Totuus Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelujen epännistumisesta

Etusivulle | Yhteiskunnan ilmiöitä | Anna palautetta
SaulusMedia | Petri - Youtube

Totuus Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelut - Mitä on tapahtunut?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan tai Venäjän sotilaallinen erityisoperaatio, joka alkoi 24. helmikuuta 2022 on hirvittävä kärsimystä ja kuolemaa aiheuttava tragedia ennen kaikkea Ukrainan kansalle. En hyväksy Venäjän sotilaallista erityisoperaatiota, enkä hyökkäystä Ukrainaan, enkä anna sille tukeani millään tavalla. En kannata millään perusteella sotatoimia, ja tämä perustuu uskooni Raamatun Jeesukseen etten voi olla tukemassa ja hyväksymässä missään tilanteessa lähimmäisen (kaikki ihmiset ovat lähimmäisiäni) surmaamista ja tappamista.

Venäjä ja Ukraina olivat jo maalis-huhtikuussa 2022 sopimassa rauhanneuvotteluista maiden välillä, mutta Nato, Amerikka ja Englanti estivät ja lakkauttivat nämä rauhanneuvottelut. Meillä Suomessa ja muuallakin länsimaissa Venäjän ja Ukrainan välisistä rauhanneuvotteluista ei ole annettu totuudenmukaista kuvaa, vaan on sorruttu tukemaan pääasiassa amerikkalais-brittiläistä propagandaa, joka on itse syypää ja vastuussa rauhanneuvotteluiden epäonnistumisesta. Venäjä ja Putin ei ole toiminut oikein hyökkäämällä Ukrainaan, mutta sota olisi ollut ohi jo pitkän aikaa sitten jos Nato, Amerikka ja Englanti olisivat tukeneet rauhanneuvotteluja eikä estäneet sitä.

On todella tärkeätä tietää totuus Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelun epäonnistumisesta, että miksi se epäonnistui. En tietenkään ole Putinin puolella, enkä hyväksy Putinin sotatoimia, vaan pyrin puolueettomasti tuomaan esille kuka ja ketkä olivat syypäitä Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelun epäonnistumiseen.

Marraskuun10. päivä 2023 Brave New Europe julkaisi artikkelin, jossa YK:n entinen apulaispääsihteeri, Berliinin vapaan yliopiston valtiotieteiden emeritusprofessori ja Bundeswehrin ja Naton korkea-arvoisin saksalainen upseeri ja kenraali kertovat syyt mitkä johtivat Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvottelujen epäonnistumiseen. Näiden länsimaiden asiantuntijoiden lausunnot tositapahtumien valossa liittyen Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvotteluihin paljastavat sen, että rauhanneuvottelut kariutuivat ja epäonnistuivat, koska Nato, Amerikka ja Englanti eivät halunneet rauhaa, vaan sodan jatkuvan ja päättyvän Venäjän Putinin kukistumiseen ja häviöön.

Tuon tässä kirjoituksessa kokonaan esille suomeksi käännettynä Brave New Europe julkaisun artikkelin nimeltään Michael von der Schulenburg, Hajo Funke, Harald Kujat - Rauha Ukrainan puolesta. On hyvä ymmärtää ja tiedostaa, että kyseiset asiantuntijat eivät edusta "Kremlin propagandaa", vaan he ovat länsivaltojen huippuasiantuntijoita aloillaan. En kannata "Kremlin enkä länsivaltojen propagandaa", sillä haluan tuoda esille sen mikä on totuus ja todellisuutta liittyen Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvotteluiden kariutumiseen. Brave New Europen artikkelin asiantuntijat sekä viittaukset uutisartikkeleihin ovat länsimaisia mediajulkaisuja eivät "Kremlin propagandaa". Tämä on hyvä pitää mielessä kun lukee kirjoitukseni sekä siinä olevan artikkelin, sillä tiedot perustuvat länsimaiden median uutisiin sekä tietoihin, eivät "venäläiseen propagandaan".

Kirjoituksen lopussa kommentoin lyhyesti Brave New Europe median artikkelia. Olen sitä mieltä, että jokaisen ihmisen ja varsinkin sellaisten kuten Raamatun Jeesukseen uskovien ihmisten pitäisi saada tietää totuus näiden rauhanneuvotteluiden päättymisestä, koska Raamatun Jeesukseen uskovien ihmisten tuntomerkki tulisi olla rakkaus totuuteen kaikissa asioissa.

Sisällys:
Michael von der Schulenburg, Hajo Funke, Harald Kujat - Rauha Ukrainan puolesta
Loppusanat

Michael von der Schulenburg, Hajo Funke, Harald Kujat - Rauha Ukrainan puolesta

Ukrainan sodan lopettamiseen tähtäävien ensimmäisten rauhanpyrkimysten katastrofaalinen epäonnistuminen.

Michael von der Schulenburg on entinen YK:n apulaispääsihteeri, joka on työskennellyt yli 34 vuotta YK:ssa ja lyhytaikaisesti Etyjissä monissa maissa, joissa on sota tai sisäisiä aseellisia konflikteja, joihin liittyy usein hauraita hallituksia ja aseistettuja valtiosta riippumattomia toimijoita.

Hajo Funke on Otto-Suhr-instituutin/ Berliinin vapaan yliopiston valtiotieteiden emeritusprofessori.

Kenraali (eläkkeellä) Harald Kujat oli Bundeswehrin ja Naton korkea-arvoisin saksalainen upseeri.

Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin kohtalokas vierailu Kiovaan 9. huhtikuuta 2022

Tämä on yksityiskohtainen rekonstruktio Ukrainan ja Venäjän välisistä rauhanneuvotteluista maaliskuussa 2022 ja niihin liittyvistä välitysyrityksistä, joita Israelin silloinen pääministeri Naftali Bennett teki presidentti Erdoganin ja Saksan entisen liittokanslerin Schröderin tuella. Sen ovat laatineet eläkkeellä oleva kenraali H. Kujat ja emeritusprofessori H. Funke, kaksi äskettäin esitellyn Ukrainan rauhansuunnitelman aloitteentekijää. Tämä jälleenrakentaminen on myös erittäin tärkeää heidän rauhansuunnitelmansa yhteydessä. Se muistuttaa meitä siitä, että meillä ei ole varaa viivyttää tulitaukoa ja rauhanneuvotteluja uudelleen. Ukrainan inhimillinen ja sotilaallinen tilanne heikkenee dramaattisesti, ja lisäksi on olemassa vaara, että se voi johtaa sodan kiihtymiseen entisestään. Tarvitsemme diplomaattisen ratkaisun tähän julmaan sotaan Euroopan ja Ukrainan kannalta - ja tarvitsemme sitä nyt!

Maaliskuun rauhanpyrkimysten yksityiskohtaisesta rekonstruktiosta voidaan tehdä kuusi johtopäätöstä:

1. Vain kuukausi sen jälkeen, kun Venäjän sotilaallinen väliintulo Ukrainassa alkoi, ukrainalaiset ja venäläiset neuvottelijat olivat päässeet hyvin lähelle tulitaukosopimusta ja kokonaisvaltaisen rauhanratkaisun hahmottelua konfliktin ratkaisemiseksi.

2. Toisin kuin nyt, presidentti Zelenski ja hänen hallituksensa olivat tehneet suuria ponnisteluja neuvotellakseen rauhasta Venäjän kanssa ja saadakseen sodan nopeasti päättymään.

3) Toisin kuin länsimaiset tulkinnat, Ukraina ja Venäjä olivat tuolloin yhtä mieltä siitä, että sodan syynä oli Naton suunniteltu laajentuminen. Siksi ne keskittyivät rauhanneuvotteluissaan Ukrainan puolueettomuuteen ja sen luopumiseen Nato-jäsenyydestä. Vastineeksi Ukraina olisi säilyttänyt alueellisen koskemattomuutensa Krimiä lukuun ottamatta.

4) Ei ole epäilystäkään siitä, että nämä rauhanneuvottelut epäonnistuivat Naton ja erityisesti Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan vastustukseen. Syynä tähän on se, että tällainen rauhansopimus olisi merkinnyt Naton tappiota, Naton itälaajentumisen lopettamista ja siten Yhdysvaltojen hallitseman unelman unipolaarisesta maailmasta loppumista.

5. Maaliskuussa 2022 käytyjen rauhanneuvottelujen epäonnistuminen johti sodan vaaralliseen kärjistymiseen, joka on maksanut satojentuhansien ihmisten, erityisesti nuorten, hengen, traumatisoinut syvästi nuorta sukupolvea ja aiheuttanut heille vakavimmat henkiset ja fyysiset haavat. Ukraina on altistunut valtaville tuhoille, sisäisille siirtymille ja joukkoköyhyydelle. Tähän liittyi maan laajamittainen väestökato. Venäjän lisäksi myös Nato ja länsi kantavat suuren osan syyllisyydestä tähän katastrofiin.

6) Ukrainan neuvotteluasema on tänään paljon huonompi kuin maaliskuussa 2022. Ukraina menettää nyt suuria osia alueestaan.

7. Tuolloinen rauhanneuvottelujen estäminen on vahingoittanut kaikkia: Venäjää ja Eurooppaa - mutta ennen kaikkea Ukrainan kansaa, joka maksaa verellään hinnan suurvaltojen kunnianhimosta eikä todennäköisesti saa mitään vastineeksi.

Michael von der Schulenburg

MITEN MAHDOLLISUUS UKRAINAN SODAN RAUHANOMAISEEN RATKAISUUN MENETETTIIN?

JA LÄNSI HALUSI SEN SIJAAN JATKAA SOTAA

Maaliskuun 2022 tapahtumien yksityiskohtainen rekonstruktio

Hajo Funke ja Harald Kujat

Berliini, lokakuu 2023

Maaliskuussa 2022 Ukrainan ja Venäjän valtuuskuntien väliset suorat rauhanneuvottelut ja Israelin silloisen pääministerin Naftali Bennetin välitysponnistelut loivat todellisen mahdollisuuden sodan lopettamiseen rauhanomaisesti vain neljä tai viisi viikkoa sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Sen sijaan, että Ukrainan presidentti Zelenski ja hänen hallituksensa olisivat halunneet lopettaa sodan neuvottelujen avulla, hän kuitenkin lopulta taipui joidenkin länsivaltojen painostuksen edessä ja luopui neuvotteluratkaisusta. Länsivallat halusivat sodan jatkuvan Venäjän murtamisen toivossa. Ukrainan päätös luopua neuvotteluista saatettiin tehdä ennen kuin Kiovan lähellä sijaitsevassa Butshan kaupungissa paljastui siviilien joukkomurha.

Seuraavassa yritetään rekonstruoida vaiheittain tapahtumat, jotka johtivat maaliskuun rauhanneuvotteluihin ja niiden kariutumiseen huhtikuun 2022 alussa.

MAALISKUUN ALUSSA 2022 ISRAELIN PÄÄMINISTERI NAFTALI BENNETT RYHTYI SOVITTELUPYRKIMYKSIIN ...

Naftali Bennett oli ryhtynyt sovittelupyrkimyksiin maaliskuun 2022 ensimmäisellä viikolla alkaen. Israelilaisen toimittajan Hanoch Daumin videohaastattelussa 4. helmikuuta 2023 hän puhui ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisesti prosessista ja neuvottelujen päättymisestä. Tämän videohaastattelun pohjalta Berliner Zeitungissa 6. helmikuuta 2023 julkaistiin yksityiskohtainen raportti: "Naftali Bennett halusi rauhaa Ukrainan ja Venäjän välille: kuka esti? Israelin ex-pääministeri puhui ensimmäistä kertaa neuvotteluistaan Putinin ja Zelenskin kanssa. Tulitauko oli tiettävästi käden ulottuvilla." (Berliner Zeitung, 06. helmikuuta 2023).

Pian sodan puhkeamisen jälkeen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky oli pyytänyt Bennettiä auttamaan viestintäkanavan avaamisessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Putin vastasi kutsumalla Bennettin Moskovaan: "5. maaliskuuta 2022 Bennett oli Putinin kutsusta lentänyt Moskovaan Israelin tiedustelupalvelun tarjoamalla yksityiskoneella. Kremlissä käydyssä keskustelussa Putin oli Bennettin mukaan tehnyt merkittäviä myönnytyksiä, erityisesti luopunut alkuperäisestä sodanaikaisesta tavoitteestaan demilitarisoida Ukraina. ... .Vastineeksi Ukrainan presidentti suostui luopumaan Natoon liittymisestä - kannan, jonka hän myös toisti julkisesti vähän myöhemmin. Tämä poisti yhden ratkaisevan esteen tulitauon tieltä ....". Berliner Zeitungin mukaan myös muista kysymyksistä, kuten Donbassin ja Krimin tulevaisuudesta sekä Ukrainan turvatakuista, oli käyty näiden päivien aikana tiiviitä keskusteluja. (Sama lähde.)

Haastattelussa Bennett kertoi lisää: "Minulla oli tuolloin vaikutelma, että molemmat osapuolet olivat hyvin kiinnostuneita tulitauosta (...). Bennettin mukaan tulitauko oli tuolloin saavutettavissa, ja molemmat osapuolet olivat valmiita tekemään huomattavia myönnytyksiä..... Mutta erityisesti Britannia ja Yhdysvallat halusivat rauhanprosessin päättyvän ja tähtäsivät sodan jatkamiseen." (Sama lähde.)

Maaliskuun alussa 2022 presidentti Zelensky otti yhteyttä Naftali Bennettin lisäksi myös Saksan entiseen liittokansleriin Gerhard Schröderiin ja pyysi häntä käyttämään läheisiä henkilökohtaisia suhteitaan Putiniin välittäjänä Ukrainan ja Venäjän välillä, jotta voitaisiin löytää keinoja sodan lopettamiseksi nopeasti. Berliner Zeitung -lehden viikkonumerossa 21.-22. lokakuuta tänä vuonna julkaistussa haastattelussa Schröder puhui ensimmäistä kertaa julkisesti roolistaan ponnisteluissa, jotka johtivat rauhanneuvotteluihin Istanbulissa 29. maaliskuuta 2022. Bennetin tavoin myös hän tuli siihen johtopäätökseen, että syy näiden rauhanneuvottelujen keskeyttämiseen oli se, että amerikkalaiset estivät niitä. Hän sanoi seuraavaa: "Maaliskuussa 2022 Istanbulissa pidetyissä rauhanneuvotteluissa Rustem Umerovin (Zelenskin silloinen turvallisuusneuvonantaja, nykyinen Ukrainan puolustusministeri) kanssa ukrainalaiset eivät suostuneet rauhaan, koska heille ei sallittu sitä. Heidän oli ensin kysyttävä amerikkalaisilta kaikesta, mistä he keskustelivat", ja jatkoi: "Mutta (rauhanneuvottelujen) lopussa ei tapahtunut mitään. Vaikutelmani oli, että mitään ei voinut tapahtua, koska kaikesta muusta päätettiin Washingtonissa. Se oli kohtalokasta."

Istanbulin kokouksen tuolloin järjestänyt Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu oli aiemmin esittänyt samansuuntaisia kommentteja. CNN Turk -kanavan haastattelussa 20. huhtikuuta 2022 hän sanoi: "Jotkut Nato-maat halusivat Ukrainan konfliktin jatkuvan heikentääkseen Venäjää."

... SAMALLA KUN UKRAINALAISTEN JA VENÄLÄISTEN NEUVOTTELIJOIDEN VÄLISET RAUHANNEUVOTTELUT OLIVAT KÄYNNISSÄ

Ukrainalaisen ja venäläisen valtuuskunnan väliset suorat neuvottelut olivat olleet käynnissä jo helmikuun 2022 lopusta lähtien, ja maaliskuun kolmannella viikolla, "vain kuukausi sodan puhkeamisen jälkeen, he (olivat) päässeet sopuun rauhanratkaisun pääpiirteistä". Ukraina lupasi olla liittymättä Natoon ja olla sallimatta vieraiden valtojen sotilastukikohtia alueellaan, kun taas Venäjä lupasi vastineeksi tunnustaa Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja vetää pois kaikki Venäjän miehitysjoukot. Donbasia ja Krimiä varten tehtiin erityisjärjestelyjä." (Vrt. Michael von der Schulenburg: YK:n peruskirja: Neuvottelut! In: Emma 6. maaliskuuta 2023)

Rauhanneuvottelujen edistämiseksi Turkin presidentti tarjoutui isännöimään Ukrainan ja Venäjän rauhankonferenssia Istanbulissa 29. maaliskuuta 2002. Turkin presidentin Erdoganin välittämien neuvottelujen aikana Ukrainan valtuuskunta esitti kannanoton, joka johti Istanbulin tiedonantoon. Venäläinen osapuoli muutti Ukrainan ehdotukset sopimusluonnokseksi.

Maaliskuun 29. päivänä 2022 annetun Istanbulin tiedonannon teksti sisälsi 10 ehdotusta:

Ehdotus 1: Ukraina julistautuu puolueettomaksi valtioksi ja lupaa pysyä liittoutumattomana ja pidättäytyä ydinaseiden kehittämisestä vastineeksi kansainvälisistä oikeudellisista takeista. Mahdollisia takajavaltioita ovat Venäjä, Iso-Britannia, Kiina, Yhdysvallat, Ranska, Turkki, Saksa, Kanada, Italia, Puola ja Israel, mutta myös muut valtiot olisivat tervetulleita liittymään sopimukseen.

Ehdotus 2: Nämä Ukrainan kansainväliset turvatakuut eivät ulottuisi Krimille, Sevastopoliin tai tietyille Donbasin alueille. Sopimuksen osapuolten olisi määriteltävä näiden alueiden rajat tai sovittava, että kukin osapuoli ymmärtää nämä rajat eri tavalla.

Ehdotus 3: Ukraina sitoutuu olemaan liittymättä mihinkään sotilasliittoumaan eikä ota vastaan ulkomaisia sotilastukikohtia tai joukko-osastoja. Kaikki kansainväliset sotaharjoitukset olisivat mahdollisia vain takaaja-valtioiden suostumuksella. Takaajavaltiot puolestaan vahvistavat aikovansa edistää Ukrainan jäsenyyttä Euroopan unionissa.

Ehdotus 4: Ukraina ja takaajavaltiot sopivat, että (hyökkäyksen, Ukrainaan kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen tai Ukrainaan kohdistuvan sotilasoperaation sattuessa) kukin takaajavaltio antaa (vastauksena Ukrainan viralliseen vetoomukseen ja sen perusteella) Ukrainalle, joka on pysyvästi puolueeton valtio ja jota vastaan hyökätään, apua (vastauksena Ukrainan viralliseen vetoomukseen ja sen perusteella) sen jälkeen, kun on käyty kiireelliset ja välittömät keskinäiset neuvottelut (jotka on käytävä kolmen päivän kuluessa) yksilöllisen tai kollektiivisen itsepuolustuksen oikeudesta (sellaisena kuin se on tunnustettu YK:n perusoikeuskirjan 51 artiklassa). Tällaista apua helpotetaan toteuttamalla välittömästi tarvittavat yksittäiset tai yhteiset toimenpiteet, mukaan lukien Ukrainan ilmatilan sulkeminen, tarvittavien aseiden toimittaminen ja aseellisten voimakeinojen käyttö, jotta Ukrainan turvallisuus pysyvästi puolueettomana valtiona voidaan palauttaa ja sitten ylläpitää.

Ehdotus 5: Kaikista tällaisista aseellisista hyökkäyksistä (kaikista sotilasoperaatioista) ja niiden johdosta toteutetuista toimista ilmoitetaan välittömästi YK:n turvallisuusneuvostolle. Tällaiset toimet lopetetaan heti, kun YK:n turvallisuusneuvosto on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Ehdotus 6: Mahdollisilta provokaatioilta suojautumiseksi sopimuksessa määrätään Ukrainan turvatakuiden täyttämismekanismista Ukrainan ja takaajavaltioiden välisten neuvottelujen tulosten perusteella.

Ehdotus 7: Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti siitä päivästä alkaen, jona Ukraina ja kaikki tai useimmat takaajajäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet sen.

Sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun 1) Ukrainan pysyvä puolueeton asema on hyväksytty valtakunnallisessa kansanäänestyksessä, 2) asiaa koskevat muutokset on sisällytetty Ukrainan perustuslakiin ja 3) Ukrainan ja takaaja-valtioiden parlamentit ovat ratifioineet sopimuksen.

Ehdotus 8: Osapuolten halu ratkaista Krimiä ja Sevastopolia koskevat kysymykset sisällytetään Ukrainan ja Venäjän kahdenvälisiin neuvotteluihin 15 vuoden ajaksi. Ukraina ja Venäjä sitoutuvat myös olemaan ratkaisematta näitä kysymyksiä sotilaallisin keinoin ja jatkamaan diplomaattisia ratkaisupyrkimyksiä.

Ehdotus 9: Osapuolet jatkavat neuvotteluja (muut takaajajäsenvaltiot mukaan luettuina) valmistellakseen ja sopiakseen Ukrainalle annettavia turvatakuita, tulitaukoa, joukkojen ja muiden puolisotilaallisten ryhmittymien vetäytymistä, humanitaaristen käytävien avaamista ja niiden jatkuvan ja turvallisen toiminnan varmistamista sekä ruumiiden vaihtoa ja sotavankien ja internoitujen siviilien vapauttamista koskevan sopimuksen määräyksistä.

Ehdotus 10: Osapuolet pitävät mahdollisena Ukrainan ja Venäjän presidenttien tapaamista sopimuksen allekirjoittamiseksi ja/tai poliittisten päätösten tekemiseksi muista ratkaisemattomista kysymyksistä."

LÄNTISTEN POLIITIKKOJEN ILMEINEN ALUSTAVA TUKI SOVITTELUPYRKIMYKSILLE

Todisteet länsimaisten poliitikkojen alustavasta tuesta neuvotteluille ilmenevät maaliskuun alusta ainakin maaliskuun puoliväliin kestäneiden puhelinsoittojen ja tapaamisten sarjasta. Scholz ja Putin puhuivat puhelimessa 4. maaliskuuta; Bennett tapasi Putinin Moskovassa 5. maaliskuuta; Bennett ja Scholz tapasivat Berliinissä 6. maaliskuuta; Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Saksa keskustelivat asiasta videokonferenssissa 7. maaliskuuta; 8. maaliskuuta Macron ja Scholz keskustelivat puhelimessa; 10. maaliskuuta Ukrainan ulkoministeri Kuleba ja Venäjän ulkoministeri Lavrov tapasivat Ankarassa; 12. maaliskuuta Scholz ja Zelensky sekä Scholz ja Macron keskustelivat puhelimessa; ja 14. maaliskuuta Scholz ja Erdogan tapasivat Ankarassa. (Ks. Petra Erler: Re: Review March 2022: Who did not want a quick end to the war in Ukraine, in: "News of a Lighthouse Keeper,” Sept. 1, 2023.)

NATON ERITYISHUIPPUKOKOUS 24. MAALISKUUTA 2022 BRYSSELISSÄ VASTUSTAA KAIKKIA NEUVOTTELUJA

Alun perin tuki muuttui kuitenkin nopeasti happamaksi, ja Nato vastusti kaikkia neuvotteluja ennen kuin Venäjä vetää kaikki joukkonsa pois Ukrainan alueilta. Tämä itse asiassa tappoi kaikki neuvottelut. Michael von der Schulenburg, entinen YK:n apulaispääsihteeri (ASG) YK:n rauhanturvaoperaatioissa, kirjoittaa, että "Nato oli jo päättänyt 24. maaliskuuta 2022 pidetyssä erityishuippukokouksessa, ettei se tue näitä (Ukrainan ja Venäjän välisiä) rauhanneuvotteluja". (Vrt. Michael von der Schulenburg: YK:n peruskirja: Neuvottelut! In: Emma, 6. maaliskuuta 2023). Yhdysvaltain presidentti oli lentänyt erityisesti tätä erikoishuippukokousta varten Brysseliin. Venäjän ja Ukrainan neuvotteluvaltuuskuntien neuvottelema rauha ei selvästikään ollut joidenkin Nato-maiden etujen mukaista.

ALUKSI ZELENSKY PITÄÄ KIINNI RAUHANNEUVOTTELUJEN TULOKSESTA

"Vielä 27. maaliskuuta 2022 Zelensky oli osoittanut rohkeutta puolustaa Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelujen tuloksia julkisesti venäläisten toimittajien edessä - ja tämä siitä huolimatta, että Nato oli jo 24. maaliskuuta 2022 ylimääräisessä huippukokouksessa päättänyt olla tukematta näitä rauhanneuvotteluja." (Ibid.)

Von der Schulenburgin mukaan Venäjän ja Ukrainan väliset rauhanneuvottelut olivat olleet historiallisesti ainutlaatuinen piirre, joka mahdollistui vain siksi, että venäläiset ja ukrainalaiset tunsivat toisensa hyvin ja "puhuivat samaa kieltä ja todennäköisesti jopa tunsivat toisensa henkilökohtaisesti". Emme tiedä mitään muuta sotaa tai aseellista konfliktia, jossa konfliktin osapuolet olisivat sopineet erityisistä rauhanehdoista näin nopeasti.

Maaliskuun 28. päivänä Putin ilmoitti hyvän tahdon merkkinä ja rauhanneuvottelujen tueksi olevansa valmis vetämään joukkonsa pois Harkovan ja Kiovan alueelta; tämä tapahtui ilmeisesti jo ennen hänen julkista ilmoitustaan.

RAUHANNEUVOTTELUT KARIUTUVAT

29. maaliskuuta 2022, Istanbulin kokouksen päivänä, Scholz, Biden, Draghi, Macron ja Johnson puhuivat jälleen puhelimessa Ukrainan tilanteesta. Tähän mennessä keskeisten länsiliittolaisten kanta oli ilmeisesti koventunut. Ne muotoilivat neuvotteluille ennakkoehtoja, jotka olivat räikeässä ristiriidassa Bennettin ja Erdoganin rauhanpyrkimysten kanssa: "Johtajat sopivat jatkavansa Ukrainan vahvaa tukemista. He kehottivat jälleen Venäjän presidenttiä Putinia suostumaan tulitaukoon, lopettamaan kaikki vihollisuudet, vetämään venäläiset sotilaat pois Ukrainasta ja mahdollistamaan diplomaattisen ratkaisun (...)" (Petra Erler: Erler: Re: Katsaus maaliskuu 2022: Kuka ei halunnut nopeaa loppua Ukrainan sodalle (artikkelissa "News of a Lighthouse Keeper” September 1, 2023).

Washington Post kertoi 5. huhtikuuta, että Natossa sodan jatkaminen on tulitaukoa ja neuvotteluratkaisua parempi vaihtoehto: "Joillekin Naton jäsenille on parempi, että ukrainalaiset jatkavat taistelua ja kuolevat, kuin että saadaan aikaan rauha, joka tulee liian pian tai liian kalliilla hinnalla Kiovalle ja muulle Euroopalle." Zelensky sanoi, että hänen pitäisi "jatkaa taistelua, kunnes Venäjä on täysin lyöty".

BORIS JOHNSONIN VIESTI UKRAINALAISILLE 9. HUHTIKUUTA 2022: MEIDÄN ON JATKETTAVA SOTAA

9. huhtikuuta 2022 Boris Johnson saapui ilmoittamatta Kiovaan ja kertoi Ukrainan presidentille, että länsi ei ole valmis lopettamaan sotaa. Britannian Guardianin mukaan 28. huhtikuuta pääministeri Johnson oli "ohjeistanut" Ukrainan presidenttiä Zelenskyä "olemaan tekemättä myönnytyksiä Putinille":

"Ukrainska Pravda kertoi tästä yksityiskohtaisesti kahdessa artikkelissa 5. toukokuuta 2022:

"Heti kun ukrainalaiset neuvottelijat ja Abramovitš/Medinsky olivat sopineet pääpiirteissään Istanbulin tulosten jälkeen mahdollisen tulevan sopimuksen rakenteesta, Britannian pääministeri Boris Johnson ilmestyi Kiovaan lähes varoittamatta.

Johnson toi Kiovaan mukanaan kaksi yksinkertaista viestiä. Ensimmäinen on se, että Putin on sotarikollinen; häntä on painostettava, eikä hänen kanssaan pidä neuvotella. Toinen on se, että vaikka Ukraina on valmis allekirjoittamaan Putinin kanssa joitakin takuita koskevia sopimuksia, kollektiivinen länsi ei ole sitä tekemässä. Voimme allekirjoittaa [sopimuksen] teidän [Ukrainan] kanssa, mutta emme hänen kanssaan. Hän huijaa joka tapauksessa kaikkia", eräs Zelenskyn läheisistä työtovereista kiteytti Johnsonin vierailun ytimen. Vierailun ja Johnsonin sanojen taustalla on paljon muutakin kuin vain haluttomuus tehdä sopimuksia Venäjän kanssa. Johnson otti kantaa siihen, että kollektiivinen länsi, joka vielä helmikuussa ehdotti, että Zelensky antautuisi ja pakenisi, tuntee nyt, ettei Putin olekaan niin voimakas kuin se oli aiemmin kuvitellut. Lisäksi nyt on mahdollisuus painostaa häntä. Ja länsi haluaa tarttua siihen."

Neue Züricher Zeitung (NZZ) kertoi 12. huhtikuuta, että Johnsonin johtama Britannian hallitus luottaa Ukrainan sotilaalliseen voittoon. Alahuoneen konservatiivijäsen Alicia Kearns sanoi: "Mieluummin aseistamme ukrainalaiset hampaisiin asti kuin annamme Putinille menestystä." Britannian ulkoministeri (ja myöhempi pääministeri) Liz Truss tunnusti pääpuheessaan, että "Ukrainan voitto (...) on strategisesti välttämätön meille kaikille, ja siksi sotilaallista tukea on laajennettava voimakkaasti". Guardianin kolumnisti Simon Jenkins varoitti: "Liz Truss on vaarassa lietsoa Ukrainan sotaa omien tavoitteidensa vuoksi." Hänen mukaansa tämä oli todennäköisesti ensimmäinen Toryn vaalikampanja, "jota käydään Venäjän rajoilla". Johnson ja Truss halusivat, että Zelensky "jatkaa taistelua, kunnes Venäjä on täysin lyöty. He tarvitsevat voiton valtakirjasodassaan. Sillä välin jokainen, joka on eri mieltä heidän kanssaan, voidaan hylätä heikkona, pelkurina tai Putinin kannattajana. Se, että Britannia käyttää tätä konfliktia hyväkseen likaista tulevaa johtajakilpailua varten, on kuvottavaa."

Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin sanoi toisen Kiovassa 25. huhtikuuta 2022 tekemänsä vierailun jälkeen, että Yhdysvallat haluaa käyttää tilaisuutta hyväkseen heikentääkseen Venäjää pysyvästi sotilaallisesti ja taloudellisesti Ukrainan sodan seurauksena. New York Timesin mukaan Yhdysvaltain hallitusta ei enää kiinnosta taistelu Ukrainan hallinnasta, vaan taistelu Moskovaa vastaan uuden kylmän sodan vanavedessä.

Austinin koolle kutsumassa Naton jäsenmaiden ja muiden maiden puolustusministerien kokouksessa 26. huhtikuuta 2022 Ramsteinissa Rheinland-Pfalzissa Saksassa Pentagonin päällikkö julisti Ukrainan sotilaallisen voiton strategiseksi tavoitteeksi.

Amerikkalainen Responsible Statecraft -lehti kirjoitti 2. syyskuuta 2022:

"Auttoiko Boris Johnson estämään rauhansopimuksen Ukrainassa? Foreign Affairs -lehden tuoreen artikkelin mukaan Kiova ja Moskova ovat saattaneet päästä alustavaan sopimukseen sodan lopettamisesta jo huhtikuussa. Useiden puhuttelemiemme Yhdysvaltojen entisten korkeiden virkamiesten mukaan venäläiset ja ukrainalaiset neuvottelijat näyttivät alustavasti sopineen maaliskuussa 2022 neuvotellun väliaikaisen ratkaisun pääpiirteistä, kirjoittavat Fiona Hill ja Angela Stent. "Venäjä vetäytyisi helmikuun 23. päivän asemaansa, jolloin se hallitsi osaa Donbasin alueesta ja koko Krimiä, ja vastineeksi Ukraina lupaisi olla hakematta Naton jäsenyyttä ja sen sijaan saada turvallisuustakuita useilta mailta. Päätös antaa sopimuksen epäonnistua osui samaan aikaan kuin Johnsonin huhtikuinen vierailu Kiovaan, jonka aikana hän kehotti Ukrainan presidenttiä Zelenskiä keskeyttämään neuvottelut Venäjän kanssa kahdesta syystä: Putinin kanssa on mahdotonta neuvotella, ja länsi ei ole valmis sodan lopettamiseen.

Kirjoittajat esittivät artikkelissaan kysymyksiä, jotka ovat tulleet yhä tärkeämmiksi sodan edetessä:

“Tämä ilmeinen paljastus herättää joitakin tärkeitä kysymyksiä: Miksi länsimaiden johtajat halusivat estää Kiovaa allekirjoittamasta hyvältä vaikuttavaa neuvottelusopimusta Moskovan kanssa? Katsovatko he konfliktin olevan valtakirjasota Venäjän kanssa? Ja mikä tärkeintä, mitä vaadittaisiin, jotta neuvottelutulokseen voitaisiin palata?”

Ilmoittaessaan osittaisesta liikekannallepanosta Putin totesi 21. syyskuuta 2022:

“Haluan julkistaa tämän ensimmäistä kertaa tänään. Erityisen sotilasoperaation aloittamisen jälkeen, erityisesti Istanbulin neuvottelujen jälkeen, Kiovan edustajat ilmaisivat varsin myönteisiä näkemyksiä ehdotuksistamme. Nämä ehdotukset koskivat pääasiassa Venäjän turvallisuuden ja etujen varmistamista. Mutta rauhanomainen ratkaisu ei ilmeisesti sopinut länsimaille, minkä vuoksi Kiovaa, sen jälkeen kun se oli suostunut joihinkin kompromisseihin, itse asiassa käskettiin mitätöimään kaikki nämä sopimukset.”

Afrikkalaisen rauhanvaltuuskunnan vierailun yhteydessä 17. kesäkuuta 2023 Putin näytti demonstratiivisesti kameroille Istanbulin ad referendumissa hyväksyttyä ja parafoitua sopimusta.

PÄÄTELMÄ: MENETETTY TILAISUUS

Julkisesti saatavilla olevien raporttien ja asiakirjojen perusteella on selvää, että sekä Ukrainalla että Venäjällä oli maaliskuussa 2022 vakava neuvotteluhalukkuus. Ilmeisesti neuvotteluosapuolet jopa sopivat sopimusluonnoksesta ad referendum. Zelenski ja Putin olivat valmiita kahdenväliseen tapaamiseen neuvottelutuloksen viimeistelemiseksi. Tosiasia on, että neuvottelujen päätulokset perustuivat Ukrainan ehdotukseen, ja Zelensky kannatti niitä rohkeasti venäläisten toimittajien haastattelussa 27. maaliskuuta 2022, vaikka Nato oli päättänyt näitä rauhanneuvotteluja vastaan. Zelensky oli ilmaissut samanlaisen tuen jo etukäteen, mikä on merkki siitä, että Istanbulin neuvottelujen aiottu lopputulos vastasi varmasti Ukrainan etuja. Tämä tekee lännen väliintulosta, joka esti sodan ennenaikaisen päättymisen, entistäkin tuhoisamman Ukrainalle. Venäjän vastuuta kansainvälisen oikeuden vastaisesta hyökkäyksestä ei suhteuta se, että vastuu niistä vakavista seurauksista, joita Ukrainan läntiset tukijat seurasivat, on annettava myös sodan jatkamista vaatineille valtioille. Sota on nyt saavuttanut vaiheen, jossa vaarallinen eskaloituminen ja vihollisuuksien laajeneminen voidaan estää vain tulitauolla. Nyt saattaa olla viimeinen kerta, kun rauhanomainen ratkaisu neuvottelujen avulla voidaan saavuttaa. Kiinalta, Afrikan unionilta, Brasiliasta, Meksikolta ja Indonesiasta on tullut rauhanehdotuksia, ja Vatikaanin kutsusta on laadittu ehdotus jo kesäkuussa 2022. Esitimme Saksan hallitukselle 3. lokakuuta tänä vuonna oman rauhanehdotuksemme, johon pyrittiin sisällyttämään kaikki muut aiemmin tehdyt rauhanehdotukset.

Epäonnistuneiden Istanbulin neuvottelujen jälkeen sodan kulun ja tämänhetkisen äärimmäisen kriittisen ajankohdan pitäisi olla riittävä syy sille, että vastuullinen maailmanyhteisö ja YK:n jäsenvaltiot harkitsevat asiaa uudelleen ja vaativat tulitaukoa ja rauhanneuvotteluja.

Loppusanat

Totuus Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvotteluista on se, että Nato, Amerikka ja Englanti eivät halunneet rauhaa, vaan sodan jatkuvan kunnes Venäjä ja Putin häviäisi sodan. Putin aloitti tämän sodan, mutta Nato, Amerikka ja Englanti hylkäsivät rauhanneuvottelut ja "pakottivat" Ukrainan jatkamaan sotaa lupaamalla heille voiton länsiavun kautta, joka tulee osoittautumaan valheelliseksi lupaukseksi. Ukraina ei voi voittaa Venäjää länsiavun kautta sen olemme jo nähneet ja jopa lännessä monet asiantuntijat myöntävät tämän.

Putin hyökkäsi Ukrainaan, joka oli väärin ja se johti rauhanneuvotteluihin Venäjän ja Ukrainan välillä, mutta Nato, Amerikka ja Englanti eivät halunneet rauhaa, vaan sodan jatkuvan kunnes Venäjä ja Putin häviäisi sodan. Sodan jatkuminen on lisännyt kärsimystä ja kuolemaa Ukrainassa rauhanneuvottelujen kariutumisen kautta. Rauhanneuvottelun eteneminen maaliin, rauhaan Venäjän ja Ukrainan välillä olisi johtanut siihen, että lisä-kärsimyksiltä ja kuolemilta Ukrainassa olisi vältytty, mutta tätä Nato, Amerikka ja Englanti eivät halunneet.

Putin on syypää monien ukrainalaisten kärsimyksiin ja kuolemiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Nato, Amerikka ja Englanti ovat siihen syypäitä, että kärsimykset ja kuolemat jatkuvat Ukrainassa, koska he estivät rauhanneuvottelujen etenemisen. Naton laajentumispyrkimys on Venäjän ja Ukrainan sodan pääsyy, mutta se ei tietenkään poista Putinin syyllisyyttä sotaan, mutta tarkoittaa sitä, että Nato on myös osasyyllinen näihin tapahtumiin.

Amerikka ja Englanti luulivat ja arvioivat Venäjän olevan heikko sotilaallisesti ja siksi he hyvin nopeasti halusivat Ukrainan jatkavan taistelua länsiavun kautta. Amerikka ja Englanti eivät ottaneet sitä huomioon, että Venäjän tarkoituksena oli aloittaa sota Ukrainaa vastaan, koska niin pitkään kun Ukraina on sodassa Venäjää vastaan, niin Ukraina ei voi liittyä Natoon. Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen tarkoitus oli saada Ukraina tekemään edullinen rauhansopimus Venäjän näkökulmasta katsottuna. Länsi arvioi väärin Venäjän sotilaallisen kyvykkyyden. Venäjä pitää Ukrainaa veljeskansanaan ja pyrkii ainakin jollakin aikavälillä palauttamaan hyvät suhteet Ukrainan kanssa. Siksi Venäjä ei moukaroinut Ukrainaa ja lyönyt sitä maanrakoon, jonka se olisi voinut tehdä. Länsi on arvioinut totaalisen väärin Venäjän ja Ukrainan, joka tulee vielä jossakin vaiheessa kostautumaan ikävällä tavalla länsimaille.

Länsi on yrittänyt lyödä Venäjän polvilleen, mutta länsi on kärsinyt siitä itse paljon. Venäjä on menettänyt läntiset liikekumppanit jne. mutta tämän konfliktin kautta Venäjä on vahvistanut suhteitaan maihin, jotka ovat joko vihamielisiä länsimaille tai eivät tue "länsimaista demokratiaa". Lännen toimet Venäjää vastaan on vahvistanut Venäjän siteitä maita kohtaan, jotka eivät ole länsimaille ystävällisiä ja tämä tulee näkymään länsimaissa ikävällä tavalla lähitulevaisuudessa.

En millään tavalla tue ja kannata Putinin Venäjää, mutta meidän tulisi kyetä tarkastelemaan asioita puolueettomasti nähdäksemme sen mikä on totuus, mitä on ihan oikeasti tapahtunut ettemme antaisi tukeamme valheille, valheelliseen propagandaan. Nimenomaan Raamatun Jeesukseen uskovan ihmisen tulisi pysyä totuudessa, eikä hänen tulisi tukea missään kohdin minkäänlaisia valheita, vaan pysyä järkähtämättömästi totuuden puolella.

Petri Paavola 15.2.2024

Lähteet:
Raamattu 33/38
Biblia 1776
King James Version 1769
braveneweurope.com/ michael von der schulenburg hajo funke harald kujat peace for ukraine