ihan pienen lapsen ei tarvitse tätä ymmärtää, sillä silloin kun hän tulee siihen ikään, että ymmärtää henkilökohtaisesti hyvän ja pahan, niin hän voi tulla uskoon ja pelastua Jumalan armosta uskon kautta Herraan Jeesukseen, jolloin hän saa uskon- ja pelastusvarmuuden sydämeensä, joka kasvaa ja vahvistuu päivä päivältä hänen sydämessään.

Vaarallinen oppi vs. oikea Raamatun oppi

On tapauksia, joissa uskon tai uskonnon varjolla ihmiselle voidaan tehdä pahaa, joka on väärin. Ohjelmassa otettiin esille sellainen näkökulma, jossa uskon varjolla ei ole tehty pahaa, vaan oppijärjestelmä on neuroottinen tai karmea, sillä vaikka kuinka rakastavasti esim. lapselle kertoo, että on olemassa helvetti, niin se on pelottava totuus ja asia. 

Uskonnollinen usko pelottelee helvetillä sellaistakin lasta, joka ei vielä oikein ymmärrä hyvää ja pahaa, eikä kykene tekemään omaa ratkaisua uskooko Jeesukseen vai ei. Silloin kun lapsi ei tätä ymmärrä, eikä kykene itse henkilökohtaisesti päättämään uskomista Jeesukseen, niin hänet voidaan manipuloida helvetin pelolla omaksumaan ja uskomaan sellaiseen asiaan, jota hän ei kuitenkaan kykene omaksumaan ja uskomaan. Tämän seurauksena hänestä kasvaa uskonnollinen ihminen, jolla ei ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen. Hän alkaa uskonnollisesti suorittamaan asioita helvetin pelon tähden, jonka seurauksena moni luopuu uskonnollisuudesta (uskostaan).

Raamatullinen usko kykenee itse henkilökohtaisesti ymmärtämään evankeliumin sekä tulemaan uskoon siksi, koska Jeesus rakastaa häntä, eikä halua hänen joutuvan kadotukseen. Raamatullinen usko kasvaa ja vahvistuu siinä, että rakkaus ja totuus Jeesuksessa sai hänet tulemaan uskoon, ei helvetin pelko. Raamatullinen usko ymmärtää ajan kanssa, että ilman uskoa Jeesukseen ihminen kylläkin joutuu kadotukseen, mutta Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan on se motiivi, joka sai hänet tulemaan uskoon sekä ottamaan Jumalan armosta pelastuksen vastaan.

Riivaajat

Uskonnollisuus pelkää riivaajia, joiden ajatellaan voivan tulla tekemään pahaa ihmiselle. Raamatullinen usko ei pelkää riivaajia, koska Raamatullinen usko ei ole riivaaja keskeistä, vaan Jeesus keskeistä. Uskonnollisen uskon keskipiste on hyvin usein pahuus ja riivaajat, joita pelätään ja jotka pyritään pitämään loitolla uskonnollisen suorittamisen, eli ihmistekoisen jumalanpalveluksen kautta.

Raamatullisen uskon keskipiste on Jeesus, Jumalan armo, rakkaus ja totuus, jonka kautta riivaajat ja paha ei pääse tuomaan pelkoa uskovan sydämeen. Silloin kun ihminen on Raamatullisessa uskossa, niin Jumalan voiman avulla pahuus ja riivaajat eivät pääse asuttamaan uskovan sydäntä, eikä tuomaan pelkoa uskovan sydämeen.

Pyhän Hengen pilkka

Ohjelmassa tuotiin esille Pyhän Hengen pilkka hirvittävänä asiana, jota ei voi saada anteeksi, mutta kukaan ei kerro mikä on Pyhän Hengen pilkka, onko se teko vai ajatus ja ajatuksen kahlitsemiset ovat pahinta hengellistä väkivaltaa. Uskonnollinen ihminen pelkää Pyhän Hengen pilkkaa, eikä hän voi uskonnollisuutensa takia ymmärtää sitä mikä on Pyhän Hengen pilkka. Hän voi taakoittaa omaa sydäntään Pyhän Hengen pilkalla, eläen epävarmuudessa onko hän tehnyt sitä vai ei. Tällainen taakka on raskas ja hirvittävää kantaa, sillä se luo ahdistavan pelon ilmapiirin ihmisen sydämeen.

Raamatullinen usko oppii ymmärtämään Pyhän Hengen pilkan olevan sellainen, jossa uskossa ollut ihminen tallaa jalkojensa alle Jeesuksen ja pitää epäpyhänä Jeesuksen verta, jossa hänet oli pyhitetty sekä pilkkaa Jumalan Henkeä. Tämä on Pyhän Hengen pilkka, jota ei saa anteeksi. Koska uskova ihminen on eri kasvunvaiheissa ja monenlaiset asiat voivat vaikuttaa häneen, niin siksi hän voi uskontien alussa ymmärtämättömyyttään vihastua Jumalaan ja sanoa pahastikin Jumalalle, mutta se ei kuitenkaan aina merkitse sitä, että uskova on tehnyt Pyhän Hengen pilkan. Raamatun opetuksen mukaan voimme tietää olemmeko tehnyt Pyhän Hengen pilkan vai ei, sillä Pyhän Hengen pilkan tehnyt ei voi enää tulla eikä edes halua tulla parannukseen. Aina silloin kun uskovan sydämessä vaikuttaa katumus sekä halu tulla parannukseen, niin hän ei ole tehnyt Pyhän Hengen pilkkaa. Raamatullisessa uskossa oleva ihminen elää parannuksessa, eikä hänen sydäntään taakoita pelko Pyhän Hengen pilkasta, sillä hän kasvaa uskossa ymmärtäen ettei ole tehnyt eikä halua tehdä Pyhän Hengen pilkkaa, koska Jumalan armosta hän rakastaa Jumalaa ja kasvaa tässä rakkaudessa uskon kasvun kautta.

En pystynyt olemaan oikeanlainen

Uskonnollinen ihminen elää ja sinnittelee uskossaan, mutta hyvin usein se ajautuu siihen pisteeseen, että hän luopuu uskosta Jeesukseen ja eroaa uskonyhteisöstä. Uskonnollinen ihminen erotessaan ja luopuessaan uskosta saattaa ajatella ettei hän pystynyt elämään uskonyhteisön oppien ja vaatimusten mukaisesti. Joskus voi olla myös niin, että uskonyhteisön oppi ja vaatimukset ovat epäraamatullisia sekä vääriä, eivät Raamatun opetuksen mukaisia.

Raamatullisessa uskossa oleva ihminen ei aseta uskon elämäänsä itsensä varaan, vaan Jumalan varaan ja suostuu ja antaa Jumalan muuttaa häntä sekä ymmärtää Jumalan antavan hänelle voimaa muutokseen, jonka kautta hylätään syntielämää sekä valitaan Jumalan tahdon mukaista elämää. Kukaan ihminen ei kykene elämään ja kasvamaan Jumalan tahdon mukaisessa elämässä omissa voimin ja uskonnollisen suorittamisen kautta, koska uskon syntyminen ja uskon teot ovat Jumalan vaikuttamia ihmisen sydämessä Pyhän Hengen voiman kautta.

Saarnamiehestä ateistiksi

Ohjelmassa sanottiin, että helluntaiselle nuorelle miehelle sana ateisti kuulostaa kirosanalta. Ohjelmassa esiintynyt entinen saarnamies sanoi helluntailaisilla olevan kolme totuuden perustaa, jotka ovat Raamattu (täysin totta), sisäinen kokemus Jumalan kosketuksesta, jossa tunnet miten Herra vaikuttaa ihmisen mielessä sekä ihmisten omat henkilökohtaiset todistukset siitä mitä he ovat kokeneet Jumalan tekevän heidän elämässään. Entisen saarnamiehen mukaan nämä kolme asiaa ovat niin vahva tausta, että vaikka tiede sanoisi mitä tahansa, niin uskova on hämmennyksissä.

Entinen saarnamies sanoi tutkineensa paljon teologiaa, historiaa, filosofiaa, jonka perusteella hän rakensi uuden naturalistisen maailmankuvan. Hänen mukaansa uskosta eroamisen prosessi vie ihmisen valtavaan hämmennykseen, joka ajaa monet hakemaan apua terapiasta tai uskonnon uhreilta.

Uskonnollinen ihminen korottaa omaa "hyvyyttään", eikä näe lähimmäisiään rakkauden kohteina, vaan halveksunnan kohteina ja siksi hän ajattelee ateisti sanan edustavan hänelle kirosanaa. Raamatullinen usko korottaa Jumalan hyvyyttä ja siksi hän näkee lähimmäisensä rakkauden kohteina, joita ei saa halveksua, vaan rakastaa lähimmäisinään.

Tunnen ja tiedän jonkin verran helluntailaisia ja heissä on paljon Raamatullista ja oikeaa uskoa, jossa ateisteja rakastetaan, eikä halveksuta. Varmaankin sellaisiakin helluntailaisia on olemassa, joissa vaikuttaa uskonnollisuutta ja epätervettä uskoa, jonka seurauksena he halveksuvat ateisteja. Itse en kuitenkaan anna epäterveelle uskolle mitään painoarvoa, koska se edustaa epätervettä uskoa, ei Raamatullista uskoa. Epäterveessä uskonnollisessa uskossa oleva ihminen ei edusta Raamatullisessa uskossa olevaa ihmistä ja siksi Raamatullisessa uskossa oleva ei kanna epäterveen uskon häpeää, sillä sen häpeän joutuu kantamaan epäterveessä uskossa oleva ihminen. Itse olen tavannut paljonkin Raamatullisessa uskossa olevia helluntailaisia.

Raamatullisen ja terveen uskon kolme tekijää ovat Raamatun sanan erehtymätön totuus, Pyhän Hengen sisäinen todistus sydämessä sekä koetut asiat Pyhän Hengen vaikutuksen kautta. Silloin kun nämä asiat ovat todellisuutta uskovan elämässä, niin hän ei muutu ateistiksi, vaan muuttuu koko ajan enemmän ihmiseksi, joka oppii tuntemaan Jumalaa yhä syvällisemmin. Jos tämä yhtälö puuttuu, niin silloin on kyse uskonnollisuudesta ja omasta viisaudesta, joka johtaa epäuskoon, hylkäämään Jeesuksen ja totuuden sekä lopulta ihmisestä tulee ateisti. Ateistin ja uskonnollisen ihmisen yhteinen piirre on se, että kumpikaan ei ole täysin varma Jumalan rakkaudesta sekä totuudesta ja siksi he usein päätyvät lopulta samaan porukkaan, eli Raamatun Jumalan vastustajiksi.

Uskonnollinen kiivailija on uskonnollisuuden hengessä halveksinut ateisteja ja kun uskonnollisuuden kupla puhkeaa ja hänestä tulee ateisti, niin hän alkaa halveksumaan uskonnollisia ihmisiä sekä Raamatullisessa uskossa olevia ihmisiä. Hän ei muutu millään tavalla, vaan hänessä oleva ylpeys vaikutti silloin kun hän oli uskonnollinen ihminen, jonka tähden hän halveksui muita ihmisiä ja kun hänestä tulee ateisti, niin hänessä vaikuttava ylpeys saa hänet halveksumaan uskonnollisia ihmisiä ja Raamatullisessa uskossa olevia ihmisiä.

On selvää kun maailmankuva romahtaa, niin silloin moni hakeutuu terapiaan tai uskonnon uhrien luokse. Tässä vaiheessa ihminen on joko oikeasti uskonnon uhri, joka on joutunut uskonnollisen painostuksen sekä väärinkäytön uhriksi tai sitten hän tekeytyy uhriksi sen tähden, koska ei ole koskaan oikealla tavalla ymmärtänyt ja sisäistänyt Raamatullista uskoa. Epävarmuus, väärä pelko ja ahdistus, jota uskonnollinen ihminen kantaa sydämessään, johtaa usein terapiaan tai uskonnon uhrien pakeille sen jälkeen kun ihminen yrittää heittää pois elämästään uskonnollisuuden, joka ei toiminut, eikä auttanut, vaan päinvastoin ahdisti ja rikkoi.

Raamatullinen usko saa aikaan iloa, rauhaa ja rakkautta uskovan sydämessä uskon kasvun kautta, koska Jumala on todellinen ja Jumalan läsnäolo Hänen armonsa, rakkautensa ja totuutensa kautta Pyhässä Hengessä saa aikaan luottamuksen ja turvan Jumalassa. 

Väärä ja oikea auktoriteetti

Ohjelmassa tuli entisen saarnamiehen kautta esille totuuskäsite, jossa joku kertoo mikä on totuus ja että sinun on oltava tällainen, joka on auktoriteetti ongelma. Hän sanoi suuremman ongelman olevan sisäinen auktoriteetti, jonka uskova rakentaa itselleen ajaen itsensä koko ajan ahtaammalle ollakseen riittävän hyvä Jumalalle, vaikka sanoo Jeesuksen pelastustyön riittävän.

Uskonnollisuus ottaa vastaan auktoriteetin toisen ihmisen kautta, joka kertoo millainen Jumala on sekä millainen ihmisen tulee olla. Uskonnollinen ihminen rakentaa sydämessään muiden ihmisten kautta käskyjä ja opetuksia, joiden kautta hän yrittää kelvata Jumalalle. Hän voi puhua Jeesuksen sovitustyön riittävän, mutta sen hän sanoo ulkoa opitun kaavan kautta, mutta sydämessään hänellä ei ole pelastusvarmuutta ja siksi hän pyrkii omien tekojensa kautta kelpaamaan Jumalalle.

Raamatullinen usko ottaa auktoriteetin vastaan aina Jumalan sanan ja Pyhän Hengen todistuksen kautta myös sen mitä muut ihmiset puhuvat hänelle tulee perustua Raamatun totuuteen ja Pyhän Hengen todistukseen. Raamatullisen uskon auktoriteetti ei ole toinen ihminen ja mitä hän sanoo, vaan Raamatun totuus ja Pyhän Hengen todistus. Raamatullisessa uskova oleva ei yritä kelvata Jumalalle omien tekojen kautta, vaan hän luottaa Jeesuksen sovitustyön kautta kelpaavansa Jumalalle, koska hän sydämessään tietää ja tuntee Jumalan ja Hänen Henkensä läsnäolon ja elää tästä Jumalan läsnäolon todellisuudesta käsin.

Raamatullisessa uskossa oleva ihminen ymmärtää ettei hänestä tule täydellistä uskovaa tai ihmistä tässä ajassa, mutta hän saa kasvaa uskossa joka päivä Jumalan armosta.

Loppusanat

Uskonnollisuus ja uskonto on eri asia kuin Raamatullinen usko Herraan Jeesukseen. Uskonnollisuuden hengen vallassa oleva ihminen ymmärtää Raamattua luonnollisen mielen mukaan, jonka tähden hän ymmärtää väärällä tavalla Raamatun sanan opetuksen. Raamatullinen usko ymmärtää Raamattua hengellisen mielen mukaan, koska Pyhä Henki on avannut hänelle Raamatun sanan totuutta ja siksi hän kykenee ymmärtämään oikealla tavalla Raamatun sanan totuutta.

Jotkut ihmiset luopuvat uskosta sen tähden, koska he eivät ole olleet koskaan Raamatullisessa uskossa, vaan ovat olleet uskonnollisia ihmisiä ja nääntyneet uskonnollisten kahleiden kuristavaan otteeseen. Toinen ryhmä on sellaisia, jotka ovat olleet Raamatullisessa uskossa, mutta he ovat eksyneet valheeseen, koska heidän sydämensä ei juurtunut syvälle Jumalan sanan totuuteen sekä Pyhän Hengen vaikuttamaan rakkauteen. Kolmas ryhmä on sellaisia, jotka ovat joutuneet epäraamatullisen toiminnan kohteeksi. Syitä on myös monia muita.

Olkoon syy mikä tahansa hylkiä Jeesusta ja Raamatun totuutta, niin sanon sinulle, että on olemassa rakastava ja armahtava Jumala, joka haluaa ja voi sinut pelastaa ja auttaa sinua löytämään totuuden sekä elämään Jumalan läsnäolossa. Ihminen ei voi tulla omin voimin uskoon, sillä se on Jumalan teko, joka näyttää Jumalan sanan kautta todeksi sen että olemme tehneet syntiä Häntä vastaan, jonka seurauksena ihminen on oman valinnan kautta kulkemassa kohti iankaikkinen kadotusta, mutta rakkaudessaan ja armossaan Jumala on valmistanut pelastuksen sinulle, sillä Jeesus kuoli puolestasi ristillä ja antaa sinulle syntisi anteeksi kun kadut ja tunnustat syntisi sekä teet parannuksen uskoen Herraan Jeesukseen.


 

Petri Paavola

Lähteet:
33/38 Raamattu
Biblia 1776
King James version 1611
katsomo.fi/#!/jakso/33001005002/studio55-fi

 

Tiedustelut ja yhteydenotot: Palautesivu         







eXTReMe Tracker