Katolinen kirkko pedofilia ja selibaatti

Vuonna 2021 Ranskassa katolisen kirkon asettama riippumaton tutkimuskomissio julkisti raportin, jonka mukaan vuosien 1950–2020 välisenä aikana jopa 330 000 ranskalaista lasta olisi joutunut hyväksikäytön uhreiksi katolisessa kirkossa. Raportin  mukaan nämä pedofilian harjoittajat katolisessa kirkossa ovat olleet pappeja, munkkeja, nunnia, muita kirkon työntekijöitä ja esimerkiksi katolisten koulujen opettajia. Tässä kirjoituksessa käyn läpi sitä mistä tällainen niin järkyttävän laaja-alainen pedofilia johtuu, mikä on sen syy, että katolisessa kirkossa tapahtuu näin laaja-alaista pedofiliaa. Se täytyy todeta tähän alkuun, että pedofilia, missä aikuinen käyttää seksuaalisesti lasta hyväksi on eräs pahimmista teoista mitä ihminen voi tehdä toiselle ihmiselle.

Kirjoituksessani tuon esille myös mitä katolinen pappi Oskari Juurikkala sanoo kirkkonsa pedofilian ongelmasta: (Kotimaan artikkeli 8.10.2021 Katolinen pappi Oskari Juurikkala Ranskan skandaalista: Perinteisissä katolisissa maissa papin rooli on vääristynyt).

Tutkimuskomissio arvioi seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneitä olevan noin kolme tuhatta. Tutkimuskomission raportin mukaan kodissa ja lähipiirissä tapahtuvien hyväksikäyttötapauksien jälkeen katolinen kirkko näyttää olevan ympäristö, jossa seksuaalista hyväksikäyttöä on ollut yhteiskunnassa eniten.

Itse olen tutkinut katolisen kirkon toimia jo 1990- luvulta lähtien ja tätä katolisen kirkon sisällä tapahtuvaa pedofiliaa on maailmanlaajuisesti todella valtavan paljon. Katolinen kirkko on suojellut ja salannut pappiensa harjoittamaa pedofiliaa, joka tarkoittaa sitä, että katolisen kirkon sisällä tapahtuva pedofilia on paljon laajempaa ja sitä esiintyy paljon enemmän kuin mitä julkisuudessa on kerrottu. Kun otamme huomioon tuon edellä olevan yksityiskohdan, niin katolisen kirkon sisällä tapahtuva pedofilia voi olla jopa paikka, jossa voi tapahtua kaikista eniten pedofiliaa tai ainakin lähelle sitä.

Oskari Juurikkala sanoi Kotimaan artikkelissa, että hän uskoo avioliitolla olisi vaikutusta liittyen näihin pedofilia tapauksiin. Mutta, Juurikkala sanoi myös, että lasten ja nuorten seksuaalista hyväksikäyttöä on vaikea selittää pappien naimattomuudella.

Pappien selibaatti on suurin syy katolisen kirkon pappien harjoittamalle pedofilialle. Raamattu ei opeta pappien selibaattia. Katolisen kirkon pappien pedofilia ei perustu Raamatun opetukseen, vaan kirkon väärään opetukseen ja perinteeseen. Pedofilia on synti ja eräs karmeimmista synneistä mitä ihminen voi tehdä toiselle ihmiselle. Kun olen tutkinut katolisen kirkon pedofiliaan liittyviä artikkeleita ja katolisen kirkon työntekijöiden lausuntoja pedofiliasta, niin he myöntävät sen olevan väärin, mutta erittäin harvoin he sanovat sen olevan syntiä. Oskari Juurikkalakaan ei sanonut Kotimaan artikkelissa pedofilian olevan syntiä, vaikka hän ei tietenkään hyväksy pedofiliaa.

Raamatun opetuksen mukaan kaikki Herran Jeesuksen opetuslapset ovat pyhää ja kuninkaallista papistoa pelastumisen ja uudestisyntymisen perusteella, kun Jumala on tehnyt heistä pappeja. Raamattu ei tunne muunlaista pappeutta tässä Uuden Liiton ajassa. Raamatussa ei siis ole ollenkaan kirkollista virkapappeutta, joka on Raamatun sanan vastaista opetusta.

Silloin kun ihmiseltä kielletään seksuaalisuuden harjoittaminen (avioliitossa) kuten katolinen kirkko tekee papeilleen, niin se johtaa pedofilian harjoittamiseen. Ihminen on seksuaalinen olento, jos ihmiseltä kielletään seksuaalisuuden harjoittaminen kuten katolinen kirkko tekee papeilleen, niin se hyvin usein johtaa pedofiliaan. Katolinen pappi suuntaa seksuaaliset teot lapsia kohtaan, koska hän ajattelee ettei lapsi vielä ymmärrä asiaa ja siten tämä pappi ajattelee ettei hän voi jäädä kiinni teoistaan.

A. W. Richard Sipe on entinen benediktiinimunkki ja roomalaiskatolisen kirkon pappi. Sipe on tehnyt tutkimuksen katolisen kirkon pedofiliasta ja hän sanoo tutkimuksessaan muun muassa seuraavaa:

Olen hoitanut katolisten pappien ja uskonnollisten johtajien seksuaalisen väärinkäytön uhreja ja tutkinut useita tapauskertomuksia. Jotkut potilaat ovat ilmoittaneet väärinkäytöksistä kansliaan, piispoille ja uskonnollisille esimiehille. Uhrit kertovat, että heidän valituksensa jälkeen heitä on pidetty pettureina ja kirkolle uskottomina. Uhrit ovat kokeneet, että heitä on pidetty viettelijöinä, syntisinä tai joissakin tapauksissa opportunisteina, ja heitä on kohdeltu suurelta osin ilman myötätuntoa.

Nämä seksuaalisen hyväksikäytön uhrit usein kertovat pappien hyväksikäytöstä vasta aikuisiällä. Kuten Sipen tutkimuksesta käy ilmi, niin seksuaalisen hyväksikäytön uhreja kohdellaan todella ikävästi ja jopa karmealla tavalla.

Sipe toi esille, että kolmasosa Yhdysvaltain katolilaisista papeista oli emotionaalisesti alikehittyneitä, kolmasosa kehittymässä ja kolmasosa kehittyneitä. Vuonna 1977 tehtiin toinen tutkimus, myös Eugene Kennedyn toimesta, jossa todettiin, että 57 % katolilaisista papeista oli kehittymättömiä, 29 % kehittymässä, 8 % väärin kehittyneitä ja vain 6 % emotionaalisesti kehittyneitä.

Katolinen kirkko sanoo opettavansa pappeja useita vuosia ja heidän sopivuus tehtäväänsä tutkitaan huolellisesti. Sipen tutkimuksen tietojen mukaan voin sanoa, että katolinen kirkko ei kuitenkaan tutki ja kouluta pappejaan huolellisesti kirkkonsa papin tehtävään, koska pappien keskuudessa on niin paljon pedofiliaa.

Joidenkin pätevien tutkimusten mukaan keskimääräisellä pedofiilillä on 250 tai enemmän uhreja elämänsä aikana. Kun tiedämme sen, että katolinen kirkko on suojellut ja salannut pedofiili pappeja, niin voimme tehdä sellaisen johtopäätöksen, että katolisessa kirkossa esiin tulleet pappien pedofilia tapaukset ovat vain jäävuoren huippu ja todellisuudessa katolisen kirkon sisällä tapahtuva pedofiliaa on ikävä kyllä paljon laajempaa kuin mitä siitä kerrotaan julkisuuteen.

Sipen tutkimus toi esille sen, että homoseksuaalisuus on ongelma katolisen papiston keskuudessa. Sipen mukaan asiantuntevat tarkkailijat, mukaan lukien kirkon viranomaiset, arvioivat, että 40–50 % kaikista katolilaisista papeista on homoseksuaalisia ja että suurin osa heistä on seksuaalisesti aktiivisia.

Runsas homoseksuaalisuus sekä pedofilia katolisen kirkon papiston keskuudessa johtuu siitä, että heiltä kielletään aviollinen seksuaalisuhde naiseen ja tämän takia heidän seksuaalisuutensa on pahasti vääristynyt. Toisin eivät kaikki katolisen kirkon papit ole homoseksuaaleja tai pedofiilejä, mutta liian moni on.

Katolisen kirkon pappisvihkimyksessä saatu pappeus antaa kirkon opetuksen mukaan pyhän voiman palvella kirkkoa ja sen jäseniä opettamalla, pyhittämällä, paimentamalla ja lähimmäisenrakkauden tehtävissä Kristuksen nimessä ja persoonassa. Katolinen kirkko sanoo opettavansa pappeja useita vuosia ja heidän sopivuus tehtäväänsä tutkitaan huolellisesti.

Pedofilia on aina äärimmäisen raskauttava rikos ja synti, mutta katolisen kirkon pappien pedofilia on todella kauhistuttava rikos ja synti. Katoliset luottavat papilla olevan pyhä voima, jossa hän Kristuksen nimessä ja persoonassa rakastaa lähimmäisiään ja suorittaa tehtäviään. On sanomatta selvää, että kun tällainen ihminen seksuaalisesti hyväksikäyttää pikkupoikia, jota pidetään Kristuksen persoonan ja pyhän voiman esikuvana, niin rikos on äärimmäisen röyhkeä ja raskauttava, vaikka toki pedofilia on aina kauhistuttava rikos. Katolisen kirkon papilla on auktoriteetti ja suuri luottamus, jota monet ovat käyttäneet hyväksi toteuttaessaan kieroutuneita ja perverssejä seksihimojaan.

Koska pedofilia on todella laajaa katolisen kirkon pappien keskuudessa, niin on selvää, ettei kirkon useita vuosia kestävä koulutus ja huolellinen tutkinta ole onnistunut monien pappien kohdalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kirkon koulutus- ja valintasysteemit ovat epäonnistuneita ja vääriä menetelmiä. Jos missä tahansa muualla ammattikunnassa esiintyisi yhtä suuria lukemia ja pedofiili tapauksia, niin koulutus ja valintasysteemit sekä järjestelmän perustukset menisivät kokonaan uusiksi.

Tähän moni voi sanoa, että katolinen kirkko katuu näitä virheitään. Katolinen kirkko on salannut ja vähätellyt pedofilian syntejään ja on katunut niitä vasta sen jälkeen kun tapaukset ovat vyöryneet kaikkialla maailmassa laajassa mittakaavassa yleiseen tietoisuuteen. Raamatun opetuksen mukaan pedofilian syntiä ei saisi edes harjoittaa. Samoin jokaisen todellisen uskovan tulisi paljastaa ja tuomita pedofilia heti saman tien, eikä piilotella ja vähätellä sitä kuten katolisen kirkon johto ja papit ovat tehneet.

Katolisen kirkon katumus asiassa ei ole aitoa ja oikeata, sillä jos tietää jonkin olevan väärin ja siitä huolimatta tekee ja salailee sitä ja sanoo katuvansa vasta sen jälkeen kun jää kiinni siitä, niin sellaisen katumus ei ole Raamatullista katumusta. Tällainen ihminen myös varmasti jatkaisi vääryyden tekemistä ellei hän jäisi siitä kiinni. Raamatun opetuksen mukaan synti tulee hylätä heti ja välittömästi, vaikka siitä ei jäisikään koskaan kiinni ihmisten silmissä.

Katolinen kirkko on kautta historian salannut pedofilia tapauksia ja alkanut ottamaan niihin etäisyyttä vasta sen jälkeen kun media on maailmanlaajuisesti paljastanut valtavan määrän katolisen kirkon pedofilia tapauksia. Niin pitkään kun pedofilia asia pysyi piilossa suuremmalta julkisuudelta, niin katolinen kirkko salaili tätä asiaa. Tätä taustaa vasten voi selkeästi tehdä johtopäätöksen ettei kirkko olisi halunnut edes korjata pedofilian synnin karmeutta eikä katua sitä ellei se olisi jäänyt siitä kiinni.

Katolinen kirkko opettaa Raamattua väärin monessa kohdassa ja muun muassa siinä kohden, missä he kieltävät kirkon papeiltansa oikeuden avioliittoon ja vaativat heiltä selibaattia. Jumala on luonut ihmiselle seksuaalisuuden ja antanut miehelle ja naiselle seksuaalisuuden harjoittamisen ihanaksi ja kauniiksi lahjaksi pysyvässä parisuhteessa (avioliitto). Koska katolinen kirkko vääristää Jumalan tahtoa vaatimalla papistonsa selibaattia, niin sen seuraukset tulevat ilmi järkyttävällä tavalla mm. pedofiliana. Tietenkin syitä on myös muita mm. pappien homoseksuaalisuus, joka tulee ilmi siinä, että hyväksikäytetyistä lapsista suurin osa on poikia. Pedofilia ja muut seksiskandaalit katolisen kirkon sisällä osoittavat myös sen, että on kysymys ihmisistä, jotka ovat seksuaalisten syntien orjia ja kysymyksessä on  ihmisten tekemän uskonnollisen organisaation ongelma. Katolinen kirkko ei edusta eikä ole Raamatun opettama Jumalan seurakunta, vaan sen valhejäljitelmä.

Katolisen kirkon opetus pappien selibaatista, joka kieltää heitä menemästä naimisiin on varmasti yksi osasyy näin laajalle levinneeseen pedofiliaan. Kun ihmiseltä kieltää oikeuden terveeseen avioliiton seksielämään miehen ja vaimon välillä, niin se purkaantuu esiin usein kieroutuneena seksuaalisuutena. Koska katolinen pappi ei saa mennä naimisiin ja harjoittaa seksiä avioliitossa toisen aikuisen kanssa, niin hän kieroutuu ja alkaa toteuttamaan sisässään olevaa seksuaalisuutta kohdistamalla sen pikkulapsiin. Tämä on todella kieroutunutta seksuaalisuuta ja rikollista toimintaa sekä haureuden iljettävä synti.

Lähteet:
Raamattu 33/38
Biblia 1776
King James Version 1769
kotimaa.fi/ katolinen-pappi-oskari-juurikkala-ranskan-skandaalista-perinteisissa-katolisissa-maissa-papin-rooli-on-vaaristynyt

ciase.fr/ medias/ Ciase-Summary-of-the-Final-Report-5-october-2021

bishop-accountability.org/ reports/ 1996_Sipe_PreliminaryExpert