|
|
Etusivulle
|
Raamatunopetuksia |
Anna palautetta
SaulusMedia |
Petri - Youtube
Raamatun käsikirjoitukset
Mikä olisi
kaikkein tärkein eksytys miten saatana haluaisi eksyttää ihmiset pois
totuudesta? Se että hän peukaloisi Jumalan sanaa lisäämällä siihen sanoja,
jättämällä siitä pois sanoja ja muuttamalla Tässä kirjoituksessa aion tuoda esille Raamatun Uuden testamentin alkuperäisten tekstien alkuperän sekä eksytyksen ja huijauksen koskien epäluotettavia käsikirjoituksia, jonka kautta tietyt tahot eksyttävät kristikuntaa. Sisällys:
Käsikirjoitukset papyrukset pergamentit
Käsikirjoitukset papyrukset pergamentit Uuden testamentin alkuperäiset tekstit on kirjoitettu papyrukselle sekä pergamentteihin. Papyrus ja pergamentti eivät säily ikuisesti, siksi kaikki alkuperäiset tekstit ovat aikoja sitten muuttuneet lukukelvottomiksi ajan tuhotessa ne. Sen tähden Jumalan johdatuksessa kaikki UT:n tekstit kopioitiin aina uudelleen ja näin alkuperäiset tekstit ovat säilyneet kopioina aina tähän päivään asti. Näistä alkuperäisistä kopioiduista teksteistä käytetään nimitystä käsikirjoitukset. UT:n alkuperäisistä teksteistä käytetään myös nimitystä fragmentit. Fragmentti tarkoittaa kappaletta ja osia. UT:n teksti muodostuu eri evankeliumien ja kirjeiden osista, joista se on koottu yhdeksi kirjaksi. Alunperin UT:n tekstit ovat kirjoitettu yksittäisinä evankeliumin teksteinä sekä kirjeinä, joista on myöhemmin koottu UT:n kreikankieliset tekstilaitokset, joista on käännetty Raamatun käännökset. Kaiken kaikkiaan alkuperäisistä teksteistä on olemassa yli 5366 UT:n tekstiä joista on kasattu UT:n kaikki 27 kirjaa. Tässä kohdassa moni Raamatun uskoa vastustava sanoo, että kautta vuosisatojen UT:n kopioituihin teksteihin on pujahtanut virheitä. Näin voisi käydä, jos olisi kyse inhimillisestä kirjasta, mutta ei Jumalan sanasta. Maailmasta ei löydy toista samanlaista kirjaa kuin Raamattu, jolla olisi yhtä laajat tekstitodisteet (5366 olemassa olevaa kreikankielen alkutekstejä UT:n kirjoista), varhaiset UT:n muun kieliset käännökset joista usea pohjautuu kreikankielen alkuteksteihin, Monet UT:n lainaukset varhaisten kirjailijoiden teoksissa, kreikankielen ja muun kieliset lektionaarit joissa Raamatun kohdat on järjestetty systemaattista Raamatun lukemista varten. Näin laaja pohja, joka on yhtäpitävä todistaa sen, että kopiointivirheiden mahdollisuus on todella vähäinen. Paras todiste on tietenkin yli 5366 alkuperäisistä UT:n teksteistä kopioituja tekstejä, jotka kertovat pelastuksesta Herrassa Jeesuksessa ja joiden profeetallinen ilmoitus ja niiden toteutuminen jo yksistään todistaa, että on kyse Jumalan sanasta, joka ei ole muuttunut alkuperäisestä asustaan. UT:n tekstilaitokset ovat koottu olemassa olevista yli 5366 UT:n alkuperäisistä teksteistä, jotka oli alunperin kirjoitettu papyrukselle ja pergamentteihin. Tekstilaitos ei ole aina yhtä kuin luotettava UT:n alkuperäisiin teksteihin kuuluva käsikirjoitus, koska UT:n tekstilaitoksen luotettavuus riippuu sitä kuinka uskollisesti ja laajasti siinä on käytetty kaikkia olemassa olevia UT:n tekstikatkelmia sen eri evankeliumeista ja kirjeistä. Kun tutkimme eri tekstilaitosten historiaa ja sen tekotapoja, niin saamme selville mitkä tekstilaitokset ovat luotettavia ja vastaavat alkuperäisiä tekstejä ja mitkä tekstilaitokset eivät ole luotettavia eivätkä täysin vastaa alkuperäisten tekstien sanomaa. Codex Vaticanus (B) ja Codex Sinaiticus (A) Codex Vaticanus on peräisin 300-luvulta Egyptistä. Codex Vaticanuksen sanotaan olevan tehty Egyptin Aleksandriassa. Codex Vaticanuksen teksti on koottu vain yhdeltä alueelta eli Egyptin Aleksandriasta. Codex Sinaiticus on peräisin 300-luvulta Egypistä. Tohtori Constantin Tischendorf löysi Codex Sinaiticuksen 1844 Siinain vuoren Pyhän Katariinan luostarista. Codex Sinaticuksen käsikirjoitus on tehty Aleksandriassa Egyptissä.
Codex Vaticanuksen ja Codex Sinaiticuksen tekstit, eli
käsikirjoitukset eivät ole yhtä luotettavia kuin
bysanttilaisen tekstin, jonka käsikirjoitus Raamattu kertoo, että apostolit matkustivat Israelissa, Syyriassa, Kreikassa, Turkissa, Italiassa, Vähässä-Aasiassa. Nämä seurakunnat olivat varmasti säilyttäneet alkuperäiset Paavalin ja Pietarin kirjeet sekä evankeliumit alkuperäisessä muodossa kun kopioivat niitä eteenpäin. Bysanttilaisen tekstien löytyminen monissa samoissa paikoissa missä alkuseurakunnan uskovat julistivat sanaa on todiste sille, että Bysantin teksti vastaa kaikkein parhaiten alkuperäisen Raamatun UT:n tekstin sanomaa. Bysantin tekstin alkuperän synnystä on kiistaa jotkut sanovat sen syntyneen 300-luvulla ja toiset 400-luvulla. Bysantin teksti on kirjoitettu suurimmasta osasta säilyneistä alkuperäisistä UT:n kreikankielen teksteistä. Tämä viittaa myös siihen, että se on tarkin ja alkuperäisin. Jotkut sanovat Bysantin tekstin olevan jopa Aleksandrian tekstiperheiden tekstejä vanhempia. Bysantin teksti on kopio alkuperäisistä UT:n teksteistä. Vaikka Bysantin teksti olisi myöhempää perua kuin Egyptin Aleksandrialaiset tekstit (Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus), niin se ei todista, että se ei ole alkuperäisempi kuin Aleksandrian tekstiperheen tekstit. Kaikki UT:n käsikirjoitukset ovat koottu olemassa olevista yli 5366 alkuperäisistä UT:n kirjoituksista, jotka ovat kirjoitettu papyrukselle ja pergamentille. Tekstien alkuperäisyydessä ei siis vanhempi tai nuorempi ikä ratkaise, vaan se kuinka uskollisesti käsikirjoitukset ovat kopioitu olemassa olevista alkuperäisistä UT:n teksteistä.
Moni harhautuu luulemaan, että UT:n tekstilaitos tai
käsikirjoitus vastaa aina alkuperäistä. On olemassa vahva todiste sille,
että Aleksandrian tekstiperheen
E
Erasmus Rotterdamilainen ja Textus Receptus Hollantilainen Erasmus Rotterdamilainen oli katolinen munkki ja pappi. Erasmus käänsi Uuden Testamentin latinaksi suoraan kreikan kielestä. Erasmuksen latinankielinen Uusi Testamentti poikkesi todella paljon katolisen kirkon virallisesta Vulgata käännöksestä. Erasmus sai tästä paljon vastustusta katolisen kirkon teologeilta ja siksi hän julkaisi 1516 uuden painoksen (Novum Instrumentum) Uudesta Testamentista kreikankielisenä tekstinä selityksin varustettuna sekä latinankielen käännöksen. Erasmuksen UT:n kreikankielisen tekstin huomattava erilaisuus verrattuna katolisen kirkon viralliseen Vulgata käännökseen todistaa sen, että katolisen kirkon Vulgata ei ole uskollinen alkuperäisille kreikkalaisille teksteille. Vulgata on käännetty Aleksandrian tekstiperheen(Codex Vaticanus, Codex Sinaiticus) teksteistä. Tämä tarkoittaa sitä että Codex Vaticanuksen ja Code Sinaiticuksen tekstit poikkeavat suuresti Bysantin tekstistä, jonka tekstit ovat yhtäpitäviä toistensa kanssa lähes 95%. Tämä todiste todistaa kiistattomasti sen, että Aleksandrian tekstiperheen tekstit eivät ole luotettavia tekstejä. Erasmus vetäytyi kirkkopolitiikasta eikä osallistunut Lutherin ja muiden parjaamiseen ja osoitti kunnioitusta ja arvostusta Lutheria kohtaan. Siitä huolimatta Erasmus pysyi kuolemaansa saakka katolisena. Erasmuksen kreikankielisestä tekstilaitoksesta käytetään nimitystä Textus Receptus. Erasmus käytti pääasiassa Bysantin tekstiä Textus Receptuksen lähteenä. On todella erikoista että katolinen Erasmus katolisena teki Bysantin tekstien perusteella kreikankielen UT:n tekstilaitoksen, jota katoliset vielä yhä vastustavat, koska se poikkeaa suuresti Vulgatan tekstistä, joka pohjautuu Aleksandrian tekstiperheen teksteihin. Rooman katolisen kirkon evankeliumi pohjautuu suurimaksi osaksi pakanuuden oppeihin. On siten täysin selvää, että Aleksandrian tekstiperheiden tekstien kautta koitetaan myös tukea vääriä oppeja. Tämäkin todistaa sen, että Bysantin teksti on alkuperäisin UT:n käsikirjoitus. Martin Luther mm. käänsi saksankielisen Raamattunsa Eramuksen kreikankielisestä tekstistä. Erasmuksen kreikankielisestä tekstilaitoksesta käytetään nimitystä Textus Receptus. Textus Receptuksen tekstipohjana on käytetty Bysantin tekstiä, josta on käytetty nimitystä enemmistön hyväksymä teksti. Nimitys tulee siitä koska sen tekstit ovat kirjoitettu suurimmasta osasta olemassa olevista UT:n alkuperäisistä teksteistä. Tämäkin tekee Bysantin tekstin ylivertaiseksi muihin käsikirjoituksiin nähden. Comma Johanneum. 1 Joh 5:7 kohtaan Erasmus lisäsi sanat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat. Muun muassa tästä syystä monet vastustavat Textus Receptuksen tekstiä ja sanovat sen olevan epäluotettava. Ensimmäisen kerran latinalainen espanjalainen kirjoittaja Priscillianus kirjoitti 1 Joh 5:7 taivaassa olevista Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Yhdessäkään kreikankielen alkuperäisistä papyruksista ja pergamenteista ole löytynyt 1 Joh 5:7 Priscillianuksen ja Erasmuksen käyttämiä sanoja. Kiistaton tosiasia on että se on lisäys ei alkuperäinen teksti. Miksi Erasmus sisällytti ne tekstilaitokseensa? Erasmus oli sanonut, että jos löytyy yksikin kreikankielinen käsikirjoitus 1 Joh 5:7, jossa lukee taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat, niin hän on valmis lisäämään sen tekstiin. Erasmusta huijattiin sillä hänen eteensä tuotiin "todisteeksi" latinasta käännetty kreikan käsikirjoitus, jossa tuo lisäys oli. Näin Erasmus joutui lunastamaan lupauksensa. Kts. tarkempi selvitys Comma Johanneum: Comma Johanneum
Rooman katolisen kirkon "painostuksesta" Erasmus lisäsi 1 Joh 5:7 tekstilaitokseensa. Sen jälkeen katoliset ovat hyökänneet Textus Receptusta vastaan käyttäen hyvin voimakkaasti 1 Joh 5:7 kohtaa osoittamaan Textus Receptuksen virheitä. Tässä tulee esille ikävällä tavalla Rooman kirkon kavala luonne, jossa se itse ensin tarjoaa hedelmän vaatimalla sen vastaanottamista ja kun se on vastaanotettu, niin sen jälkeen Rooman kirkko syyttää Textus Receptusta ja koittaa liata, tahrata sen maineen kohdan kautta, jonka se itse halusi tekstiin. Rooman kirkon toiminta oli tässä kohden pirullista, sillä se halusi lisäyksen vain sen tähden, että saisi syyn mustamaalaamiseen tekstiä kohtaan. Tämä oli tarkoin harkittu juoni Textus Receptusta vastaan, sillä ei edes Vulgatassa (Jerome 405 A.D.) ole 1 Joh 5:7 Textus Receptuksen lisäystä, silti katoliset vaatimalla vaativat sitä Textus Receptuksen tekstiin. Se oli pirullinen teko, jonka kautta he ovat mustamaalanneet Textus Receptuksen tekstiä. Tätä mustamaalausta katolinen kirkko onkin tehnyt jo monta sataa vuotta käyttäen hyvin voimakkaasti 1 Joh 5:7 lyömäaseena Textus Receptusta vastaan. 1927 kesäkuun toisena päivänä Rooman katolinen kirkko antoi asetuksen, että Comma Johanneum kohtaa tulee välttää. Jerome 405 A.D. Vulgatasta tuli Rooman kirkon hyväksymä virallinen latinakielinen Raamattu. Jerome 405 A.D. ei sisältänyt 1 Joh 5:7 koska sitä ei esiinny lähteissä, johon katoliset luottivat ja pitivät alkuperäisinä. On huomattavaa, että Jerome 405A.D. on ensimmäinen katolisen kirkon virallinen käännös, joka oli kirkon tunnustama ja hyväksymä. Kun se kuitenkin saatiin ujutettua Textus Receptukseen, niin he ovat hyökänneet Textus Receptusta vastaan lisäyksellä, jonka he itse ovat myöhemmin ottaneet käyttöön omaansa nyt tunnettuun versioon (Clementine 1590-1592). Clementine Vulgata on julkaistu vasta 1590, josta toinen versio 1592, eli useita vuosikymmeniä sen jälkeen kun Textus Receptus oli julkaistu. Tämän valossa on päivänselvää, että katoliset halusivat Textus Receptukseen osan tekstiä, joka ei edustanut heidän tekstiperinnettään. Eli vastoin omaa virallista tekstiään he halusivat Textus Receptukseen lisäyksen, jota ei ollut Vulgatan lähteissä eikä Bysantin teksteissä. Tässä näkyy se kuinka kavala on Rooman kirkko. Ensin se hyökkää Textus Receptusta vastaan ja sitten ottaa itse sen käyttöön, joka puuttuu alkuperäisistä teksteistä. On selvää, että katolinen kirkko halusi tahrata Textus Receptusta sekä saada sinne oman teologian mukaisen lisäyksen, jonka se saikin aikaan. Katolinen kirkko ei hyväksy Textus Receptusta eikä pidä sitä hyvänä tekstilaitoksena. Rooman katolisen kirkon vaikutus Textus Receptuksessa on vähäinen. Pääosa Textus Receptuksen tekstiä perustuu Bysantin tekstille, jota Rooman kirkko ei pidä alkuperäisenä tekstinä, jota vastaan he hyökkäävät kuten myös Textus Receptusta vastaan joka perustuu pääosin Bysantin tekstiin. Siksi myös Hort sanoi, että (Westcott ja Hort) heidän tekemäänsä tekstilaitosta, joka perustuu Aleksandrian teksteihin ei rumenna Bysantin virheet. Itse asiassa Wescott ja Hortin kreikankielen uuden testamentin tekstilaitos perustuu Aleksandrian korruptoituneisiin teksteihin. Erasmusta on pidetty miehenä, joka oli täysin katolisen kirkon talustusnuorassa, tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa. Rooman katolinen kirkko kritisoi voimakkaasti Erasmusta koska hän kieltäytyi kääntämästä Vulgatan tekstin mukaisesti. Erasmus piti Aleksandrian tekstiperheeseen kuuluvia käännöksiä kuten Vulgataa korruptoituneena käännöksenä ja siksi hän ei halunnut käyttää sitä. Erasmus käänsi Textus Receptuksen tekstin poikkeamaan Rooman kirkon teksteistä. Tämä tarkoittaa sitä, että Textus Receptuksen teksti myös poikkeaa suuresti siitä mikä on Rooman katolisen kirkon opetus. Siinä on se syy miksi katoliset hyökkäsivät niin kovasti Textus Receptusta vastaan. Textus Receptus romahduttaa Rooman kirkon opetusta ja Aleksandrian tekstien ja niihin perustuvien teoksien arvovaltaa. Erasmus ei siis ollut täydellisesti katolisen kirkon talustusnuorassa ja siitä on todisteena koko Textus Receptus, joka poikkesi täysin Vulgatasta (Jerome 405 A.D.), sillä Textus Receptus oli käännetty paljossa Bysantin tekstin mukaan. Jos Erasmus olisi ollut täysin katolisen kirkon talutusnuorassa, niin Textus Receptuksen teksti olisi Vulgataa vastaava, mutta se ei ole sitä, vaan poikkeaa siitä suuresti. Tämä olisi hyvä aina muistaa, että Textus Receptus muistuttaa paljon enemmän Bysantin tekstiä kuin esim. Vulgata, joka on tehty Aleksandrian tekstien pohjalta eikä siten muistuta Bysantin tekstiä. En puolusta 1 Joh 5:7 Textus Receptuksen lisäystä, vaan se on lisäys, joka ei kuulu Bysantin tekstiin. En siis puolustele sen olemassaoloa, enkä pidä sitä alkuperäisenä tekstinä. En väitä Textus Receptuksen olevan puhdas virheistä, vaan siinä on virheitä, mutta se on paljon puhtaampaa sanaa kuin Vulgata käännökset sekä Aleksandrian tekstiperheeseen tukeutuvat tekstilaitokset kuten Wescott ja Hort jne. Totta kai Textus Receptusta on paljon parempi teos kuin Aleksandrian tekstiperheeseen tukeutuvat teokset. Textus Receptus tuo esille myös vastoin Bysantin tekstiä Ilm 22:19, jossa Bysantin teksti puhuu elämän puusta ja Textus Receptus elämän kirjasta. Textus Receptuksen muutamat virheet eivät tee siitä epäluotettavaa tekstilaitosta, sillä sen pohjana on Bysantin teksti. Textus Receptuksessa on vain muutamia virheitä, kun esimerkiksi Aleksandrian tekstiperheen tekstit poikkeavat suuresti Bysantin tekstistä sekä monet niin sanotut liberaaliteokset, jotka pohjautuvat Wescott ja Hortin tekstilaitokseen ovat jättäneet paljon sanoja ja jopa jakeita pois alkuperäisestä UT:n tekstistä. Textus Receptus on siten paljon luotettavampi tekstilaitos kuin Westcott ja Hortin tekstilaitos, joka perustuu Aleksandrian tekstiperheiden teksteihin.
Seuraavaksi tuon esille muutamia seikkoja, jotka todistavat Aleksandrian tekstiperheiden tekstien puutteellisuuden ja miksi ne eivät ole luotettavia käsikirjoituksia. Codex Sinaiticus (A) Codex Sinaiticus löydettiin Pyhän Katariinan luostarista 1844. Sinaiticus sisältää Barnabaan kirjeen Hermaan paimenen, jotka eivät kuulu UT:n teksteihin. Sinaiticuksen jotkut osat on kirjoitettu lampaan- ja vuohennahkaan. UT:n alkuperäiset tekstit kirjoitettiin papyrukseen ja pergamenttiin. Sinaiticuksessa on 9000 kohtaa eri tavalla kuin Textus Receptuksessa. Sinaiticuksesta puuttuu 4000 sanaa evankeliumeista ja siihen on lisätty 1000 sanaa. Sinaiticus eroaa myös paljon Vaticanuksesta. Sinaiticuksen teksti on kirjoitettu huolimattomasti, kirjeitä, sanoja ja jopa kokonaisia lauseita on kirjoitettu kahteen kertaan ja lauseita on jätetty pois. Sinaiticukseen on tehty useita korjauksia montaa sataa vuotta myöhemmin kuin se on alunperin kirjoitettu. Kreikankielen oppinut tohtori Scrivener on sanonut, että Sinaiticukseen on tehty 600-700 luvulla systemaattisesti korjauksia (muutoksia). Sinaiticuksen epäpuhtauden takia monet ovat hylänneet sen arvottomana teoksena. Rooman katolisen kirkon puoltama Codex Sinaiticus, jonka tekstiä on paljon korjattu sekä muutettu ei edusta Raamatulle uskollista UT:n käsikirjoitusta. Codex Vaticanus (B) Vaticanuksen teksti löydettiin Roomasta Vatikaanin kirjastosta 1481. Vaticanuksen teksti on vain 50% yhtäpitävä Textus Receptuksen kanssa ja eroaa siitä lähes 8000 kohdassa. Vaticanus jättää mainitsematta useita tuhansia evankeliumin avainsanoja sekä jättää pois tuhat lausetta ja 500 sivulausetta. Vaticanus lisää tekstiin noin 500 ylimääräistä sanaa, korvaa tai muuttaa lähes 2000 sanaa sekä muuttaa alkuperäistä sanajärjestystä noin 2000 kohdassa. Kielitieteen tutkijoiden mukaan Vaticanuksen teksti on klassista ja platonista kreikkaa, ei Koineen kreikkaa, joka on Uuden Testamentin kreikankielen kieli. Vaticanus löydettiin vasta vuonna 1481, eli missä se on ollut piilossa yli tuhat vuotta? Vaticanuksen tekstin lisäykset, poistot, korjaukset ja muutokset tekevät siitä kyseenalaisen sekä suorastaan huonon käsikirjoituksen, jonka vääristymien kautta on koitettu tukea Rooman kirkon harhaoppeja. Vaticanuksen teksti ei edusta aitoa ja alkuperäistä UT:n tekstiä, vaan se edustaa ihmisten näkemyksiä, jotka eivät kunnioita ja usko Jumalaan kuinka Raamattu opettaa. Westminister Raamatun sanakirja kirjoittaa sivulla 624 Vaticanuksesta että ei ole olemassa toista samanlaista käsikirjoitusta, jossa esiintyy niin paljon kirjoitusvirheitä, puutteellista kielioppia sekä pois jättämistä (sanojen lauseiden). Evankeliumin kirjoista (Matt, Mark, Luuk, Joh) Vaticanus jättää pois 237 sanaa, 452 sivulausetta sekä 748 lausetta. Codex Vaticanus ja Codex Sinaiticus eivät edusta UT:n alkuperäisiä tekstejä, vaan ovat osittain siitä kopioituja, jättäen pois paljon alkuperäistä korjaten ja muuttaen tekstiä. On tietenkin sanomatta selvää, että Aleksandrian tekstiperheen käsikirjoitukset eivät ole luotettavia käsikirjoituksia, eikä niitä tulisi millään tavoin tukea ja perustaa uskoaan niihin, koska ne ovat Rooman kirkon hallussa olevia korruptoituneita käsikirjoituksia. Jokainen joka etsii rehellisesti totuutta kykenee itse tekemään sen johtopäätöksen, että Aleksandrian tekstiperheen tekstit eivät edusta Ut:n alkuperäisiä tekstejä. Rooman katolinen kirkko on kautta historian vedonnut siihen, että sen usko on vanhin, he ovat antaneet kristikunnalle Raamatun, heillä on aidoimmat ja vanhimmat käsikirjoitukset jne. Edellä olevat Rooman kirkon hokemat ovat vääriä ja eksytystä. Rooman kirkko ei ole sama kuin alkuseurakunta. Rooman katolinen kirkko syntyi vasta 300-luvulla ja sen oppi on täysin erilainen kuin alkuseurakunnan uskovilla. Rooman katolinen kirkko oli kanonisoimassa UT:n tekstejä, jotka olivat olleet olemassa jo kauan ennen Rooman katolisen kirkon syntyä. Alkuseurakunnan uskovilla ja heidän jälkeläisillään oli käytössä UT:n alkuperäiset tekstit. Rooman kirkon suosimat UT:n käsikirjoitukset voivat olla varhaisimmin kootut, mutta niiden tekstit perustivat suppeasti olemassa oleviin alkuperäisiin teksteihin. Rooman kirkon suosimia käsikirjoituksia on myöhemmin muutettu, korjattu, lisätty tekstiä ja jätetty kokonaan ottamatta mukaan useita kirjoja ja sanoja lauseita. Tämä ei tee siitä parasta, vaan huonoimman mahdollisen vaihtoehdon. Rooman kirkon luoma käsite varhaisin on kehitetty eksyttämään ihmisiä, sillä käytännössä heillä ei ole aitoa ja alkuperäistä, vaan väärennettyjä valheellisia opetuksia, asioita ja käsikirjoituksia. Vuonna 1881 julkaistiin B.F Westcottin ja F.J. A. Hortin kreikankielen UT:n tekstilaitos, joka syrjäytti lähes täysin Textus Receptuksen UT:n kääntämisessä. Westcottin ja Hortin UT:n tekstilaitos on melkein kaikkien nykyisten käännösten pohjana, josta on sitten poikinut lisää tekstilaitoksia kuten Novum Testamentum Graece. Hort on sanonut: "meidän tavoitteemme on toimittaa papeille, kouluihin jne. kreikkalainen teksti jota ei rumenna Bysantin virheet". Wescott ja Hort seurasivat aleksandrialaisia käsikirjoituksia Codex Vaticanusta ja Codex Sinaiticusta. Westcott ja Hortin tekstilaitoksen teksti perustuu siis katolisen kirkon suosimiin käsikirjoituksiin. Heillä oli vahva ja väärä ennakkoasenne Bysantin tekstiä kohtaan. Hort meni niin pitkälle, että hän julkisesti mustamaalasi ja vääristeli Bysantin tekstiä ja sen luotettavuutta. On päivän selvää, että Wescott ja Hortin tekstilaitoksen kautta vatikaani pääsi hyökkäämään bysantin tekstiä vastaan. Vatikaani haluaa syrjäyttää Bysantin tekstin alkuperäisimmän tekstin paikalta ja asettaa sen tilalle Aleksandrian tekstiperheen tekstit, jota katoliset suosivat. Tämäkin todistaa Bysantin tekstin alkuperäisyyden ja Aleksandrian tekstiperheiden epäpätevyyden.Rooman kirkko ja vatikaani on koko sen historiansa ajan hyökännyt valheen kautta totuuden kimppuun. Sen se on myös tehnyt Raamatun tekstille syrjäyttäen Bysantin tekstin ja asettanut Aleksandrian tekstiperheen tekstit sen tilalle. Aleksandrian tekstiperheen tekstejä tukevasta Wescott ja Hortin tekstilaitoksesta tuli vatikaanille uusi työkalu totuuden vastustamisessa. Bysanttilaiseen tekstimuotoon perustuvat käsikirjoitukset ovat alkuperäisiä UT:n tekstejä. Aleksandrian tekstiperheen tekstit, jota Wescott ja Hort edustavat on koottu teksteistä, joita on muuteltu jälkikäteen ja joista puuttuu paljon alkuperäisiä sanoja ja lauseita. 1881 Wescott ja Hort tekstilaitos alkoi syrjäyttämään Bysantin tekstiä, eli Textus Receptuksen tekstiä. 1800 luvun lopusta alkaen pääosa Raamatun käännöksiä on käännetty Wescott ja Hortin tekstilaitoksesta. Kirjassa (Life and letters of Fenton John Anthony Hort) Hortin poika kirjoittaa isästään näin: He remained always a grateful and loyal member of the secret Club, which has now become famous for the number of distinguished men who have belonged to it. In his time the Club was in a manner reinvigorated, and he was mainly responsible for the wording of the oath which binds the members to a conspiracy of silence. ...... Two other societies of widely different aims were started in this same year, in both of which Hort seems to have been the moving spirit ; one a small club formed for the practice of choral music, the other called by its members the Ghostly Guild Hortin pojan mukaan hänen isänsä pysyi aina kiitollisena ja uskollisena salaseuran jäsenenä. Hort on ollut vastuussa salaseuran valan sanojen muodostamisessa, joka sitoo seuran jäsenet hiljaisuuden salaliittoon. Hort on ollut myös aktiivisena aave-kilta seurassa. Hort on todistetusti okkultisti. Wescott ja Hort harjoittivat okkultismia. Wescott ja Hortin tekstilaitos on jollakin tavoin (sitä myöhemmin käyttävät tekstilaitokset) vaikuttanut kaikkiin nykyisiin liberaalisiin UT:n käännöksiin, ja siten myös se on ollut vahvasti mukana myös 1992 käännöksen pohjana. Vuoden 33/38 käännöksessä on käytetty osin Textus Receptuksen tekstiä sekä Wescott ja Hortia seuraavia tekstilaitoksia, kun taas Biblia 1776 on käännetty Textus Receptuksesta. Wescott ja Hortin tekstilaitoksen kannattajat pitävät Textus Receptuksen tekstilaitosta epäluotettavana ja ovat todella voimakkaasti hyökänneet Textus Receptusta vastaan kaikenlaisilla argumenteilla. Tosiasia on kuitenkin se, että Textus Receptuksen tekstin kokonaisuus on selkeästi Raamatun opetuksen mukainen, kun taas Wescott ja Hortin tekstistä puuttuu monessa kohden selkeitä Raamatun opetuksia ja Wescottin ja Hortin tekstistä on jätetty pois erittäin oleellisia sanoja ja myös jakeita. Uskon että Wescott ja Hortin okkultistinen tausta on sen takana, että he ovat monissa paikoissa muuttaneet UT:n alkuperäistä sanomaa. Siksi voimme kutsua Wescott ja Hort tekstilaitosta okkultistien raamatuksi. Raamatun käännös, jonka pääasiallisena tekstilähteenä on ollut Wescott ja Hortin tekstilaitos ei ole luotettava käännös, vaan sitä voi kutsua ns. liberaalikäännökseksi, jonka teksti on monessa kohdin vastoin UT:n alkuperäisiä tekstejä. Nestle Alandin kreikankielen tekstilaitos eroaa vain vähän Wescott ja Hortin tekstilaitoksesta, mutta perustuu kuitenkin siihen pääosin. Jehovan todistajien the Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures perustuu Westcott ja hortin tekstilaitokseen. Jehovan todistajat ylpeilevät olevansa ainoita oikeita Raamatun Jumalaan uskovia ihmisiä, vaikka he eivät usko perusasioissakaan kuten Raamattu opettaa. Tosiasia on että Jehovan todistajien UT:n "alkutekstit" perustuvat Wescott ja Hortin tekstiin, joka tarkoittaa sitä, että Jehovan todistajien UT:n tekstit on käännetty korruptoituneista lähteistä, joiden alkuperä on katolisen kirkon hapattamissa teksteissä. Tuon esille vielä lyhyesti muutamia UT:n käsikirjoituksia, jotka eivät ole niin tunnettuja kuin aikaisemmin esillä olleet käsikirjoitukset. Codex Alexandrinus. On peräisin 400-luvulta, joka sisältää suurimman osan VT:n ja UT:n kirjoista. Codex Ephraemi Syri rescriptus. On peräisin 400-luvulta ja sisältää 145 lehteä UT:n 238.sta tekstilehdestä. Codex Bezae Cantabrigiensis. On peräisin 400-500 luvulta ja sisältää vain evankeliumit ja Apostolien teot. Chester Beatty-papyrus I (P45). On peräisin 200-luvun alkupuolelta ja sisältää Chester Beatty-papyrus II (P46). Chester Beatty-papyrus III (P47). On peräisin 200-luvun lopulta ja sisältää Johanneksen ilmestyksen 32-lehtisestä koodeksista 10 lehteä. Bodmer-papyrus XIV-XV. On peräisin 200-luvun alkupuolelta ja sisältää osia Luukkaan ja Johanneksen evankeliumista. Lopun ajan mahdollisia huijauksia ja eksytyksiä Rooman katolinen kirkko on kautta historian huijannut ja eksyttänyt ihmisiä aina sen mukaan mikä kulloinkin on ollut otollisinta ja sopivinta kirkolle ja sen opille. Ei olisi mikään ihme jos Vatikaanin arkistoista Rooman kirkon kätköistä tai jostakin muualta tuodaan esille esimerkiksi väärennetyt heprean- ja arameankielen UT:n alkuperäiset tekstit. Tämän väärennöksen kautta Rooman kirkko koittaa tietenkin pönkittää omaa oppiaan, jota nämä väärennetyt ja väärät tekstit tukisivat. Rooman kirkko voi kaivaa esiin myös jostakin muita tekstejä joiden kautta he koittavat uskotella, että heidän hallussaan on ollut alkuperäinen evankeliumi, vaikka totuus on se, että Rooman kirkko on koko olemassaolonsa ajan eksyttänyt ihmisiä "evankeliuminsa" kautta. Herra Jeesus paljasti eksyttäjät Luukkaan evankeliumissa luvussa neljä on erittäin tärkeä opetus Jeesuksen opetuslapsille. Tästä luvusta käy selvästi ilmi kuinka perkele muuttaa Raamatun sanoma ja siten julistaa omaa "evankeliumiansa". Kun tutkimme tätä kohtaa niin huomaamme siinä samoja piirteitä mitä Aleksandrian tekstiperheen ja niihin luottavat käännökset edustavat. Paha perkele sanoi Jeesukselle, että jos sinä olet Jumalan Poika niin heittäydy alas temppelin harjalta, sillä kirjoitettu on: ‘Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelevat sinua’, ja: ‘He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi’." Jeesus Kristus sanoi Johanneksen evankeliumissa, että saatana on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä. Kuinka perkele kykeni siteeraamaan Jumalan sanaa? Paha perkele siteerasi Psalmia 91 ja jakeita 11 ja 12, mutta saatana lisäsi Psa 91:11-12 muutaman sanan ja otti siitä muutaman sanan pois: Pahan perkeleen siteeraus: Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelevat sinua’, ja: ‘He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi’." Jumalan sana:
Psa 91: Paha perkele lisäsi sanat että he ja otti pois sanat kaikilla teilläsi. Eksytys on sellainen, jossa Jumalan sanasta otetaan pois ja lisätään siihen sanoja joita siihen ei kuulu. Aleksandrian tekstiperheen tekstit ja niitä tukevat käännökset ovat toimineet juuri kuten Raamattu opettaa, eli eksyttäen sanalla, joka on Jumalan sanan näköinen, mutta ei ole kuitenkaan sitä. Pyhä Henki ja Raamattu Monet uskovat sanovat että Raamatun käsikirjoituksista tai käännöksistä ei saa riidellä. Tarkoitukseni ei ole riidellä tässä asiassa, eikä kyse ole riitelemisestä, vaan herättää uskovia hylkäämään kaiken väärän ja etsimään aina aitoa, oikeaa ja alkuperäistä. Korruptoituneet tekstit voivat ohjata uskovia hyväksymään Raamatun vastaisia asioita, joka on saatanan työtä. Valitettavasti saatana saa myös lopun aikana monen uskovan luopumaan uskosta koska he eivät kunnioita aitoa ja oikeaa sanaa, vaan antavat korruptoituneiden tekstien ja opetusten johtaa heitä harhaan. Jeesus sanoi, että monien uskovien rakkaus kylmenee lopun ajassa kun laittomuus pääsee valtaan. laittomuus sana on kreikaksi anomia, joka tarkoittaa olla ilman Jumalan lakia. Kun Jumalan sana on vääristetty, niin silloin laittomuus ja luopumus tapahtuu. Jeesus sanoi, että ihmiset eksyvät koska heillä ei ole Kirjoituksia ja Jumalan voimaa (Raamattu ja Pyhä Henki). Uskova tarvitsee molemmat, sillä Raamattu ei yksistään riitä tarvitaan myös Pyhä Henki. Samoin Pyhä Henki ei yksistään riitä, vaan tarvitaan myös Jumalan sana. Öljy eli Pyhä Henki loppuu kun ei ole oikeata sanaa. Luopumus lopun aikana tulee laittomuuden tähden, monet uskovat ovat ilman Jumalan sanan todellista opetusta, siksi Pyhän Hengen rakkaus kylmeni heissä ja he luopuvat uskosta. Tarvitsemme todellista, aitoa ja alkuperäistä sanaa, että voimme kasvaa Pyhässä Hengessä. Siksi on erittäin tärkeää mistä lähteestä ammentaa sanan opetusta. Kirjanoppineet vääristivät Jumalan sanan
Mark 7: Suomenkielisiä hyviä Raamatun käännöksiä joita suosittelen käyttämään ovat Biblia 1776, joka perustuu Textus Receptukseen joka pohjautuu Bysantin tekstiin sekä Toivo Koilon Uusi Testamentti, joka perustuu myös Textus Receptukseen. 33/38 käännös pohjautuu pääosin Erwin Nestlen tekstilaitokseen, jonka pääasiallinen tekstilähde perustuu Wescott ja Hortin tekstilaitokseen, joka kuitenkin hiukan poikkeaa Nestlen tekstilaitoksesta. Nestlen tekstilaitoksessa on myös käytetty muita lähteitä kuin Wescott ja Hort, mutta pääosa sen tekstistä perustuu Wescott ja Hortin tekstilaitokseen. Suosittelen 33/38 rinnalla käyttämään esim. Bibliaa tai joitakin hyviä englanninkielisiä käännöksiä. Aapeli Saarisalon Uusi Testamentti on myös hyvä käännös. 1992 käännöksen pohjana on Nestle Aland tekstilaitos, jonka teksti perustuu pääosin Wescott ja Hortin tekstilaitokseen. 1992 käännös on tehty dynaamisen ekvivalenssin periaatteen mukaisesti. Dynaamisen ekvivalenssin mukaisessa käännöksessä sanoja ei käännetä tarkasti vastaamaan alkukielen merkitystä, vaan ikään kuin ajatuksiksi. Dynaamisen ekvivalenssin mukaisessa käännöksessä Raamatun sanomalle ja ajatukselle etsitään suomalaisia vastineita sekä käännöksestä tehdään kääntäjien tulkintaa siitä mitä Raamattu sanoo. En suosita kenellekään vuoden 1992 käännöstä, sillä se on ajautunut monessa kohdin kauas Raamatun alkuperäisestä sanomasta sekä kääntää monessa kohdin vastoin Raamatun sanaa.
Englanninkielisistä suosittelen King James Version 1769,
joka perustuu Textus Receptuksen tekstiin. J.P. Green's literal
translation on myös hyvä, joka perustuu Textus Receptuksen tekstiin.
Tutustumisen arvoinen on Uuden testamentin alkukielenä on ollut hepreankieli ja arameankieli sekä kreikankieli. Uuden Liiton ensimmäiset sananjulistajat, eli apostolit olivat juutalaisia ja he julistivat ensin evankeliumia juutalaisille ja siten on luonnollista, että he kirjoittivat evankeliumit ensin hepreaksi ja arameaksi ja myös kreikaksi. Hepreankieli oli siihen aikaan juutalaisten pyhä kieli, Raamatun kieli ja juutalaisten yleisenä puhekielenä oli arameankieli, joten on tietenkin luonnollista, että Uuden Testamentin evankeliumit kirjoitettiin aluksi hepreaksi ja arameaksi, sillä evankeliumi vietiin ensin juutalaisille, jotka puhuivat arameaa ja joiden pyhänä kielenä oli heprea (Raamatun kieli). Koska siihen aikaan kreikankieli oli maailman yleiskielenä, niin evankeliumit myös kirjoitettiin kreikankielellä, että evankeliumi saatiin myös leviämään pakanoiden keskuuteen. Kreikankielen UT:n tekstiä voidaan myös pitää alkukielenä eikä siinä ole kovinkaan paljon eroa alkuperäisiin heprean- ja arameankielen UT:n teksteihin. Koska evankeliumi tuli ensin julistaa juutalaisille ja sitten pakanoille, niin on luonnollista ja selvää, että UT:n alkutekstit kirjoitettiin hepreaksi, arameaksi ja sitten kreikaksi, että evankeliumi saatiin vietyä kaikkeen maailmaan. Minne heprean- ja arameankielen UT:n tekstit ovat hävinneet? On tunnettu tosiasia, että Rooman katolinen kirkko, joka sai syntynsä 300-luvulla on polttanut ja hävittänyt Raamatun käsikirjoituksia ja uskon, että näiden joukossa oli myös heprean- ja arameankielen UT:n tekstit. Rooman katolisen kirkon ajatuksena oli tehdä latinankielisestä Vulgata käännöksestä UT:n käännösten "johtotähti", joka olisi kirkon käännös, jonne lisättiin kirkon oppi, että se olisi tavalliselle kansalle "uskottavampi". Siksi katoliset hävittivät alkuperäisiä Raamatun UT:n tekstejä, että se voisi rauhassa opettaa kirkon oppeja, jotka ovat vastoin Jumalan sanan opetusta. Kreikankielen tekstejä kirkko ei tuhonnut, vaan niiden pohjalta käänsi kirkon Vulgata käännöksen. Onneksi kreikankielen Uusi Testamentti on lähes samanlainen kuin hävinneet heprean- ja arameankielen UT:n tekstit. Kreikankielen UT sanoma on sama kuin hävinneissä heprean- ja arameankielen teksteissä; ainoastaan nimet ovat eri muodossa, sillä heprean- ja arameankielen teksteissä nimet olivat heprealaisessa muodossa, mutta kreikankielen UT:ssa nimet ovat käännetty kreikankielen muotoon. Kreikankielen UT:ssa on hepreankielen nimet käännetty kreikankielen vanhan testamentin Septuaginta käännöksen mukaisesti. Septuaginta käännöksen juutalaiset kääntäjät käänsivät Septuagintaan esim. sanan Messias (hepr. Mashiach) kreikankielen sanalla Kristos, josta se myös tuli kreikankielen UT:n tekstiin. Voimme siis turvallisin mielin lukea nykyisiä Raamatulle uskollisia käännöksiä, joiden Uuden Testamentin teksti perustuu kreikankielen UT:n tekstiin, sillä niissä on sama sisältö kuin hävitetyissä heprean- ja arameankielen teksteissä. Tästä todisteena on se että Jumala ei olisi voinut sallia kokonaan Sanansa ilmoituksen hävittämistä, sillä jos Hän sen olisi sallinut, niin Rooman katolisen kirkon 300-luvulla suorittamasta UT:n tekstien tuhoamisesta johtuen Jumalan seurakunta olisi ollut lähes 2000 vuotta ilman UT:n alkuperäistä ilmoitusta. Mutta koska edellä oleva ajatus on täysin mahdoton ajatus, niin me voimme luottaa siihen, että kreikankielen UT:n tekstien sisältö on sama kuin mikä oli tuhotuissa heprean- ja arameankielen teksteissä. Jumala ei ole hylännyt kansaansa, eikä jättänyt heitä ilman Uuden Liiton järjestyksen mukaista Sanan ilmoitusta ja siitä on meille todistuksena kreikankielen (Bysantin tekstiperheen) UT:n tekstit, jotka ovat meille yhtä kuin alkuteksti.
Petri Paavola 13.8.2011
Lähteet:
- 33/38 Raamattu - Biblia 1776 - 1992 kirkkoraamattu - King James Version (KJV) 1769 - J.P. Green's Literal Translation - 1917 Jewish Puclication Society Old Testament (JPS)
- Online Bible Hebrew and Greek lexicon
- Textus Receptus - F.F. Bruce: Raamatun juuret
- G.A. Riplinger: New Age Bible Versions
Internet lähteet:
-
atschool.eduweb.co.uk
-
watch.pair.com
-
Seurakunta%20vai%20kirkko
-
universalismi
Linkkisuosituksia Raamatun käsikirjoituksiin liittyen:
vatikaanikasikirjoitukset
raamatunkasikirjoituksista
|
|
