|
Fariseus
Hän puolustaa käskyjä
ihmisten.
Taakoittaa sydämet ihmislasten.
Hän Jumalan sanan opetuksen kumoaa.
Perinnäissäännöillä sydämet lumoaa.
Pelko hänen sydämensä
valloittaa.
Hän ihmisviisautta kunnioittaa.
Lausuu kiitoksen ihmiselle,
sydämelle petolliselle.
Hän aina vääristää
totuuden.
Ja tekee myös laittomuuden.
Totuutta ja valhetta sekoittaa.
Luullen että valhe voittaa.
Hän etsii ensimmäistä
sijaa.
Ei anna lähimmäiselle tilaa.
Ulkokuori paljon sanoja haastaa.
Mutta sydän on täynnä saastaa.
Hän vainoaa uskoa
Jeesuksen.
Ei kelpaa hänelle usko Kristuksen.
Sanoilla ruoskii uskonnollisuuden.
Tuoden sydämeen uskottomuuden.
Maailman kanssa
liittoutuu.
Uskollisille aina vihastuu.
Kättä maailmalle lyödään.
Totuuden perustuksia syödään.
Omavanhurskauteen
pukeutuvat.
Syvemmälle valheeseen sokeutuvat.
Muita ivaavat halveksuvasti.
Katsovat toisia paheksuvasti.
Nuhteen saa totuuden
puhuja.
Totuudesta tekevät valhe huhuja.
Totuuden he vääntävät,
sen mutkalle kääntävät.
Puolueellinen on
tuomionsa.
Valhe saa hänen huomionsa.
Tuomion korvasyyhyssä antaa.
Perinteitä isien paljon kantaa.
Ei hänelle kelpaa
totuuden sanat.
Hän aukaisee vääryyden hanat.
Ei sovita hän vanhurskauden vyötä.
Parempana pitää omaa työtä.
|
