Paavi Leo XIV ja pedofilian salailu

Robert Francis Prevost on uusi katolisen kirkon paavi, joka otti paavin nimekseen Leo XIV. Hänestä tuli paavi 8.5.2025. Todella monet katolisen kirkon korkeat virkamiehet ovat syyllistyneet pedofilian salailuun ja peittelyyn, jota useat katolisen kirkon papit ovat harjoittaneet. Myös uusi paavi Leo XIV (Robert Francis Prevost) on ollut osallisena katolisen kirkon pappien pedofilian salailussa ja peittelyssä. Pedofilia katolisen kirkon pappien keskuudessa on todella iso ja laaja ongelma, joka ei ole vain ongelma, vaan myös järkyttävä ja karmaiseva seksuaalirikos. On sanomatta selvää ettei tällainen pedofiili pappi järjestelmä ja pedofiili pappien suojelemisen järjestelmä edusta millään tavalla Raamatullista kristinuskoa, Raamatun uskoa Raamatun Jumalaan.

Robert Francis Prevost johti Perussa Chiclayon hiippakuntaa vuosina 2014 - 2023. Prevostin piispan toimen aikana Chiclayonin hiippakunnassa kahta pappia Eleuterio Vásquez Gonzálesia ja Ricardo Yesquenia vastaan on esitetty syytteitä kolmen nuoren tytön seksuaalisesta hyväksikäyttämisestä. Nämä kolme tyttöä ovat sisaruksia ja he olivat 10 - 14 vuotiaita kun nämä seksuaaliset hyväksikäyttämiset tapahtuivat. Seksuaalisen hyväksikäytön uhrit olivat Ana Maria Quispé ja hänen nuoremmat sisaret, Aura Teresa ja Juana Mercedes.

Seksuaalisen hyväksikäytön uhrit sanoivat, että Prevost ei vuonna 2022 aloittanut tutkintaa seksuaalista hyväksikäyttöä koskevista syytöksistä, jotka ulottuvat vuoteen 2007. He väittävät, että kaikki Roomaan mahdollisesti lähetetyt asiakirjat on tarkoituksella laadittu puutteellisiksi, jotta tapausta ei voitaisi tutkia.

Chiclayon hiippakunta on useiden kuukausien ajan väittänyt, että syytökset on käsitelty kirkon normien ja kirkon politiikan mukaisesti – että kardinaali Prevost tapasi nuoret naiset huhtikuussa 2022 ja rohkaisi heitä viemään asian siviiliviranomaisten käsiteltäväksi ja aloitti alustavan kirkon sisäisen tutkinnan.

Hiippakunta ilmoitti lisäksi, että alustavan tutkinnan tulokset oli lähetetty uskonopilliseen dikasteriin (DDF) yhdessä ilmoituksella, että siviilitutkinta oli hylätty todisteiden puutteen ja vanhentumisajan umpeutumisen vuoksi.

Hiippakunnan mukaan DDF lähetti vastauksensa 10. elokuuta 2023, yhdeksän kuukautta kardinaali Prevostin siirron jälkeen Roomaan ja neljä kuukautta hänen virallisen nimityksensä jälkeen piispan dikasterion prefektiksi.

Joulukuussa 2023 Ana Maria Quispe julkisti syytöksensä ja kertoi tunnistaneensa muita uhreja. Kun media kiinnitti huomionsa asiaan, hiippakunta, jota tuolloin johti väliaikaisesti piispa Guillermo Cornejo, otti tapauksen uudelleen käsittelyyn ja vaati uutta tutkintaa.

Tapaus on noussut otsikoihin ympäri maailmaa, ja Perussa on esitetty syytöksiä, että kardinaali Prevost olisi hoitanut tilanteen virheellisesti virkakautensa aikana. Hiippakunta on kuitenkin jatkanut väitteitään, että alustava tutkinta on suoritettu ja että syytteiden hylkäämispäätös on tehty DDF:n toimesta – ei hiippakunnan toimesta, ei ennen Prevostin lähtöä eikä sen jälkeen.

Kuitenkin 12. syyskuuta julkaistussa lausunnossaan kolme Quispe-sisarusta väittävät, että tutkintaa ei ole suoritettu tai ainakaan mitään merkittävää tai vakavaa. Heidän mukaansa jos jotain lähetettiin Roomaan, se oli räätälöity niin, että se katsottaisiin riittämättömäksi eikä se ansainnut täyden rikosoikeudellisen tutkinnan aloittamista.

Heidän lausuntonsa on osa käynnissä olevaa kiistaa, joka liittyy perulaisen televisiokanavan tutkimukseen tapauksesta. Tutkimuksessa kardinaali Prevostia syytettiin osallisuudesta peittelyyn. Vastauksena raporttiin hiippakunta julkaisi 10. syyskuuta lausunnon, jossa se toistui aiemmin esitetyt seikat siitä, että kaikki vaaditut kanoniset toimenpiteet oli toteutettu oikeaan aikaan, mukaan lukien papin erottaminen virasta, ja korosti, että piispa Cornejo oli ottanut tapauksen uudelleen käsittelyyn ja että hiippakunta oli tarjonnut uhreille tukea.

Vastauksena tähän lausuntoon sisarukset julkaisivat oman lausuntonsa, jossa he kiistivät hiippakunnan puolustuksen keskeiset seikat.

”Kiistämme jyrkästi, että Mons. Robert Francis Prevost Martínez OSA:n virkakaudella olisi tehty minkäänlaista 'alustavaa tutkintaa'”, he sanoivat. ”Todisteena väitteistämme viittaamme siihen, että minkäänlaista tutkintaa koskevaa päätöstä tai varotoimenpiteitä määräävää päätöstä ei ole tehty.”

”Tänä aikana yksikään tutkija ei ole kutsunut meitä antamaan lausuntoa”, he toteavat ja viittaavat nimenomaisesti ajankohtaan huhtikuun 2022 ja marraskuun 2023 välille, jolloin Ana Maria Quispe julkisti syytöksensä.

Sisaret ovat väittäneet, ettei ole olemassa asiakirjoja, jotka todistaisivat tutkinnan suorittamisen, ja ovat haastaneet hiippakunnan esittämään todisteet mahdollisen tutkinnan suorittamisesta 48 tunnin kuluessa, mutta määräaikaa ei ole noudatettu.

Näiden syytösten lisäksi Quispe-sisaret totesivat, että heille ei koskaan tarjottu psykologista tukea tai minkäänlaista apua. He viittaavat myös piispanlausunnossa olevaan oikeudelliseen virheeseen, jonka mukaan siviilioikeudenkäynti hylättiin todisteiden puutteen vuoksi. Sisaret sanovat, että siviiliviranomaisten ainoa syy oli vanhentumisaika, eikä todisteiden puutteesta mainittu mitään.

He kyseenalaistivat myös hiippakunnan lausunnon, jonka mukaan isä Gonzáles olisi koskaan erotettu aktiivisesta palveluksesta, ja sanoivat, että hänet oli itse asiassa lähetetty toiseen seurakuntaan terveysongelmien vuoksi. He ovat julkaisseet valokuvia, jotka heidän mukaansa todistavat papin osallistuneen julkisiin messuihin, mukaan lukien joihinkin merkittävimpiin juhliin aikana, jolloin hänen väitettiin olevan poissa palveluksesta.

Sisaret esittivät valokuvat, jotka oli otettu seurakunnan sosiaalisen median tileiltä.

”[Hiippakunnan] lehdistötiedotteen perustelut, joilla pyritään puolustamaan puolustamatonta, ovat valitettavia. Ei ole epäilystäkään siitä, että Chiclayon hiippakunta on päättänyt toimia yhden osapuolen puolesta uhrien kustannuksella. Se on asettunut voimakkaimman osapuolen puolelle. Tämä lehdistötiedote on pelkkä yritys jatkaa hyökkääjä papin suojelemista”, Quispe-sisaret totesivat.

Yksi viimeisimmän hiippakunnan lausunnon omituisimmista käänteistä liittyy Gonzálesin mahdolliseen syyllisyyden tunnustamiseen.

Syyskuun 10. päivään asti oli laajalti levitetty tietoa, että kun piispa Cornejo otti tapauksen uudelleen käsittelyyn, syytetty pappi oli myöntänyt hyväksikäytön. Tämän näytti vahvistavan Chiclayon hiippakunnan tiedottaja ja silloisen piispa Prevostin avaaman hiippakunnan ”kuuntelukeskuksen” johtaja.

Viimeisimmässä lausunnossaan hiippakunta kuitenkin sanoo, että kyseessä oli ”väärinkäsitys” ja että papin syyllisyyden tunnustaminen koski vain sitä, että hän oli juhlistanut messua julkisesti, vaikka hänellä oli kielletty se, ja lisää, että hän on sittemmin lopettanut sen. Pappi on aina kiistänyt seksuaalisen hyväksikäytön syytökset, hiippakunta sanoo.

Nunnat kiistävät tämän väitteen ja sanovat, että syyllisyyden tunnustus oli itse asiassa annettu jo aiemmin suoraan Prevostille, mikä lisäisi merkittävästi painetta kardinaaliin, joka piispanviran laiminlyöntejä maailmanlaajuisesti valvovan dikasterion johtajana valvoo Vos estis lux mundi -normien mukaisesti.

”Vahvistamme totuuden ja pyhän kirkkomme kunniaksi sen, mitä piispa Robert Prevost sanoi syytetyn papin seksuaalisen hyväksikäytön tunnustamisesta hänen läsnäollessaan ja myöhemmin välitti kuuntelukeskuksen isä Julio Ramírez Cabreralle, joka välitti piispa Prevostin antamat tiedot meille”, sisaret sanoivat.

”Saman tiedon vahvisti myöhemmin piispa Guillermo Cornejo Monzón julkisesti lehdistölle ja vahvisti, että syytetty pappi oli myöntänyt teot. Tämän voi todistaa Chiclayon silloisen piispan Robert Prevostin tiedottajan todistus, ja myöhemmin myös piispa Guillermo Cornejo julkiset lausunnot ja uhrien todistukset, joille kuuntelukeskuksen johtaja oli antanut tiedot.”

Cajamarcan hiippakunta ilmoitti papille, että alustava tutkinta seksuaaliluonteisesta kanonisesta rikoksesta oli todennut syytökset uskottaviksi. Hiippakunta oli sen vuoksi aloittanut rikosoikeudenkäynnin häntä vastaan ja ilmoittanut asiasta Vatikaanin pappien dikasteriolle, joka oli tarjonnut papille mahdollisuutta vapaaehtoiseen eroamiseen papin virasta.

Chiclayonin hiippakunta sanoo, että Prevost on noudattanut asianmukaisia menettelyjä. Tämä on juuri sitä peittelyä ja salailua, jossa katolinen kirkko kiistää selkeät tosiasiat liittyen kirkkonsa pappien iljettävään pedofiliaan.

Kun luemme ja tutkimme edellä olevia tietoja, niin on selvää, että Robert Francis Prevost, eli nykyinen paavi Leo XIV osallistui katolisen kirkon pappien pedofiili tapausten salailuun ja peittelyyn. Tällaisen miehen katolilaiset kardinaalit valitsivat paaviksi, katolisen kirkon johtajaksi. Isolla osalla kardinaaleista on samanlainen historia ja menneisyys, jossa he ovat osallistuneet katolisen kirkon pappien pedofilian salailuun ja peittelyyn.

On ironiaa ja irvokasta, että yhtäkkiä paaviksi tultuaan Robert Francis Prevostista (Leo XIV) tulee monien silmissä "pyhä mies", joka ohjaa ja johtaa katolista kirkkoa, koska hän on pedofiilien suojelija. Pedofilia on eräs pahimmista teoista mitä ihminen voi tehdä toiselle. Pedofiliassa aikuinen mies käyttää seksuaalisesti hyväksi pientä viatonta ja avutonta lasta. Pedofilian suojeleminen on myös eräs pahimmista teoista, joita ihminen voi tehdä toiselle ihmiselle.

Minun silmissäni paavi Leo XIV on pedofilian suojelija ja peittelijä, jonka moraali on täysin mätä ja rappeutunut.

Lähteet:
Raamattu 33/38
Biblia 1776
King James Version 1769
newdailycompass.com/ paedophile-priests-cover-up-casts-shadows-over-prevost-cardinal-who-selects-bishops
pillarcatholic.com/ p/cardinal-prevost-never-investigated
collegeofcardinalsreport.com/ cardinals/robert-francis-prevost/