|
Levoton sydän
Monet maailmassa
asioita kuulee,
itseänsä kaiken tarkoittavan luulee.
On se merkki huonon omantunnon,
sekä epäkypsän itsetunnon.
Katkeruus on sydämessä syvällä.
Lähtee pois vain työllä hyvällä.
Sellainen usein suuttuu,
mutta harvoin muuttuu.
Viimeisen sanan haluaa sanoa,
kun ei ole vanhurskauden janoa.
Sormella toisia syyttää.
Omavanhurskauden peittää.
Luulee ettei sitä näe
kukaan.
Katkeruuteen kutsuu muita mukaan.
Kohdettansa piirittäen jahtaa,
sekä häntä armotta lahtaa.
On haava kipeä ja
syvä.
Auttaa vain rakkaus hyvä.
Levottomana sydän lyö.
Hyväksy vain Kristuksen työ.
Silloin ei enää
piikitellä,
eikä toisen tunteilla leikitellä.
Ihminen on loppuun käytetty,
Kristuksessa kaikki on täytetty.
|